Kangasalan Tredun tiloista on moneksi
Teksti: Matti Valli | Kuvat: Ari Korkala
Oppilaitoksen tilaaja on Tampereen ja sen ympäristökuntien ammattiopistokiinteistöjä hallinnoiva Tredu Kiinteistöt Oy, josta Tampereen kaupunki omistaa kolmanneksen.
Luonnollista onkin, että kohteen rakennuttamis- ja ylläpitopalvelut on ostettu Tampereen Tilapalvelut Oy:ltä.
– Tredu Kiinteistöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yli kymmenen miljoonan euron hankkeissa on käytetty myös ulkopuolista rakennuttajakonsulttia, joka tässä tapauksessa oli WSP, kohteen hankeinsinöörinä ja rakennuttajana toiminut Satu Lahdensivu Tampereen tilapalveluista kertoo.
Toteutusmuoto oli jaettu kilpailu-urakka.
Aikataulusyistä maarakennus- ja perustusurakka sekä elementit kilpailutettiin erikseen. Hankkeen puhtausluokka oli P1, jonka toteutumista seurasi erikseen palkattu puhtausluokkakonsultti.
15,8 miljoonaa euroa
Kiinteistön bruttopinta-ala ulkorakennuksineen on 11 200 neliötä, josta lämmitettävien hyötyneliöiden osuus on runsaat 7300 neliötä. Kuutioissa mitaten lämmitettävää tilaa on 44 800 kuutiometriä.
– Hankkeen hintalapuksi muodostui budjetin mukainen 15,8 miljoonaa. Kiinteistö on mitoitettu niin, että vuonna 2025 sinne mahtuu noin 600 opiskelijaa, Lahdensivu sanoo.
Tavoitteena on ollut, että käyttäjät saisivat tehokkaat, toiminnalliset ja heidän tarpeitaan vastaavat tilat kustannusraameissa pysyen. Tätä korkeampi johtoajatus on monikäyttöisyys ja muunneltavuus tulevaisuuden tarpeita varten.
– Käyttäjät olivat aktiivisesti mukana jo kaupungin hankearkkitehdin vetämässä tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Tilapalveluille vetovastuu siirtyi toteutussuunnitteluvaiheen alkaessa, Lahdensivu kertoo.
Satoja paaluja perustuksiin
Kohteen rakennesuunnittelusta projektipäällikkönä vastannut A-Insinöörien Petri Taatila kertoo, että koulurakennuksissa moduulilinjat eivät aina istu yhtä luontevasti kuin esimerkiksi toimistotaloissa, mutta arkkitehdin kanssa yhteistyössä nekin saatiin paikalleen. Kaksikerroksisen talon pilarit ovat teräsbetonielementtejä, palkit deltapalkkeja ja laatat ontelolaattoja.
Rakennuksen yhdellä sivulla on kahden kerroksen korkuista avointa tilaa, jonka katossa liikkuu kymmenen tonnin siltanosturi. Lattia täytyi suunnitella tarpeeksi vahvaksi, että tavaraa voidaan tuoda isommallakin autolla.
Rakennuksen pohja on vanhaa Kirkkojärven pohjaa. Sinne hakattiin sadoittain yli 20 metriä pitkiä paaluja. Paitsi runko myös paikallavalettu alapohja on kantava ja paalutettu. Ulkoseinien kantavien sisäkuorielementtien julkisivu muurattiin pääosin paikan päällä.
– Vesikatto oli arkkitehtonisista syistä harjakatto. Ontelolaattojen päälle tehtiin vesikatto puuristikoilla. Korkeimmissa kohdissa tarvittiin kuusi metriä korkeat puuristikot, joten sieltä löytyy valtavan iso kylmä ullakko. Tilaa on hyödynnetty ilmastointikoneiden konehuoneina, Taatila kertoo.
Energialuokka B
Kangasalan Tredun talotekniikka- ja automaatiosuunnittelusta on vastannut Ins.tsto Erkki Leskinen Oy. Toimitusjohtaja Eero Leskinen kertoo, että suunnittelukokouksissa olivat mukana tilaajan ohella myös käyttäjien edustajat eri osa-aluilta, mistä syystä lähtötiedot saatiin poikkeuksellisen hyvin ja ajoissa.
– Pääsuunnittelija piti säännöllisesti omia kokouksiaan, ja hänen rinnallaan oli tietomallinnusta hoitava projektiarkkitehti. Hän muun muassa valvoi, että talotekniikan tietomalli on koko ajan yhteensopiva muun tietomallin kanssa, Leskinen toteaa.
– Aurinkopaneeleille on katolla varaus, mutta tekemiemme energialaskelmien mukaan niillä ei pystytä saavuttamaan energialuokan nousua B-luokasta A-luokkaan. Keittiön tuloilmakoneeseen asennettiin lämpöpumppu, jota voidaan käyttää sekä viilennykseen että lämmitykseen, Leskinen sanoo.
Opetusravintola avoinna yleisölle
Tilojen avoimuus tarkoittaa käytännössä sitä, että käytäviltä ja jopa yleisölle avoinna olevasta lounasravintolasta avautuu näkymiä opetustiloihin. Harva on nähnyt, miten iso kaulimiskone toimii. Näkyvyys lisää opiskelijoiden ylpeyttä omasta tekemisestään.
– Ruokalan yhteyteen tulee myymälä, jossa myydään muun muassa konditoriaopiskelijoiden tekemiä tuotteita. Opetusravintola Eveliina toimii myös yleisölle avoinna olevana lounasravintolana. Opiskelijoille on oma ravintolansa, mutta molemmat toimivat samassa avoimessa tilassa.
Ruokalasta avautuu näkymä amfiteatterimaiseen auditorioon. Avaran tilan värisävyt ovat kauttaaltaan vaaleita ja suurelta osin vihertäviä. Akustiikkalevyt vähentävät kaikuja.
Hiljaista tilaa keskittymiseen
Tiloja on nimetty Kangasala-teemaisesti kuten ravintola Seljänne ja opetustila Roine. Istuskeluportaat ovat saaneet nimen Harjula.
Opettajainhuoneen kolme hiljaista tilaa ovat nimeltään Kuiskaamo, Hiljaisuus ja Äänetön. Opettajainhuoneessa ei ole kahvinkeitintä, vaan tarkoitus on, että siellä keskitytään työntekoon ja kahvit juodaan muualla.
Turvallisuusajattelu on ollut mukana jo suunnittelussa. Kaikista tiloista on poistumistie toiseen tilaan. Luokkien oviin on asennettu ovisilmät. Ulkokuori on suojattu, mutta toki yleisöllä on pääsy kaikille avoimeen ruokala- ja myymälätilaan.
– Kameroita on paljon. Oppilaat pääsevät sisään ja ovista omilla avainlätkillään. Sisäovet on lukittu, ja kulku on vain opettajilla.
Kuntosalista löytyy tatami, jossa turvallisuusalan opiskelijat voivat harjoitella hallintaotteita.
Ilmanvaihdon konehuoneesta on tehty iso ja avara, joten sitä tullaan käyttämään myös käytännön opetustyössä.
Kaikki opetus ei tapahdu sisätiloissa. Ulkona on katettu ulkotyöskentelytila, jonka eteen voi sateella vetää pressuseinän.
Vaaleilla väreillä valoa
Kangasalan Tredun pääurakoitsijana on toiminut Pallas Rakennus Oy, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä SSR Group ja jolla on pitkä kokemus koulurakentamisesta.
Yhtiön työpäällikkö Jouko Koivula kertoo, että kohteessa erikoisuutena olivat koulutyön edellyttämät lukuisat eri toiminnot.
– Mielestäni tämän kohteen hienoin tila on opiskeluaula ja -portaikko, jonka avara ja valoisa tunnelma antaa jopa monumentaalisen vaikutelman, Koivula sanoo.
Rakennuksen pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehti Olli-Matti Heimonen ja arkkitehti- ja irtokalustesuunnittelusta arkkitehti Maija Perhe Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:stä. Suunnitteluvaiheessa hankkeessa oli mukana myös arkkitehti Annariitta Linna.
– Sisällä materiaalit on valittu noudattaen kunkin tilan mahdollisia erityisvaatimuksia. Esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kovalla kulutuksella oleva yleisten tilojen lattia on betonia sen kestävyyden ja helppohoitoisuuden takia, Perhe sanoo.
Suuren runkosyvyyden vuoksi auringon valoa on pyritty tuomaan mahdollisimman paljon myös sisäosiin. Vaaleat seinät ja kattopinnat maksimoivat yläikkunoista tulevan valon määrän. Voimakkaita värejä on käytetty lähinnä kiintokalusteissa ja toisen kerroksen lattiapinnoissa.
Kalustuskin joustaa
Maija Perhe kertoo, että tämän päivän koulun tulee tarjota puitteet aktiiviselle, omaehtoiselle oppimiselle ja mahdollistaa oppilaiden ja opetushenkilökunnan välisen vuorovaikutuksen. Oppimisen on oltava mahdollista myös yli oppiainerajojen.
– Tilasuunnittelua koskeva joustavuuden, muunneltavuuden ja avoimuuden vaatimus pätee myös kalusteisiin, joiden on oltava keveitä ja helposti siirreltäviä.
–Jokaiselle tekemiselle ei ole osoitettu omaa tilaa, vaan tila luodaan tarpeen mukaan kalustusta siirtämällä ja taittoseiniä avaamalla, Perhe sanoo.
Kymmenen opetusalaa
Oppilaitoksessa on vajaa kymmenen eri opetusalaa, joista rakennus- ja talotekniikka, sähköala ja kiinteistöpalvelut muodostavat oman kokonaisuutensa.
Tekniikan alojen, myös tieto- ja tietoliikennealan, opetus on keskitetty avoimeen hallimaiseen tilaan.
Kattoon asti ulottuvia seiniä ei juuri ole, ja väliseinät ovat jälkikäteen purettavissa. Koko hallivyöhykkeen katossa liikkuu yhteinen siltanosturi.
Elintarvikeala ja sen leipomotoiminnot, opetusravintola Maratan sekä sosiaali- ja terveysala muodostavat kokonaan toisen tyyppisen tilakokonaisuuden omine erityisvaatimuksineen.
– Näihin opetustiloihin on nyt pyritty avaamaan näkymiä, jotta niin vierailijat kuin oppilaatkin saisivat paremman kokonaisnäkemyksen koulun toiminnasta ja opetuksen monimuotoisuudesta, Perhe sanoo.
Läpinäkyvyyden uskotaan lisäävän kouluun myös me-henkeä. Kysymys on osittain myös turvallisuudesta, sillä avoimissa ja läpinäkyvissä tiloissa kiusaaminen ja ilkivalta on vaikeampaa.
Kolmannen tilaryhmän muodostavat toiseen kerrokseen keskitetyt yleis- ja teoriaopetustilat.
– Näitä tiloja ei lähtökohtaisesti ole korvamerkitty tietylle oppiaineelle, vaan tilojen ja kalustuksen on joustettava eri käyttäjien mukaan, Perhe sanoo.
