Jyväskylän Innova 2
Technopolis Oyj:n kuusikerroksisen Innova 2 -toimistokiinteistön kustannusarvio oli 19,8 miljoonaa euroa ja siinä myös pysyttiin. Kiinteistön bruttoala on 9 839 neliömetriä ja asiakkaille vuokrattavia neliöitä on 8 021.
Rakennusprojekti käynnistyi tammikuussa 2011 ja ensimmäiset vuokralaiset muuttivat taloon maalis-huhtikuun vaihteessa 2012. Ennen Innova 2:n rakentamispäätöstä alueella tehtiin putkistojen siirtotöitä.
– Rakentamisaikataulu oli tiukka ja omat haasteensa asetti rakentamispaikka Jyväskylän Lutakossa. Viereen rakennettiin samanaikaisesti Paviljongin hotellia, maanalaista pysäköintitaloa sekä Satamakadun alitusta. Lisäksi Jyväskylän Paviljongin messut ja muut tapahtumat pyörivät normaalin aikataulun mukaisesti, sanoo Innova 2:n elinkaarikonsulttina toiminut Janercon Oy:n toimitusjohtaja Jukka Akselin.
– Isoilta ongelmilta kuitenkin vältyttiin, koska alueen kaikki toimijat pitivät kuukausittain kokouksia, joissa käsiteltiin tulevia tapahtumia. Synergiaetuja tuli siitä, että NCC Rakennus Oy oli myös hotellityömaan pääurakoitsija, hän jatkaa.
Lisäksi aikataulutukseen vaikutti Jyväskylän oma aikakäsitys: kaupunki elää rallista ralliin, eivätkä rakennustyömaat saaneet vaikeuttaa MM-rallin järjestämistä.
– Oikeastaan ainoa asia, mikä vaikutti aikatauluun, oli se, että alueelta tuli ennakoitua enemmän pilaantunutta maa-ainesta poiskuljetettavaksi ja käsiteltäväksi, Akselin toteaa.
Hänen mukaansa rakentamisen aloittaminen talvella oli hyvä asia. Näin paalutustyöt voitiin tehdä kantavalla pohjalla, kun maa oli jäässä.
– Rakennuksen runko saatiin ylös kesällä ja ulkokuori kiinni hyvissä ajoin syksyllä. Näin rakenteet saivat kuivua rauhassa ennen pintatöiden aloittamista. Rakennekosteus oli tässä kohteessa erityistarkkailussa. Joillakin alueilla pintatöiden aloitusta jonkin verran pitkitettiin, jotta rakenteet ehtivät varmasti kuivua, Akselin sanoo.
Energiapaaluilla maalämpöä
Innova 2:n erikoisuus on sen lämmitystapa. Se on Suomen ensimmäinen Ruukin ja Uponorin yhdessä kehittämillä energiapaaluilla toteutettu toimistorakennus. Innova 2:n perustuksia varten lyötiin 138 paalua, joista 38 oli energiapaaluja. Rakennuksen kunkin anturan alla on 6–8 paalua, joukossa yksi energiapaalu.
Näiden lisäksi maahan lyötiin myös yksi referenssipaalu. Ruukki seuraa sen avulla häiriintymättömän maapohjan lämpötilaa.
Energiapaalut eivät vaatineet rakenteisiin mitään merkittäviä muutoksia, mutta maasiirtotöiden jälkeen muu työmaa oli energiapaalujen takia muutaman päivän pysähdyksissä. Tämä oli kuitenkin huomioitu aikatauluissa.
– Ainoastaan alapohjassa näkyvät kuusi maalämmön jakokeskusta kertovat siitä, että kyseessä ei ole ihan tavallinen toimistorakennus. Mitään oleellisia lisäkustannuksia ei tullut. Suurin kustannus syntyi maalämpöjärjestelmän kytkemisestä kiinteistön talotekniikkajärjestelmään, Akselin sanoo.
Maalämpöä hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Laskelmien mukaan energiapaalut tuottavat rakennuksen lämmitysenergiasta 50 prosenttia ja jäähdytysenergiasta 40 prosenttia.
Maalämmön lisäksi kiinteistö on huipputehojen kattamiseksi liitetty Jyväskylän kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö valittiin helppoutensa ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi.
Rakennuksen palvelintilat jäähdytetään kokonaan maajäähdytyksellä. Maajäähdytyksen pitäisi laskelmien mukaan riittää tähän ympäri vuoden. Kiinteistön muiden tilojen jäähdytys hoidetaan kompressoreilla.
Innova 2:n laskennallinen energialuokka on B, joka on erittäin hyvä jäähdytetylle toimistorakennukselle. Kiinteistölle haetaan LEED-sertifikaattia, joka on maailmanlaajuiseen käyttöön levinnyt yhdysvaltalainen rakennusten suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon ympäristöluokitus.
Talo täyttyi ennen valmistumista
Technopolis Oyj:n Jyväskylän toimintojen johtaja Samuel Koivisto sanoo, että rakentamispäätöksen kannalta vuosi 2010 ei ollut helppo. Taloustilanne oli muutenkin vaikea, mutta lisäksi Nokian lähtö Jyväskylästä oli vapauttanut kaupunkiin 10 000 neliömetriä toimistotilaa.
– Uskoimme kuitenkin siihen, että Jyväskylästä löytyisi toimitiloille kysyntää, joten rakentamispäätös tehtiin. On hienoa huomata, että olimme oikeassa. Harvoin tämän kokoluokan toimistorakennus on sataprosenttisesti täynnä ennen valmistumistaan, mutta Innova 2 oli. Kyselyjä tulee vieläkin, joten kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tämä oli kaupungin kehityksen kannalta selkeä kasvuprojekti, Koivisto toteaa.
– Technopoliksen lähtökohtana suunnittelutyössä ja urakkasopimuksen teossa oli ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus, sisäilman terveellisyys sekä tilankäytön tehokkuus ja muunneltavuus, hän jatkaa.
Innova 2:n jokainen kerros on suunniteltu samalla periaatteella. Kerroksen sydänosa on eräänlainen talopaketti. Tämä palikka pitää sisällään hissit, portaikot, sosiaalitilat, tekniset tilat ja muut vastaavat. Se on kaikissa kerroksissa samanlainen ja sijaitsee samalla paikalla.
Rakennuksessa toimivien yritysten henkilökunta käyttää yhteisiä sosiaalitiloja. Näin säästetään kustannuksia ja talon toimintaan saadaan tehokkuutta ja joustavuutta.
Innova-talot saavat jatkoa
– Suurin osa asiakkaista tuli viime vuodenvaihteessa. Tämä toi mukanaan omat kiireensä sisätöihin, kun tiloja muutettiin asiakkaiden toiveiden mukaisiksi. Esimerkiksi taukokeittiöitä taloon oli suunniteltu 15, mutta lopulta niitä tehtiin 22, Samuel Koivisto sanoo.
Vuokrattavat toimistotilat on suunniteltu sellaisiksi, että niiden muuntelu on mahdollisimman helppoa. Huonemoduuli tai sen puolikas voidaan jakaa koskematta tekniikkaan. Väliseinäelementit ovat siirreltävissä ja purettavissa. Mikäli purkutyöt tehdään huolellisesti, elementtejä voidaan käyttää uudestaan.
Innova-taloja tulee Jyväskylään lisää. Samuel Koivisto sanoo, että Innova 4 alkaa pian nousta Lutakkoon Rantaväylän ja Satamakadun kulmaukseen. Noin 11 200 bruttoneliömetrin toimistorakennus valmistuu syksyllä 2013. Innova 4:n toteuttavat pääosin samat toimijat kuin Innova 2:kin. Innova 3:n vuoro on myöhemmin.
Onnistunut projekti
Rakennuttajakonsulttina toiminut Lauri Blom Pöyry CM Oy:stä sanoo, että Innova 2:n kaltaisessa toimistoprojektissa haasteena on juuri se, että asiakkaita, ja sen myötä väliseinämuutoksia, tulee tippumalla.
– Tämä vaatii pääurakoitsijalta joustavuutta, mutta NCC Rakennus Oy onnistui tässä hyvin, Blom kiittelee.
Hän tuli Innova 2-projektiin mukaan siinä vaiheessa, kun luonnossuunnittelu oli jo tehty ja urakoitsijoilta pyydettiin hintoja.
– Innova 2 oli varsin onnistunut projekti. Mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Aikataulu oli tiukka, mutta urakoitsijoiden yhteistyö toimi hyvin, Blom sanoo.
Monikäyttöinen ja joustava rakennus
Arkkitehti Mikko Jaatinen Arkjaatiset Oy:stä on ollut mukana suunnittelemassa Technopolis Oyj:n toimistorakentamiskonseptia. Innova 2:ssa toteutuvat hyvin konseptin mukaiset joustavuus- ja monikäyttöisyystavoitteet.
– Muuntojoustavuus on talossa todella korkealla tasolla. Tilamuutoksia voidaan tehdä niin, että muut talossa työskentelevät eivät häiriinny. Periaatteessa seinän takana työskentelevä ei edes huomaa, että naapurissa tehdään muutostöitä, Jaatinen sanoo.
Valoisa sisääntulo
Innova 2:n aulatilaa hallitsevat valoisuus ja valkoinen väri Technopolis Oyj:n sinisellä terästettynä. Aulan kiintokalusteet eli lähinnä vastaanottotiskin ja infopisteen on suunnitellut sisustusarkkitehti Petra Majantie suunnittelutoimisto Petra Majantie Oy:stä.
– Sisääntulon ilme seurailee Technopoliksen valitsemaa linjaa, jota modifioidaan eri kohteiden tarpeiden mukaan, Majantie kertoo.
Hän on osallistunut Technopolis Oyj:n ilmeen suunnitteluun ja ollut mukana erityisesti Helsingissä Ruoholahti 1- ja Ruoholahti 2 -projekteissa.
Kantavat teräsbetoniseinät
Innova 2 -rakennushankkeen päärakennesuunnittelijana toimi Mittatyö Suomi Oy, jonka nimi muuttui toukokuussa Vahanen Jyväskylä Oy:ksi. Rakennuksen runko koostuu teräspaalujen varaan rakennetusta liittorungosta.
– Kantavana pystyrakenteena toimivat liittopilarit ja kantavat teräsbetoniseinät. Tasojen kantavat vaakarakenteet koostuvat pääsääntöisesti WQ-palkeista ja ontelolaatoista, toteaa Vahanen Jyväskylä Oy:n toimitusjohtaja Reino Hiltunen.
– Porras- ja hissitornien sekä päätyjen teräsbetoniseinät jäykistävät rungon. Rakennuksen runko suunniteltiin yhteistyössä Ruukin ja teräsrakenteen suunnitelleen Contria Oy:n kanssa, hän jatkaa.
Myös katosten, pääsisäänkäynnin ja lastauslaiturin teräsrakenteiden suunnittelusta vastasi Mittatyö Oy. Teräsrakenteiden mallinnuksen ja teräsbetonielementtien valmistuskuvat toteutti Mittatyö Eesti Oy eli nykyinen Vahanen Eesti Oy.
– Energiapaalujen keruupiirien reitityskanavana toimii maavaraan valetun kantavan alapohjalaatan kevytsorakerros, Hiltunen kertoo.
Lomat pidettiin rallin aikaan
Innova 2:n pääurakoitsijana oli NCC Rakennus Oy. Työpäällikkö Ilkka Kujala sanoo, että rakennusprojekti oli hieman tavallisesta poikkeava nimenomaan energiapaalujen vuoksi. Perinteiseen perusurakkaan verrattuna uutta oli se, että NCC pääsi myös kertomaan omia näkemyksiään rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
– Viereisen Paviljongin hotellityömaan kanssa ei suuria ongelmia tullut. NCC on myös hotellin pääurakoitsija ja itse toimin senkin työmaan työpäällikkönä, Kujala kertoo.
Jyväskylän MM-ralli vaikutti työhön vähemmän kuin olisi voinut olettaa. Ralli järjestetään heinä-elokuun vaihteessa ja kesällä 2011 juuri rallin aikaan oli Innova 2:n rungon nousuvaihe kiivaimmillaan.
– Rallin kilpailukeskus sijaitsee Jyväskylän Paviljongissa, mutta logistisilta ongelmilta vältyttiin. Saimme ajettua tavaraa varastoon niin, että rallin aikana ei uusia materiaaleja tarvittu. Työmaa ei varsinaisesti rallin takia seissyt, mutta lomat keskitettiin niiksi muutamaksi päiväksi, jolloin ralli oli toden teolla käynnissä, Kujala kertoo.
– Talon vuokralaisten tuomat muutostarpeet asettivat omat haasteensa. Välillä sisätöissä mentiin tuntiaikataululla, mutta niistäkin selvittiin hyvin, hän jatkaa.