Kaikki muuttuu, ei entiselleen mikään jää – paitsi ulkokuori
Kortteli Tampereen Amurissa on muutoksen kourissa. Syksyllä 2019 alkanut kattava remontti alkaa olla jo kalkkiviivoilla. Talon ilme säilyy samana, mutta rakennuksen sisäpuoli on laitettu kokonaan uusiksi, ainakin melkein.
Peruutetaan hiukan takaisin menneisyyteen. Arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955) voitti vuonna 1949 kilpailun, jonka perusteella korttelia ryhdyttiin kehittämään.
Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettiin tämä nelikerroksinen ja viisiportainen lamellikerrostalo, joka valmistui 1951.
Silloin rakentamisen ajatuksena oli asumisen lisäksi kehittää yhdyskuntaa niin, että asukkailla olisi mahdollisuus viettää alueella myös vapaa-aikaansa. Samalla haluttiin nostaa läheisen Finlaysonin tehtaan työntekijöiden palvelutasoa.
Turvallisuudesta ei työmaalla tingitä. Heikki Wasenius (vas.), Konsta Österlund, Kirsi Tuomisto, Sami Ritola ja Kalevi Näkki.
Keskellä pihaa sijaitsee yhä päiväkoti, ja pihapiiriin kuului myös pesula. Viereisen rakennuksen alla sijaitsi keilahalli, jossa oli kolme rataa. Samaan kortteliin rakennettiin lisäksi kirjasto, joka toimii nyt asukkaiden kerhotilana. Onpa korttelin eteläkulmassa pönöttänyt pankkikin.
Remontti alkuperäistä kunnioittaen
Rakennus ei ole virallisesti suojeltu kohde. Se on kuitenkin remontoitu suojelun hengessä. On haluttu säilyttää se, mikä on katsottu hyväksi säilyttää.
Talossa toteutettiin iso remontti jo 1990-luvulla, jolloin uusittiin muun muassa ikkunat.
Julkisivu on jätetty rapatuksi ja rakennusten värit on entisöity onnistuneesti alkuperäisen mallin mukaisesti.
– Rakennuksen ulkopintaan ei laitettu lisälämmöneristystä, sillä se olisi muuttanut talon ulkoasua liiaksi, kertoo arkkitehti Kalevi Näkki Aihio Arkkitehdeistä.
Perustukset ovat teräsbetonirakenteita ja kantavina pystyrakenteina ovat massiivitiiliseinät.
Tässä remontissa haluttiin säilyttää porrashuoneiden alkuperäinen ilme. Myös ulko-ovien ilmiasu säilyi entisellään. Talossa ei ole hissejä.
Ensimmäisessä kerroksen asunnoissa ei ole parvekkeita. Ylempien kerroksen parvekkeet on kunnostettu, mutta niiden pinnat ovat alkuperäiset.
Päiväkotirakennuksen alle on tuoreessa remontissa sijoitettu pyörä- ja ulkoiluvälinevarasto.
Porraskäytävän ilme säilytettiin pääosin entisellään. Asuntojen porrastaso-ovet ovat 1-lehtisiä puuviilupintaisia palo-ovia.
Kuntotutkimuksen satoa
Laajassa kuntotutkimuksessa kartoitettiin haitta-aineet.
Vanhasta ja vauhdikkaasti rakennetusta talosta löytyy yleensä aina jotain yllättävää.
– Niistä löytyy niitä oman aikakautensa juttuja, sanoo Kalevi Näkki.
Suurin yllätys oli se, että koksimassa sisälsi asbestia. Myös muurattuja osia löytyi runsaasti.
– Koksi poistettiin kokonaisuudessaan asbestityönä, kertoo Heikki Wasenius Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy:stä.
Nyt rakennus on asukkaille terveellinen, turvallinen ja täyttää kaikki nykyajan määräykset.
Ensimmäisen kerroksen 29 neliön valoisassa yksiössä on runsaasti kaappitilaa.
Energiatehokkuus on A & O
Remontin suurin ponnistus oli se, että talotekniikka on nostettu nykyvaatimusten tasolle.
LVI:n näkökulmasta remontti oli varsin kattava.
– Merkittävimmät muutokset tapahtuivat energiatehokkuudessa, sanoo LVI-suunnittelija Sami Ritola Rejlers Finland Oy:stä.
Lämpöteknisesti muutokset ovat merkittäviä, sillä U-arvo on onnistuttu puolittamaan.
Yläpohjan sisälämpöeristys oli yksi kohde.
– Lämpö- ja käyttövesijohtojen ympärille tehtiin villavahvistus. Myös lämmönvaihdin uusittiin, Ritola sanoo.
Paljon muitakin uudistuksia oli työlistalla: patteriventtiilien uusiminen, lämpöjohtoverkoston tasapainotus, ilmanvaihdon kanavien ja päätelaitteiden uusiminen sekä ilmanvaihtoverkoston tasapainotus.
– Asunnot olivat ylilämpöisiä ja sisäilma oli siksi tunkkainen, Näkki täsmentää.
Rakennukseen asennettiin tuloilmaikkunat, jolloin raitis tuloilma lämpenee ikkunan välissä ja tällöin energiaa säästyy.
Itsestään selvää on, että jokaiseen huoneistoon asennettiin vettä säästävät hanat.
Helposti näkyvä muutos ovat valaistuksen hoitavat led-valot.
– Nykykatsannossa normimeininki peruskorjauskohteessa, Ritola kuittaa.
Ensimmäisen kerroksen 37-neliöisen yksiön ikkunat avautuvat länteen ja pohjoiseen. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1951.
Asumisviihtyvyys paranee
Asuntojen sisäpuoli on käytännössä uusittu kokonaan, jolloin arkiasuminen kätevöityy.
Kylpyhuoneiden mitoitus laitettiin uusiksi, nyt sinne mahtuu helposti pesukone ja tarvittaessa pesutorni.
– Kylpyhuoneissa on otettu huomioon myös esteettömyysvaatimukset, kertoo Näkki.
Kaksi lattiakaivoa estää katastrofin, jos joku päätyy ottamaan suihkussa nokoset toisen lattiakaivon päällä.
Keittiöitä on suurennettu ja sieltä löytyy kaikki tarvittava laitteisto, mitä voi toivoa.
Huoneistoissa on runsaasti säilytystilaa, kaapit eivät ole kuitenkaan niin syviä kuin tavallisesti. Säilytystiloja löytyy sekä ullakolta että kellarista.
Lattiarakenteeseen tehtiin muutoksia. Välipohjien akustisia ominaisuuksia vahvistettiin, huoneistojen äänieristys koheni.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että askeläänteneristys parani, Näkki kertoo.
Väliseiniä ei kuitenkaan eristetty.
EU-direktiivien mukainen älykäs lattialämmitys on myös nykyaikainen ratkaisu.
– Järjestelmä haistelee ilmaa ja pitää lämmön halutussa kohdassa.
Yksin asuvat taloudet kiittävät
Jos on talon sisusta uudistettu, uudistunee myös talon asujaimisto. Yksinasuvien määrä on kasvanut jatkuvasti ja sinkkutalouksien määrä kasvaa Tampereellakin.
Yhteensä yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.
Tilastokeskuksen mukaan yksin asuvien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi noin 30 000 hengellä, 2,5 prosenttiyksikköä.
Kymmenessä vuodessa yksinasujien määrä on vähentynyt ainoastaan 45–54 -vuotiaissa. Sen sijaan kaikissa muissa ikäryhmissä yksinasuminen on lisääntynyt. Erityisesti yli 65-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut.
Tämä talo siis vastaa kysyntään. Vuokralaisten kiinnostus onkin ollut iloinen yllätys.
Näin lähellä keskustaa olevia, tämän kokoisia uudenaikaisia asuntoja ei käytännössä ole ollut tarjolla.
– Korttelin rakennukset ovat hankittu konserniimme vuonna 1997. Rakennuksessa on kaikkiaan 80 asuntoa. Yksiöt ovat kooltaan 29 neliötä ja 37 neliötä, kertoo Lumo-kotien aluepäällikkö Kirsi Tuomisto.
Autopaikkoja on kiinteistössä niukasti.
– Asukkaiden käyttöön on tulossa yhteiskäyttöauto. Myöhemmin mahdollisesti useampia autoja, Lumo-kotien tekninen manageri Konsta Österlund sanoo.
Trendi on se, että varsinkin nuorten keskuudessa kiinnostus autoiluun on vähentynyt. Pihaa komistavat uudet pyörätelineet.
Yhteisöllisyyttä Amurissa: nyt remontoitavan kohteen viereisessä rakennuksessa Puuvillakatu 15:ssä oli kellaritilaan rakennettu keilarata. Se on nykyään kuntosalikäytössä.
Historia ja nykyaika kohtaavat
Korttelin talojen peruskorjaus etenee talo kerrallaan.
Remontoinneille antaa oman leimansa se, että korttelin itäpuoli kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun Hämeenpuiston kulttuuriympäristöön.
Alueen historiallista merkitystä todistaa myös se, että samassa korttelissa asui kansalliskirjailijamme Väinö Linna (1920–1992).
Historia kertoo, että korttelin vastapäisessä kulmassa sijaitsi Suomen ensimmäinen osuuskauppa. Kaikki tarpeellinen on löytynyt läheltä.
Nykykatsannossa lukuisat Tampereen palvelut ovat edelleen lähellä, sillä keskusta on vain pienen kivenheiton päässä.
Se, mitä 1950-luvulla asumisesta on ajateltu, otetaan nyt eräällä tavalla uudestaan esille.
Aikanaan tehdyt ratkaisut vaikuttavat nykykatsannostakin varsin moderneilta. Kenties pyörä keksitään jälleen uudestaan.
Teksti: Jyrki Liikka | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
