Rakennuttajakonsultti Juha Sarakorpi Saraco D&M Oy:stä sanoo, että rakennuksen muoto ja hyvin erikoiset talotekniikkaratkaisut tekivät siitä korjauskohteena ainutlaatuisen.
– Kun projekti alkoi, rakennus ei vielä ollut suojeltu. Projektin kuluessa tehtiin suojelun määrittelevä asemakaava. Kaupunginmuseo oli tässä ja muissa työvaiheissa aktiivisesti mukana, Sarakorpi kertoo.
Rakennuksen tilat on jaettu kolmeen suojelukategoriaan. Ensimmäisessä ryhmässä on julkisivut ja teatterin lämpiöt ja katsomot. Nämä piti säilyttää entisessä asussaan. Toisessa suojeluryhmässä ovat henkilökunnan tilat ja kolmannessa ryhmässä muut tilat.
Kaupunginmuseo ohjasi töitä kaiken aikaa. Työmaakatselmuksia järjestettiin lähes kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen aikana parin, kolmen viikon välein.
Töiden aikana rakennettiin myös jonkin verran uutta tilaa. Neljänteen kerrokseen tuli peilisali harjoituskäyttöön ja kolmanteen kerrokseen kokoushuone sekä teatterin yläkatsomoa ja -lämpiötä palvelevat uudet wctilat. Kokoushuoneesta aukeaa ikkuna alla olevaan suureen verstastilaan.
Rakennuksen vaatehallin marmorilattia on säilytetty alkuperäisenä. Seinissä käytetyt tiikkirimat on kunnostettu ja niiden takana oleva kangas ja vaimennusmateriaalit on uusittu.
Näyttelijöiden pukuhuoneiden kalusteet oli myös suojeltu, ja niiden rakenteen vuoksi ne jouduttiin korjaamaan paikalla. Kimpilevyrakenteisia ovia oikaistiin. Vanhat, saranoidut peilit säilytettiin.
Yleisötilojen kokolattiamattojen värit on palautettu alkuperäiseksi, mikä onnistui löytyneiden vanhan kokolattiamaton palasten ansiosta. Pienen näyttämön tuolit saivat lähes alkuperäisen värinsä, kun taas suuren näyttämön alun perin vaaleammat tuolit päällystettiin käyttäjän toivomuksesta hieman tummemmalla sävyllä.
Esteettömyyteen on panostettu eri puolilla rakennusta. Esimerkiksi aulojen matoissa on näkövammaisten kulunohjauslistat, jotka johdattavat niin katsomoon kuin wc-tiloihin.
Laserkeilaus ei löytänyt kaikkia yllätyksiä
Rakennuttajan projektinjohtaja Kari Pehkonen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sanoo, että työmaan vaativuudesta kertoo sekin, että vain harvoilla työmailla ovat suunnittelijat ratkoneet toteutuksen ratkaisuja ja ongelmia olemalla työmaalla kuukausien ajan kolmesta neljään päivään viikossa. Vaikka tilat oli laserkeilattu suunnitteluvaiheessa, ei peitettyjä rakenteita voitu mallintaa; ne nähtiin vasta rakentamisvaiheessa.
Työmaa- ja projektiarkkitehtina toimi LPR-Arkkitehdit Oy:n Richard Alaskewicz. Vaikka LPR:n toimisto on Turussa, vietti Alaskewicz Helsingissä töiden aikana useita päiviä viikossa. Hänen mukaansa näin saatiin tarvittaessa nopeasti ratkaistuksi rakennustöissä esiin nousevia ongelmia.
Suojeltuun julkisivuun räätälöidyt laatat
Kaupunginteatterin vuonna 1989 valmistuneen Elsa-lisärakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty erikoisvalmisteisia, profi loituja, keraamisia laattoja. Alkuperäiset laatat oli valmistettu Arabian tehtailla, eikä samanlaisia uusia laattoja ollut enää saatavilla.
Arkkitehti Pauno Narjus LPR-arkkitehdit Oy:stä kertoo, että vanhan mallin mukaisten uusien laattojen toteuttaminen oli melkoinen työ. Kehitystyötä tehtiin yhteistyössä Arabian tehtailla aikoinaan toimineen Otfried Blumchenin ja Pentikin tehtaiden kanssa.
Mallien avulla tutkittiin muun muassa laattojen savimassaa, lasitetta, polttolämpötilaa, vedenimukykyä, lujuutta ja ulkonäköä, ennen kuin löydettiin reseptit uusien laattojen valmistamiseksi, jotka Kaupunginmuseokin voisi hyväksyä. Pentik valmisti varta vasten tehdyllä tuotantolinjalla tarpeellisen määrän uusia laattoja.
Teatteritekniikka täysin uusiksi
Teatteritekniikka uudistettiin täysin. Tekniikan osuus kustannuksista oli yli 15 prosenttia.
– Korjaus kattaa kaiken: näyttämötekniikan, valot, äänen sekä signaalin siirron. Haluamme tarjota Suomen parasta teatteria ja tehdä vastaavia esityksiä kuin esimerkiksi New Yorkissa tai Lontoossa, kaupunginteatterin tekninen johtaja Antti Rehtijärvi kertoo.
Suuren puolen näyttämö on 28 metrin korkuinen suuri tila. Pienen puolen puoliympyrän muotoista areenakatsomoa voidaan muuntaa ja laajentaa 270 asteeseen katsomon alustilan siirrettävillä katsomovaunuilla.
Molemmilla puolilla on pyörivä näyttämö. Suurella puolella pyörivä näyttämö jakaantuu kahteen osaan, joten lavasteita voidaan pyörittää eri tahtiin. Lisäksi pyörön keskustaan rakennettiin lisää nostimia, joiden avulla lavasteita voidaan tuoda näyttämölle kellarista.
Korjauksessa lisättiin myös tankonostimien määrää. Nyt nostaminen on mahdollista myös yleisön lähellä, jonne ei aiemmin ulottunut nostinta.
– Erityisesti musikaaleissa on tärkeätä, että on hyvä sähköinen äänentoisto. Isolla puolella on nyt 130 kaiutinta, joiden avulla äänikuva saadaan luoduksi katsojan ympärille, Rehtijärvi sanoo.
Valaistuksessa käytetään paljon liikkuvia valoja; niiden korkeutta ja valaistuskulmaa voidaan vaihdella etänä. Kaikkiaan valonheittäjiä on yli sata kappaletta.
Myös rakennuksen julkisivuvalaistusta on parannettu 123 led-valaisimella. Nyt teatterirakennus nousee esiin aivan uudella tavalla, ja tarvittaessa koko julkisivu saadaan värjätyksi minkä väriseksi tahansa.
Tietoverkot ovat keskeisessä osassa niin valojen kuin äänen ohjauksessa. Uutta on myös langattomien verkkojen ulottaminen yleisön käyttöön. Rehtijärvi vakuuttaa kapasiteetin riittävän, vaikka kaikki suuren puolen 900 katsojaa ja pienen puolen 300 katsojaa haluaisivat käyttää nettiä yhtä aikaa.
Talotekniikan osuus lähes kolmannes
Rakennusurakasta vastanneen SRV:n työmaapäällikkö Juha Rissanen sanoo, että noin 30 prosenttia budjetista käytettiin talotekniikan uusimiseen. Talotekniikan paikalleen sovittaminen vanhaan rakennukseen ei aina ollut helppoa.
Ilmanvaihtokanavat oli sijoitettu betonialakattoon, jonka alapinnassa näkyvät muottilaudoituksen jäljet. Tämä rakenne oli suojeltu, jolloin ongelmaksi muodostui, miten vanhat kanavat saadaan vaihdettua uusiin alakattoa purkamatta. Purku-urakkaa hidasti rakennusajankohdalle tyypillinen asbestieristeiden käyttö.
Koko rakennuksessa on kymmenen ilmastointikonehuonetta, sillä 28 000 neliömetrin rakennuksessa tarvitaan monta konehuonetta iv-kanavien pituuden pienentämiseksi. Kuiluja jouduttiin suurentamaan ja pitämään useita välitarkastuksia.
Suojeluarvot energian säästöä tärkeämmät
Teatterirakennuksen muoto noudattaa rinnetontin nousua. Suuren näyttämön lämpiön suurista lasiseinistä avautuu näkymä puistoon, jonka ulkoasua on töiden aikana palautettu 1960-luvun lopun tilaan poistamalla myöhemmin istutetut havupuut.
Lämpiön lasiseinät lasit on säilytetty edelleen yksinkertaisina, sillä, kuten Narjus toteaa, suojeluarvoja pidettiin tässä tapauksessa energian säästöä tärkeämpänä. Sitä paitsi ikkunarakenteet eivät olisi kestäneet uusien eristyslasien painoa.
Peruskorjauksessa avattiin pienen näyttämön lämpiön peitossa olleet ikkunat, joten nyt myös sinne tulee päivänvaloa. Tämä lämpiö on valaistukseltaan huomattavasti hämyisämpi kuin suuren näyttämön lämpiö, joka kylpee suuren lasipintojen läpi tulevassa valossa.
Elsa-lisärakennuksessa toimivan kaupunginteatterin lipunmyynnin tilat on uusittu. Niissäkin on nähtävissä päärakennuksessa käytettyä tiikkirimaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
