Kuopion uusi taidelukio Lumit
Runsaan 500 opiskelijan Kuopion taidelukio Lumit sai uudet tilat elokuussa. Uudisrakennus on osa Kuopionlahden täydennysrakentamista. Rakennuksen tilaratkaisuissa on otettu huomioon tanssin, musiikin ja ilmaisutaidon opetuksen erityisvaatimukset.
Kuopion taidelukio Lumit syntyi vuonna 2015, kun Kuopion yhteiskoulun musiikkilukio ja Minna Canthin lukio yhdistettiin. Lukiossa opiskelee noin 570 oppilasta ja siellä on neljä opintolinjaa: musiikki, tanssi, ilmaisutaito ja yleislinja.
– Kuopion taidelukio Lumit joutui aikaisemmin toimimaan erikoislukion näkökulmasta epäkelvoissa tiloissa. Ikääntyneiden rakennusten opetustilat eivät soveltuneet hyvin millekään oppiaineelle, ja toimintaa oli eri puolilla kaupunkia, rakennuttaja Hilkka Laakso Kuopion Tilapalveluista kertoo.
Laakso kertoo, että hankesuunnittelu taidelukion uusista tiloista käynnistettiin vuonna 2015. Tuolloin nähtiin, että lukio sopii luontevasti osaksi Kuopionlahden kaupunginosan kehittämistä ja Kuopion soiva ja sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailua.
– Uuden lukion tilat on suunniteltu taidelukion opetusvaatimusten pohjalta käyttäjien tarpeet huomioiden. Rakennuksen tilat palvelevat myös aikuislukiota sekä Kuopion musiikkikeskuksen opiskelijoita. Lisäksi erikoisrakenteiset tilat, kuten Black Box ja suuri liikuntasali, merkitsevät uusia mahdollisuuksia ulkopuolisille taide-esitysten järjestäjille.
– Suunnittelun ja toteutuksen osalta kyseessä on ollut haastava kohde. Rakennuksessa on paljon erikoistekniikkaa, akustiikan vuoksi poikkeavia rakenneratkaisuja sekä korkeita tiloja. Rakennus täyttää miltei koko tontin, mikä on merkinnyt rakennusaikana myös logistisia haasteita, Laakso sanoo.
Useita harjoitus- ja esityssaleja
Uudisrakennus luovutettiin tilaajalle elokuun alkupuolella. Kuopion soiva ja sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen teki Lukkaroinen Arkkitehdit Oy yhteistyössä VSU maisema-arkkitehdit Oy:n kanssa vuonna 2017. Sen jälkeen aloitettiin asemakaavan muutostyö, ja taidelukion varsinainen suunnittelutyö pääsi käyntiin vuonna 2019.
Uusi taidelukio sijaitsee Kuopion musiikkikeskuksen pohjoispuolella. Rakennuksia erottaa Kirkkokatu, mutta ajatuksena on, että kahden musiikin ja taiteen opetuksen keskittymän sijainti lähellä toisiaan mahdollistaa tiiviin yhteistyön, esimerkiksi yhteiset produktiot.
– Uudessa taidelukiossa on Black Box -esitystila, joka muovautuu esimerkiksi teatteri-, musiikki- ja sirkusesityksiin. Tilassa on teleskooppikatsomo ja runsaasti esitys- ja teatteritekniikkaa sekä muunneltava akustiikka. 230 yleisöpaikkaa käsittävä Black Box on suunniteltu siten, että se sopii oman sisäänkäyntinsä ja lämpiötilojensa ansiosta myös oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen järjestämiin tapahtumiin, kertovat projektiarkkitehti Petri Pettersson ja pääsuunnittelija Joona Koskelo Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä.
Vaikka Black Boxiin on oma sisäänkäynti, se avautuu tarvittaessa lukion sisätiloihin.
Rakennuksessa on myös muita erilaisiin opetustilanteisiin varustettuja saleja ja harjoitustiloja. Lähes 600-neliöisen liikuntasalin vapaa korkeus on 7,1 metriä. Tila soveltuu esimerkiksi peli- ja liikuntakäyttöön sekä esityksiin.
– Tanssisalin pinta-ala on 160 neliömetriä ja vapaa korkeus 8,1 metriä. Salissa on joustorungon päälle asennettu tanssimatto, ja tila on nimensä mukaisesti suunniteltu erityisesti tanssiliikunnan käyttöön, Pettersson kertoo.
Tanssisalin vieressä on kaksi musiikinopetukseen tarkoitettua tilaa, joiden keskelle on sijoitettu studio. Tilaratkaisut tukevat musiikin ja tanssin yhteisiä projekteja. Koulun sydän esityksille on keskusnäyttämö, joka voidaan avata kolmeen eri suuntaan: liikuntasaliin, pääaulan katsomoportaikkoon ja ravintolaan.
Muutamissa tiloissa on taiteseiniä tilojen muuntelua varten, mutta tilojen joustavuus tulee pikemminkin tilojen vyöhykkeellisyydestä ja monikäyttöisyydestä kuin avattavista seinistä. Aulatilat on suunniteltu siten, että niihin jää luontaisesti rauhallisia kulmauksia esimerkiksi itseopiskelua varten.
– Korkeaan pääaulaan tulee päivänvaloa kattolyhdyn kautta. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa keskusaulan ympärillä on aineopetustiloja. Kolmannessa kerroksessa ovat rakennuksen rauhallisimmat tilat, muun muassa oppilashuolto sekä opettajien työtilat, Pettersson sanoo.
Akustiikassa käytetty alan erityisasiantuntijoita
Sisätilojen pintoja luonnehtii rouheus. Tiloissa on jätetty näkyviin paikallaan valettuja betoniseiniä sekä betonielementtiseiniä. Lattioissa on pääasiassa tasoitepinnoitteita. Kevyitä väliseiniä pinnoittavat puuviilu tai valkoinen maalipinta. Arkkitehtien mukaan ajatuksena on ollut, että itse toiminta tuo rakennukseen elämää ja värejä.
Julkisivua hallitsee paikallaan muurattu vaaleanharmaa tiiliverhoilu. Tiiliverhoilussa on käytetty kudelmaladontaa ja pystysuuntaista ladontaa. Pääsisäänkäynnin sisäänvedetyn julkisivun katoksen alla julkisivussa on kuusipaneeli. Lisäksi julkisivussa on lasiseinärakenteita sekä alumiinipintoja.
Itäpuolelle avautuva iso ulkoportaikko avaa toimintaa myös ulospäin: se mahdollistaa esitykset ulkotiloissa, mikä korostaa oppilaitoksen vuorovaikutusta ympäröivän kaupunkiympäristön kanssa.
Taidelukiossa akustiikkaan liittyviin ratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Akustiikkaan liittyvät rakenneratkaisut ovat Nella Näverin ja Anssi Ruusuvuoren käsialaa.
Joona Koskelo korostaa, että kyseessä on paitsi taidelukio, myös merkittävä julkinen rakennus Kuopion keskustassa. Arkkitehdit toivovat, että näyttävälle rakennukselle löytyy tulevaisuudessa mahdollisimman monipuolista käyttöä niin päivisin kuin iltaisin.
Riittävästi rakenteellisia pähkinöitä purtavaksi
Swecon vastaava rakennesuunnittelija Esa Tuohimaa sanoo, että taidelukio Lumit on ollut monipuolisten tilaratkaisujen vuoksi mieleenpainuva myös rakennesuunnittelun näkökulmasta. Erityisesti akustiikkaan liittyvät erikoisratkaisut ovat merkinneet töiden vaiheistusta ja suunnittelua kaikille toteutuksessa mukana olleille ammattilaisille.
– Esimerkiksi Black Box on osin erotettu ja kellutettu irti rakennuksen rungosta, mutta on siihen kytköksissä toiminnallisesti. Liikuntasalissa on puolestaan rakenteellinen erikoisuus, parvimainen katsomohylly. Ulkoseinälle asennetut pilarit kannattelevat katsomohyllyä massiivisena konsolirakenteena.
Yksi mielenkiintoisimmista haasteista oli Tuohimaan mukaan näyttävän pääsisäänkäynnin rakenteiden suunnittelu. Ulokemaisen katon muoto on saatu aikaan teräsristikoilla. Samaan kokonaisuuteen liittyy kaareva ikkunapinta.
– Katon teräsrakenteiden suunnittelussa piti huomioida lämpöliike ja lisäksi käyttää vastapainoja. Nämä kaikki tosin jäävät tavalliselta katsojalta piiloon.
Rakennus sijoittuu rinnetontille, jossa katutaso laskee yhden kerroksen verran kohti Kuopionlahtea.
– Nollakerrokseen on sisäänkäynti eteläsuunnasta, mutta aivan koko pohjakerrosta ei ole otettu käyttöön. Esimerkiksi liikuntasalin kohdalla on rossipohja, joka pidetään puolilämpimänä tilana kosteusongelmien välttämiseksi.
Rakennus on jäykistetty ulkoseinillä ja pilareilla. Rakenteissa on käytetty runsaasti jännebetonipalkkeja ja tilaajan toiveesta mahdollisimman vähän deltapalkkeja. Deltapalkkeja on kuitenkin hyödynnetty esimerkiksi korkean pääaulan kattolyhdyn rakenteissa.
– Käytännössä rakennus on tehty pääasiassa betonielementeistä nollakerroksesta ylöspäin, mutta varsinkin nollakerroksessa on tehty runsaasti paikallavaluja.
”Kaksi kunnon talvea, korona ja sota…”
Rakennustyöt tontilla aloitettiin lokakuussa 2020. Pääurakoitsijana toimineen NCC Suomi Oy:n rakennuspäällikkö Ville Kupiainen luonnehtii hanketta haastavaksi.
– Rakennuspaikka oli haastava monestakin eri näkökulmasta. Tontti vaati pystypaalutuksen lisäksi vinopaalutuksen. Lisäksi perustuksia tehtiin talvitöinä. Myös tontin sijainti keskellä ruutukaava-aluetta oli haastava senkin vuoksi, että rakennus mukailee tontin rajoja. Tämä aiheutti rajoituksia tontin vieressä kulkeville katualueille, kertoo Kupiainen.
Akustiset erikoisratkaisut merkitsivät rakentajille tavallista monimutkaisempaa töiden vaiheistusta.
– Musiikinopetustiloissa värähtelyitä vaimennetaan kahden betonilaatan välissä olevilla tärinävaimentimilla. Black Box -tilassa on kerroksellisia rakenteita, joiden avulla akustiikkaa hallitaan. Kun normaalin talotekniikan lisäksi on vaiheistettava akustiikkaan liittyvän tekniikan asennus, kokonaisuus mutkistuu.
Rakennus on toteutettu Terve talo -periaatteilla sääsuojan alla. Sääsuoja ja paikallaan muuraukset telineineen vaativat tarkkaa suunnittelua ympäröivän katualueen suhteen. Tilaajalla oli kohteessa omat valvojat muun muassa kosteuden- ja pölynhallintaan liittyen.
Sisäilman laatutavoitteiden saavuttamiseksi rakennuksessa on käytetty vain M1-päästöluokiteltuja rakennusmateriaaleja. Rakentamisessa P1-puhtausluokka merkitsi muun muassa sitä, että yhtään alakattoa ei suljettu ennen kuin tilaajan valvoja oli varmistanut suljettavien tilojen pölyttömyyden.
– Monet asiat kulminoituvat tiukkaan aikatauluun. Kun samaan aikaan vielä oli kaksi kunnon talvea ja erilaisia yleismaailmallisia haasteita, kuten korona ja Ukrainan sota, voi vain tyytyväisenä todeta, että lukio valmistui aikataulussaan, Kupiainen sanoo.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Akseli Muraja
