Lapin keskussairaala laajenee: Kuuma sairaala ja psykiatrian vuodeosasto
Rovaniemellä on valmistumassa mittava sairaalahanke, kun Lapin keskussairaalan laajennusosia päästään vähitellen ottamaan käyttöön. Laajennusten myötä psykiatrinen vuodeosasto ja kuuma sairaala saavat ajanmukaiset tilat. Hanke oli Lapin maakunnan ensimmäinen allianssi.
Rovaniemellä Ounasrinteellä sijaitseva Lapin keskussairaala on rakentunut useassa vaiheessa. Kantasairaala valmistui vuonna 1988. Sen pääsuunnittelijana oli arkkitehti Reino Koivula, yksi aikansa keskeisiä sairaalasuunnittelijoita Suomessa. Sairaalan laajennusosa otettiin käyttöön vuonna 2005.
2010-luvulla alkoi jälleen uuden suunnittelu. Alkusysäys hankkeelle oli vuonna 2014 järjestetty kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Verstas Arkkitehtien ITU-ehdotus.
Uutta haluttiin suunnitella perusteellisesti, sillä korjattavana oli monia puutteita. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli huomauttanut Lapin sairaanhoitopiiriä sairaala-apteekin puutteista jo syyskuussa 2010. Lisäksi esimerkiksi päivystyspoliklinikan tilat olivat ahtaat, välinehuolto ja leikkaussalit vaativat uusimista ja varastotilaa oli liian vähän.
– Keskussairaala oli vuosien varrella joutunut tilanpuutteen vuoksi vuokraamaan lisätiloja muun muassa Rovaniemen keskustasta. Laajennuksen myötä esimerkiksi välinehuolto saa tilat, joihin voidaan keskittää useaan paikkaan hajautettu toiminta, Lapin hyvinvointialueen tekninen johtaja Anne Korhonen kertoo.
Suunnittelua vietiin läpi ITU 2022 -toimintakonseptilla. Tähän sisältyi asukkaiden ja palvelunkäyttäjien sekä Lapin sairaanhoitopiirin ja kuntien edustajien osallistaminen suunnitteluun. Käyttäjälähtöisen suunnittelun tueksi A-Insinöörit ja tilaaja järjestivät työpajoja, joissa tilasuunnitelmia esiteltiin henkilökunnalle ja asiakkaista koostuville ryhmille virtuaalitodellisuuslasien avulla.
– Suunnittelun tavoitteita ovat olleet hyvä asiakaskokemus ja inhimillisyys. Tavoitteena on ollut niin ikään, että uutta rakennetaan vaiheittain, pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Ilkka Salminen Verstas Arkkitehdit Oy:stä toteaa.
Vuoden 2023 alusta lähtien palveluiden järjestämisestä on vastannut Lapin hyvinvointialue, johon kuuluu 17 kuntaa ja neljä kaupunkia. Lapin keskussairaalan väestöpohja on noin 118 000 asukasta. Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan keskussairaala vastaa alueen läntisen osan erikoissairaanhoidon tarpeista. Kokonaisuutena hyvinvointialueen väestöpohja on noin 179 000.
Ensimmäinen vaihe on valmistumassa
Laajennushankkeen ensimmäinen vaihe on jakautunut kolmeen pääosaan: pysäköintitalo, psykiatrinen vuodeosasto sekä kuuma sairaala tukitoimintoineen. Lisäksi ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy vanhan sairaalan peruskorjauksia.
– Kuuman sairaalan toimintoja ovat päivystyspoliklinikka ja tarkkailu, leikkaus- ja anestesiaosasto, sairaala-apteekki lääkkeenvalmistustiloineen, välinehuolto, kipu- ja kuntoutuspoliklinikka, ensihoito sekä logistiikkavarasto, sanoo rakennuttajapäällikkö Tuomo Nevala A-Insinöörit Oy:stä.
Uudessa leikkausyksikössä on yhdeksän salia, joista yksi on 74,5-neliöinen kahdella leikkauspöydällä varustettu tuplasali.
Psykiatrisella vuodeosastolla potilaspaikkoja on 40, saman verran kuin aikaisemminkin. Uusi osasto merkitsee Muurolan sairaalan psykiatrian toimintojen lakkauttamista. Muurola on niin sanottu metsäsairaala, joka sijaitsee Rovaniemeltä noin 25 kilometriä lounaaseen. Tulevina vuosina Muurolan sairaalan tilat palvelevat ikäihmisten palveluasumista.
– Psykiatrian tilat pienenevät aikaisemmasta, mutta tilojen toiminnallisuus vastaa paremmin tämän päivän hoidon tarpeita, Anne Korhonen sanoo.
Ensimmäisenä ykkösvaiheen laajennusosista valmistui pysäköintitalo vuonna 2020. P-talossa on yli 500 pysäköintipaikkaa ja lisäksi rakennuksen katolla on laskeutumiskenttä helikopterille.
– Kentältä on suora kulkuyhteys kuuman sairaalan hissille, mikä helpottaa ja nopeuttaa potilaiden siirtoa. Aikaisemmin helikopterin laskeutumispaikka oli sairaalan piha-alueella. Myös pysäköintitalon sisältä pääsee suoraan sairaalaan, Korhonen kertoo.
Kuuman sairaalan tilat vastaanotettiin alkukeväästä. Psykiatrisen osaston vastaanotto on suunniteltu toukokuun loppuun mennessä ja piha- sekä aluetöiden elokuun loppuun mennessä. Käyttöönottoprosessit ovat Korhosen mukaan pitkiä.
– Karkeasti arvioiden kaikki kevään aikana vastaanotetut tilat ovat käytössä vuoden loppupuolella. Esimerkiksi sairaala-apteekin käyttöönottoon liittyy aikaa vieviä auditointeja, Anne Korhonen sanoo.
Keskussairaalan vanhoja tiloja kunnostetaan noin 5500 bruttoneliömetriä. Kunnostushanke pääsee etenemään täysipainoisesti sen jälkeen, kun toiminnot ovat siirtyneet uusiin tiloihin.
– Saneerattaviin tiloihin tulee muun muassa silmäyksikön, tähystyksen, sydänpajan ja radiologian tiloja. Tilatarpeesta kertoo hyvin se, että hankkeen päätyttyä sekä vanhan keskussairaalan tilat että laajennusosat ovat täynnä sairaalatoimintaa, Korhonen toteaa.
Kakkosvaihe eli Verso on keskeytetty
Alkuperäisessä suunnitelmassa oli mukana myös laajennuksen kakkosvaihe, niin sanottu Verso-hanke, jonka toteutus on toistaiseksi keskeytetty.
– Versolle ei ole olemassa investointivarauksia vuoteen 2027 saakka ulottuvassa suunnitelmassa, Anne Korhonen vahvistaa.
Ykkösvaiheen toteuttaminen osui kustannusten kannalta hankalaan aikaan, sillä rakennusmateriaalien hinnat lähtivät jyrkkään nousuun koronapandemian ja osin Ukrainan sodan vuoksi. Myös rakennusaikana tehdyt muutokset suunnitelmiin sekä kuuman sairaalan haasteellinen liitoskohta vanhaan rakennusmassaan kasvattivat kustannuksia.
Liitoskohta oli myös yksi syy alkuperäisen valmistumisaikataulun siirtymiselle.
– Ykkösvaiheen kustannukset ovat noin 170,6 miljoonaa euroa. Sillä on saatu uutta tilaa kaikkiaan 44 200 bruttoneliömetriä, kun pysäköintitalo lasketaan mukaan. Varsinaisen sairaalarakentamisen osuus on noin 31 400 neliömetriä, Tuomo Nevala kertoo.
Arkkitehtuurissa Lapin luontoa
Arkkitehti Ilkka Salminen pitää suunnitellun kokonaisuuden kannalta oleellisena, että myös Verso-hanke voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa.
– Verso-hankkeen tilatarpeet tulevat pitkälti psykiatriasta. Lisäksi Verso-suunnitelman sisäkatu ja uudistettava aula muodostavat asiakaskokemuksen kannalta tärkeän yhteyden laajennusten ja nykysairaalan välillä. Laajennuksen kakkosvaiheen suunnitelmat ovat jo pitkällä. Niihin sisältyy muun muassa lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikka- ja hallintotiloja sekä psykiatrian osastoja palvelevia kuntoutustiloja.
Salmisen mukaan tontin ominaispiirteet ovat ohjanneet uudisrakennusten sijoittelua. Psykiatrinen sairaala haluttiin sijoittaa tontin lounaisosan puistometsän viereen, jotta potilashuoneista ja erityisesti osastojen yhteistiloista saatiin näkymä luontoon. Sijainti sairaalakampuksen lounaisosassa on lisäksi rauhallinen ja tarjoaa yksityisyyttä. Jokaiseen osastoon liittyy oleskeluparveke ja yhteys ulkoilupihalle. Huoneet ovat pääasiassa yhden hengen huoneita. Tiloissa on vuorokaudenaikaa imitoiva valaistus ja aistihuone.
– Lapin keskussairaalassakin toteutuu nyt tämän päivän filosofia, jonka mukaan psykiatrisia potilaita ei enää piiloteta metsäsairaaloihin. Lisäksi päivystykseen tulevalla potilaalla on saatavilla kaikkien erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden, myös psykiatrian, asiantuntemus.
Kuuma sairaala haluttiin liittää vanhaan rakennusmassaan mahdollisimman hyvän toiminnallisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Vanhan ja uuden rajapintaan oli mahdollista toteuttaa korkeita tiloja, joista saadaan luonnonvaloa sisälle.
– Monessa sairaanhoitopiirissä on päädytty rakentamaan kokonaan uutta, mutta Rovaniemellä on onnistuneesti yhdistetty vanhaa rakennuskantaa ja uudisrakentamista, Ilkka Salminen sanoo.
Laajennusosien arkkitehtuurissa on tavoiteltu luonnonläheistä tunnelmaa muun muassa puupintojen ja puuta jäljittelevien materiaalien avulla.
– Ratkaisuilla on haluttu tuoda esille Lapin luontoa. Esimerkiksi psykiatrian rakennuksen julkisivussa on pystyssä olevia liimapuupalkkeja ja kaarevia muotoja. Kuuman sairaalan sisäänkäynnissä on puuverhoilut ja uusissa aulatiloissa hallitsevasti näkyvillä puurimoitus, Salminen kertoo.
Kuuman sairaalan julkisivussa on valkobetonia ja alumiiniverhoilua. Sekä kuumassa sairaalassa että pysäköintitalossa julkisivuja hallitsee vaaka- ja pystylinjojen selkeä rytmi.
Salmisen mukaan tämän päivän sairaalasuunnittelua luonnehtivat asiakaslähtöisyys ja muuntojoustavuus.
– Muuntojoustavuutta tarvitaan, koska hoitomenetelmät kehittyvät koko ajan ja rakennusten elinkaari on pitkä. Sisätiloissa vuorottelevat kiinteät osat, joiden muuntojoustavuus on vähäisempää sekä muunneltavat alueet, joissa on muun muassa kevyitä väliseiniä.
Lapin ensimmäinen allianssihanke
Lapin keskussairaala on ensimmäinen Lapin maakunnassa allianssimallilla toteutettu rakennushanke. Tuomo Nevala sanoo havainneensa, että allianssi on ollut monelle rakentajalle uudenlaisen ajattelun opettelua. Eikä aina niin mutkatonta.
– Silti näen, että näin mittavassa ja monivaiheisessa hankkeessa allianssi on ollut kaikkein paras vaihtoehto, Nevala toteaa.
YIT projektinjohtaja Esa Ylisuutala sanoo, että jokaisen hankkeen kohdalla allianssi toteutuu hieman erilaisena.
– YIT tuli mukaan siinä vaiheessa, kun rakenne- ja arkkitehtisuunnitteluun liittyvät ratkaisut oli jo lyöty lukkoon. Niihin emme pystyneet vaikuttamaan siten kuin allianssin henkeen kuuluu, Ylisuutala sanoo.
Ensimmäisenä valmistunut 4-kerroksinen pysäköintilaitos toteutettiin allianssin ulkopuolisena kvr-urakkana. Työt aloitettiin kesällä 2019, ja laitos valmistui elokuussa 2020. Ennen rakennustöitä paikalla tehtiin mittavat massanvaihdot, koska paikalla oli helikopterin laskeutumiskenttä.
Kuuman sairaalan maarakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2020 ja psykiatrisen sairaalan maaliskuussa 2021. Ylisuutala luonnehtii laajennushanketta rakennusurakoitsijan näkökulmasta monimutkaiseksi ja vaativaksi.
– Kuuma sairaala liitettiin olemassa olevaan rakennuksen kolmelta sivulta. Liitosrakenteiden toteuttaminen oli erityisen haastavaa. Vanhan sairaalan seinärakenteet eivät vastanneet oletuksia, ja meidän oli tehtävä ylimääräisiä tukirakenteita. Uuden ja vanhan rakennuksen liittymän kohdalta maaperää vahvistettiin koko matkalta porapaaluilla painumisen estämiseksi. Aikataulu venyi erityisesti liitoskohdan teknisten haasteiden vuoksi, Esa Ylisuutala kertoo.
Psykiatrisen sairaalan liittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan oli huomattavasti helpompaa.
Rakentamisen aikana piti ottaa huomioon, että vanha sairaala leikkaussaleineen oli täydessä toiminnassa.
– Lisäksi kuumassa sairaalassa oli runsaasti paikallaanvaluja ja kuorilaattarakenteita, mikä lisäsi työmäärää. Ratkaisun taustalla oli ajatus siitä, että rakennetta voidaan myöhemmin helpommin muunnella.
Vaikka itse rakennukset valmistuvat kevään aikana, piha-alueella riittää viimeistelytöitä koko ensi kesän ajaksi.
Viilennyksen lauhdelämpö hyödyksi
Myös LVI-suunnittelun projektipäällikkö Aila Puusaari Granlund Oy:stä pitää hankkeen yhtenä suurimmista haasteista vanhan ja uuden liittämistä yhteen. Pitkään sairaalasuunnittelun parissa työskennellyt Puusaari sanoo, että sairaalan kuumimpien toimintojen eli välinehuollon ja leikkaussalien sijoittuminen päällekkäin aiheutti päänvaivaa suunnitteluvaiheessa. Kuumimmat toiminnot olivat lisäksi siinä lohkossa, joka jäi keskelle vanhaa sairaalaa. Asia ratkaistiin tekemällä ilmanvaihdon konehuoneesta tällä lohkolla kaksikerroksinen ja sijoittamalla pitkät ilmanottokammiot vanhan ja uuden rakennusosan rajalle.
Vanhan sairaalan runkoviemäri päädyttiin sijoittamaan uuden kuuman sairaalan alla olevaan kanaaliin, jotta siihen päästään myöhemmin käsiksi avattavissa olevan kanaalilattian kautta.
– Emme voineet ottaa sitä riskiä, että runkoviemäri olisi ollut tavoittamattomissa uuden rakennuksen alla. Samalla päätettiin, että kanaalin lisäksi 00-tasolle rakennetaan tekniset tilat sähkön, lämmityksen ja energiankierrätyksen ja paineilman keskuksille, Puusaari toteaa.
Pihalle toteutettiin erilliseen konttirakennukseen uusi varavoimakeskus, joka palvelee myös vanhaa sairaalaa.
– Aikataulu oli tiukka. Toteutussuunnittelu ja rakentaminen alkoivat yhtä aikaa, ja useampaa lohkoa suunniteltiin samanaikaisesti. 3D-mallinnus osoitti jälleen tarpeellisuutensa, sillä muutoksia ja yhteensovitustarpeita tuli matkan varrella runsaasti varsinkin psykiatrisessa sairaalassa, jossa kerroskorkeus oli matalampi, Puusaari kertoo.
Kuuman sairaalan puolella kerroskorkeus oli talotekniikan kannalta riittävän suuri: 4,5–5,5 metriä. Talotekniikka saatiin mahtumaan hyvin sisäkaton yläpuolelle huolimatta siitä, että toteutussuunnittelun ollessa jo pitkällä tuli päätös putkipostijärjestelmän lisäämisestä koko sairaalaan.
Energiatehokkuutta on tehostettu energiankierrätyksellä. Esimerkiksi välinehuollon tiloissa on suuri jäähdytyksen tarve. Lauhdelämpöä hyödynnetään uudelleen lämmitykseen, ja kaukolämpö tulee avuksi, kun lauhdelämpö ei enää riitä.
– Hankkeen alkuvaiheessa tutkittiin perusteellisesti uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksia. Esillä oli esimerkiksi jäteveden lämmön talteenotto, mutta sen toteuttaminen todettiin teknisesti liian hankalaksi. Kuuman sairaalan katto on kuitenkin mitoitettu niin, että sinne voidaan myöhemmin asentaa aurinkopaneelikenttä, Aila Puusaari sanoo.
Kuuman sairaalan puolella on 45 ilmanvaihtokonetta, psykiatrian puolella kolme. Lisäksi vanhan sairaalan peruskorjausosaan tulee viisi uutta konetta. Ilmanvaihtokoneet toimitettiin työmaalle tehtaalla esivalmisteltuina eli niihin oli asennettu automaatio, pumput ja johdotukset.
– Tällainen plug and play -ajattelu on lisääntymässä. Tänä päivänä mietitään suunnitteluvaiheessa yhä useammin, missä määrin suurissa hankkeissa voitaisiin tehdä talotekniikkaa asennusvalmiiksi jo tehtaalla, Puusaari toteaa.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Jarno Niemi / Lapin hyvinvointialue
