Lahden kaupungin sairaalasta korjattiin terveyskeskus
Lahden kaupunginsairaalan vuosia kestänyt uudistushanke on saatu päätökseen. Uudistus sisälsi rakennuskokonaisuuden käyttötarkoituksen muutoksen. Peruskorjauksen toisessa vaiheessa vuodeosastokäytössä olleista tiloista tehtiin pääterveysaseman vastaanottotilat. Myös nimet vaihtuivat: entiset F ja D ovat nyt Masto ja Karpalo.
Lahden kaupunginsairaalan uudistushanke käynnistyi vuonna 2009 tilakartoituksella. Kaupungin ydinkeskustassa, Harjukadulla sijaitsevan rakennuksen eri osat kaipasivat enemmän tai vähemmän kunnostusta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelukoordinaattori Pirjo Asikainen kertoo, että hankkeen aluksi tarkasteltiin useita vaihtoehtoja.
– Alun perin oli ajatuksena rakentaa tontille kaksi uudisrakennusta, joihin olisivat sijoittuneet vuodeosastot ja avovastaanottotiloja. Suunnitelmasta luovuttiin ja seuraavaksi tutkittiin mahdollisuutta peruskorjata vanhat vuodeosastot, mutta tämäkin vaihtoehto hylättiin. Tilat olisivat olleet matalan kerroskorkeuden vuoksi epäkäytännölliset kuntoutusosastojen tarpeeseen.
– Hankesuunnittelussa päädyttiin lopuksi ratkaisuun siirtää kuntoutusosastot toisaalle eli Jalkarannan sairaalaan ja saneerata kaupunginsairaalan vuodeosastot avoterveydenhuollon vastaanottotiloiksi. Päätökseen vaikutti myös terveyskeskuksen vastaanottotilojen puute. Avosairaanhoidon vastaanottotiloista suurin osa sijaitsi Paavolan terveysasemalla, jossa oli ilmennyt sisäilmaongelmia.
Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistamista koskevan hanke- ja yleissuunnitelman vuonna 2013. Uudistushankkeen päivitetty hankesuunnitelma valmistui vuonna 2014.
Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2016–2017, jolloin saneerattiin vuonna 1955 rakennetut J- ja K-osat eli Lähde ja Harju sekä 1960-luvulla rakennettu A-osa eli Tori.
Peruskorjauksen toinen vaihe alkoi vuoden 2017 syyskuussa ja valmistui vuoden 2019 maaliskuussa. Saneerauskohteina olivat 1960–1970-lukujen vaihteessa valmistuneet kuusikerroksinen F-osa eli Masto ja tätä matalampi D-osa eli Karpalo. Nämä molemmat osat yhdistyvät Toriin, jossa on sisääntuloaula. Lisäksi vieressä ollut G-osa purettiin ja paikalle rakennettiin henkilökunnan käyttöön polkupyöräsuoja.
Koko uudistushankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 45,4 miljoonaa euroa, josta toisen vaiheen osuus on 17,3 miljoonaa euroa. Peruskorjatun Maston pinta-ala on noin 12 550 bruttoneliömetriä ja Karpalon noin 950 bruttoneliömetriä.
Uudistushanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa ehtivät Lahden terveydenhuollon organisaatiot ja palvelurakenteet muuttua. Hankkeen käynnistyessä palvelujen tuottajana oli Lahden kaupunki ja vuoden 2017 alussa tuottajaksi vaihtui Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Kiinteistön omistaa Lahden tilakeskus, joka toimi uudistushankkeen rakennuttajana.
Saneerauksessa kaikki uusiksi
Uudistushankkeen toisen vaiheen pääurakoitsija oli Skanska Talonrakennus Oy, joka vastasi myös G-osan purkamisesta.
Yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo kertoo, että rakentajan kannalta projekti eteni suunnitellusti ja yhteistyö hankkeessa mukana olleiden kanssa toimi hyvin.
Ennen uuden rakentamista purettiin F- ja D-osista kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat ja osa ala pohjia sekä vanha talotekniikka. Jäljelle jäivät kantavat rakenteet, joita jouduttiin paikoin vahvistamaan.
– Kuten saneerauskohteessa yleensä, tuli esiin yllätyksiä. Ne olivat kuitenkin pieniä siihen nähden, kuinka iso hanke oli kyseessä.
Sisätilojen saneerauksen lisäksi molempiin rakennuksiin asennettiin uudet ikkunat sekä tehtiin sokkeli- ja salaojakorjauksia. Maston vesikatolla oleviin ilmanvaihtokonehuoneisiin tehtiin laajennus.
Jarkko Koskipalon mukaan peruskorjauksen yhtenä haasteena oli työmaan sijainti kaupunginsairaalan kyljessä. Rakennuksen muut osat olivat koko ajan toiminnassa.
– Liikennejärjestelyihin ja logistiikkaan piti kiinnittää erityistä huomiota, että asiakkaiden oli turvallista liikkua alueella. Tontin ahtautta lisäsi se, että rakennustöitä tehtiin sääsuojassa.
Lisäksi F-osassa oli koko saneerauksen ajan käytössä kuvantamishuoneet, joihin piti järjestää kulku työmaan läpi.
Välipohjiin talotekniikasta isoja muutoksia
Hankkeen rakennesuunnittelija Timo Vuolle A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo, että Lahden kaupunginsairaala on omalle aikakaudelleen tyypillinen paikalla valettu pilaripalkki- ja laattarunkoinen rakennus.
– Rakennuksesta ovat tallessa alkuperäiset rakennesuunnitelmat. Lisäksi rakennesuunnittelun apuna käytettiin tietomallinnusta.
Vuolle toteaa, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutos tarkoitti isoja muutoksia myös talotekniikkaan ja sitä kautta rakenteisiin.
– Kun vuodeosastoista tehtiin vastaanottotilat, on sillä vaikutusta esimerkiksi talotekniikan reittitarpeisiin. Talotekniikan vanhoja reittejä ei voitu hyödyntää, vaan tarvittiin isommat horminousut.
Suurin haaste olikin Vuolteen mukaan uusien reittien hakeminen. Näille löytyi paikka muun muassa pienistä hissikuiluista ja uusista talon läpi menevistä nousureiteistä. Rakennuksen matalat kerroskorkeudet aiheuttivat osaltaan hankaluuksia talotekniikan sovittamisessa. Peruskorjauksen yhteydessä tehtiin vanhan F-osan katolle uusi teräsrunkoinen ilmanvaihdon konehuone, johon uudet pystyhormireitit saatiin yhdistettyä.
Väljät ja toimivat tilat
Lahden pääterveysasema muutti vuodenvaihteessa Mastoon remontin valmistuttua. Hoitotyön päällikkö Eija Immonen ja osastonhoitaja Tuija Niemi ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, jotka ovat väljät ja toimivat. Myös henkilökunnalta tullut palaute on ollut myönteistä.
– Henkilöstön edustajat olivat mukana tilankäytön suunnittelussa. Yhteisiä asioita käytiin läpi muun muassa projektiryhmissä. Tarkoitus on koota lähekkäin eri toimijat, joilla on keskenään yhteistyötä.
Kerroksissa on tehty isot muutokset vuodeosastoihin verrattuna. Vastaanottohuoneet ja henkilökunnan back o ffice -tilat ovat kerroksen keskellä. Asiakaskäytävät kulkevat ikkunaseinien puolella. Aikaisemmin potilashuoneet olivat ikkunaseinillä ja käytävä oli keskellä.
– Tiloja uudistettaessa on otettu huomioon niiden joustavuus ja monikäyttöisyys. Jos muutoksia tarvitaan, on ne helppo toteuttaa. Esimerkiksi jokaisessa vastaanottohuoneessa on valmius tutkimusvalaisimille, Pirjo Asikainen toteaa.
Mastossa on sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Pääterveysaseman tilat ovat toisesta neljänteen kerrokseen. Toisessa kerroksessa ovat muun muassa päivystys ja maahanmuuttajien terveydenhuolto, kolmannessa kerroksessa vastaanottohuoneita ja neljännessä kerroksessa diabetesvastaanotto. Erikoissairaanhoidon palveluja on muun muassa vatsakeskus.
Aikuisten kuntoutus sijoittuu ensimmäiseen kerrokseen. Opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisyneuvola ovat viidennessä kerroksessa sekä Lahden keskusta-alueen äitiys- ja lastenneuvola ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa. Sieltä on hienot näkymät kaupungin yli Salpausselän hyppyrimäkeen ja Vesijärvelle saakka.
Kaupunginsairaalan D-osan eli Karpalon peruskorjaus valmistui maaliskuussa. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat lasten ja nuorten kuntoutus sekä lastenlääkäri- ja sairaanhoitaja. Karpalon 01-kerroksessa on apuvälinekeskus, jonka tilat kunnostettiin uudistushankkeen kohteista ensimmäisenä.
Kerroksilla omat värit
Maston jokaisella kerroksella on oma värissä, jotka ovat sinisen ja vihreän eri sävyjä. Niin ikään lasiseinä- ja ikkunatarrojen kuvat vaihtelevat kerroksittain. Osa kuvista on toteutettu yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Esimerkiksi kolmannen kerroksen kuvissa on kaupunginsairaalan naapurissa sijaitseva Lahden vanha kansanopisto, ja ensimmäisessä kerroksessa lasipintoja koristavat luonnonkukat.
Suunnittelukoordinaattori Pirjo Asikainen kertoo, että hygieniakonseptin mukaisesti pintojen ja kalusteiden puhtaana pitoon ja hygieniaan on kiinnitetty huomiota. Aulakalusteissa on antimikrobinen verhoilu ja ovenpainikkeista osa on messinkiä. Sisäänkäyntiaulassa vastaanottotiskit ovat kuparipintaisia.
Uutta tekniikkaa edustaa Maston sisäänkäynnin vieressä oleva hoitotarvikejakelun pakettiautomaatti. Vastaavia ei ole tiettävästi muualla kuin Oulun kaupungilla.
Vielä pitäisi keksiä nimi
Uudistushankkeen viimeisimpiin vaiheisiin lukeutuu uuden nimen keksiminen kaupunginsairaalalle.
– Rakennuksen vanhimmat osat ovat vuodesta 1962 lähtien olleet nimeltään Lahden kaupunginsairaala, mutta koska sairaalatoimintaa ei enää ole, nimi on tarkoitus muuttaa, Eija Immonen kertoo.
Uudistushankkeeseen kuuluu myös terveydenhuollon toiminnallisia muutoksia. Osastonhoitaja Tuija Niemi toteaa, että rakennuksessa on yli 22 toimijaa, joiden luontaiselle kanssakäymiselle on nyt hyvät puitteet.
Pääterveysasemalle keskitetään paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Lisäksi avoterveydenhuollossa käyttöön otettu klinikkamalli jatkuu uusissa tiloissa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat nyt saman katon alla muiden terveyspalvelujen kanssa. Kaupunginsairaalassa on myös sosiaalipalvelujen ohjaus- ja neuvontapiste Polku.
Peruskorjauksessa parannettiin rinteessä sijaitsevan rakennuksen esteettömyyttä. Hämeenkadun puolen sisäänkäynti uudistettiin ja sieltä on esteetön kulku talon muihin osiin.
Uudistuneet tilat ovat saaneet kehuja myös asiakkailta.
– Tilat ovat valoisat ja kauniit. Täällä on tekemisen meininki ja kaikki hymyilevät, niin lääkärit kuin hoitohenkilökuntakin, kiittelee kuntoutuksessa käynyt lahtelaisrouva.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Korkala
