Haapaniemenkatu 5:n separaattoritehtaasta luovan alan keidas
Sörnäisiin Haapaniemenkatu 5:een jalostuu uusi luovan alan toimitila, kun historiallinen, holvikaarellinen punatiilitalo saneerataan. Alun perin separaattoritehtaaksi rakennettu suojeltu 7 350 neliön talo muuntuu coworking-tilaksi.
– Haapaniemenkatu 5 saa kolmannen elämänsä tehtaan ja pääkonttorikausien jälkeen. Rakennus saneerataan vuorovaikutusta tukevaksi, yhteisölliseksi monitoimitilaksi ja siitä kuoriutuu uusi luovan alan keidas. Talon saneeraus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Sörnäisten alue on uudessa kehitysvaiheessa, esimerkiksi naapurikortteliin on rakenteilla uusia tiloja Taideyliopistolle, kertoo työeläkeyhtiö Elon projektijohtaja Antti Pyötsiä.
Punatiilinen kaunis toimitalo on toimistokäytössä viimeksi tunnettu muun muassa verohallinnon toimitalona. Se on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltu rakennus.
Haapaniemenkadulle muuttavat kesällä 2019 uudet vuokralaiset. Suurin osa tiloista vuokrataan strategisen konsulttitoimisto Milttonin käyttöön, joka etsi yritykselleen uudenlaista luovuuden kohtaamispaikkaa ja yhteisöllistä coworking-tilaa.
– Investointi Miltton Houseen edustaa seuraavaa vaihetta Milttonin kasvutarinassa. Työn tekeminen on murroksessa, ja parhaat oivallukset syntyvät kohtaamisista. Miltton House on fyysinen alusta kohtaamisille, keskustelulle ja luovuudelle. Lisäksi se on coworking-tila, joka tuottaa uutta ajattelua saattamalla yhteen erilaisia ihmisiä yhteiskunnan eri siiloista, sanoo Miltton Groupin toimitusjohtaja Mathias Järnström.
Separaattoritehtaasta mediamaailmaan
Elon omistama, Haapaniemenkatu 5:ssä sijaitseva näyttävä rakennus on alun perin rakennettu Wärtsilä yhtymä Oy Kone ja Sillan separaattoritehtaaksi vuonna 1916. Rakennuksen tunnistettavin erityispiirre on Sörnäisten rantatien päädyssä sijaitseva komea porttikongi, joka on mahdollistanut junanvaunun pysäköinnin rakennuksen ”sisälle”. Vuonna 1916 valmistuneen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist ja se on paikalla sijainneen suuren tehdaskorttelin ainoa säilytetty rakennus.
1980-luvun alussa rakennus muutettiin toimistokäyttöön, jossa se on ollut nyt jo lähes 40 vuotta.
– Talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja modernisoinnissa on otettu huomioon talon henki. Tilojen muuntuvuus erilaisiin työtapoihin, digitalisaatio ja työkulttuurin muuttuminen ovat olleet lähtökohtana suunnittelulle. Yllättävää oli, kuinka korkeat vanhat teollisuustilat jalostuvat moderniksi monitilatoimistoksi, ajan patinan säilyttäen, kertoo Pyötsiä.
– Vaikka toimistotilojen uudisrakentaminen pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt huomattavasti ja tyhjän tilan määrä tulee sen seurauksena pienen vähenemisen jälkeen taas kasvamaan, hyvällä sijainnilla olevat laadukkaat työtilat ovat entistä kysytympiä ja vajaakäyttö siirtyy yhä enemmän laadultaan heikompaan tilakantaan, toteaa Pyötsiä.
