Forssan monitoimikeskus Akvarelli
Forssan monitoimikeskus Akvarelli on päiväkoti 132 lapselle, esikoulu 50:lle ja yhtenäiskoulu yli 500 oppilaalle, joista noin 150 on erityistä tukea tarvitsevia. Rakennuksen pihalla on liikuntatilaa akvarellilaisten ja muidenkin forssalaisten käyttöön. Kyseessä on Forssan historian suurin rakennushanke: 24,2 miljoonaa euroa.
Tuttu tilanne monessa kunnassa: oppimistilat ovat huonokuntoisia eikä tilojen määrä vastaa tulevaa tarvetta. Näin oli myös Forssassa.
– Hanke lähti liikkeelle useita vuosia sitten kaupungin kiinteistöjen korjausvelan laskemisesta. Sen perusteella kaksi koulua ja kaksi päiväkotia oli peruskorjauksen tarpeessa. Jos ne peruskorjattaisiin, neliöitä olisi liikaa käyttäjien määrään nähden, ja lisäksi vanhojen korjaamisessa on aina riskinsä, Forssan kaupungin tekninen päällikkö Jukka Perälä kertoo.
Toukokuussa 2018 Forssan sivistys- ja tulevaisuuslautakunta mietti, korjatako Kuhalan ja Tölön koulut sekä Kurjenpesän ja Taikatuulen päiväkodit vai korvatako ne uudella monitoimikeskuksella. Monitoimikeskus voitti, ja samaa mieltä oli kaupunginvaltuusto kesäkuussa 2018. Arkkitehtisuunnittelun toteuttamisvaihe kilpailutettiin syksyllä 2018.
Joulukuussa 2018 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta kannatti monitoimikeskuksen yhteyteen 1260 neliön liikuntatilaa ja sen lisäksi riittävää katsomotilaa. Kaupunginhallitus ehdotti tammikuussa 2019 liikuntasalin kokonaisalaksi enintään 1650 neliömetriä. Valtuusto palautti monitoimikeskuksen uudelleen valmisteltavaksi.
Maaliskuussa 2019 valtuusto hyväksyi Monikylä-työnimen saaneen monitoimikeskuksen suunnittelun noin 700 lapsen ja nuoren oppimiskeskukseksi ja liikuntasalin kooksi 1216 neliötä lisättynä 364 neliöllä sosiaali- ja varastotilaa. Jos liikuntasalin rakentamiseen ei saisi valtionavustusta, liikuntasalin koko olisi 640 neliötä ja sosiaali- ja varastotilaa tulisi 192 neliötä. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin 21 miljoonaa euroa.
Elokuussa 2019 sivistys- ja tulevaisuuslautakunta ehdotti, että liikuntasalin koko olisi 1216 neliötä ja lisäksi rakennettaisiin tarvittavat sosiaali- ja varastotilat. Syyskuussa 2019 valtuusto hyväksyi liikuntasalin kooksi enintään 640 neliötä.
Monitoimikeskuksen rakennuslupaa haettiin maaliskuussa 2020, ja ympäristölautakunta myönsi sen kesäkuussa 2020.
Syyskuun alussa 2020 saatiin urakkatarjoukset, joiden mukaan hankkeen investointikustannukset nousisivat 24,2 miljoonaan euroon. Todettiin, että hankintalaki ei mahdollista uuden tarjouskilpailun järjestämistä alempien tarjouksien saamiseksi entisten suunnitelmien perusteella. Uusi suunnittelu lykkäisi hanketta liikaa.
Forssan kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa 2020 rakentamisen aloittamisen ja hankkeen kustannusarvioksi 24,2 miljoonaa euroa 21 miljoonan sijaan äänin 22–21.
– Urakat kilpailutettiin oikeaan aikaan, myöhemmin hinnat nousivat rajusti. Hanketta vastustaneet pelkäsivät, että reilun 24 miljoonan euron budjetti kasvaa 40 miljoonaksi, Jukka Perälä toteaa.
– Saatiin hyvin valtionavustuksia: liikuntahalliin 690 000 euroa, liikuntapaikkarakentamiseen 120 000 euroa ja aurinkovoimalaan 7000 euroa. Lisäksi tämä on Kuntaliiton vihreän rahoituksen kohde, eli saatiin lainaa vähän halvemmalla, Perälä sanoo.
Kaikkien talo
Kaupungin tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman energiatehokas rakennus, jossa kaikki tilat ovat tehokkaassa käytössä ja muunneltavissa tarpeiden mukaan. Kolmikerroksisen Akvarellin kokonaisala on noin 10 000 bruttoneliötä ja tilavuus noin 49 000 kuutiometriä. Aiempiin kahteen kouluun ja kahteen päiväkotiin verrattuna lämmitettäviä neliöitä on 2500 vähemmän.
Jukka Perälän mukaan suunnitteluvaiheessa käytiin laaja osallistamis- ja kuulemiskierros, josta saatiin tilatarpeisiin liittyvää tietoa ja toiveita, joita on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon.
– Puurakentamisesta keskusteltiin paljon, mutta kolmekerroksisena, pitkien jännevälien rakennuksena sellainen olisi ollut hankala toteuttaa. Päädyttiin betonirunkoon ja tiiliverhoukseen, joilla minimoidaan huoltokustannukset, Perälä sanoo.
– Betonirungosta saatiin myös nopeutta toteutukseen. Julkisivussa on tiiltä, joka istuu hyvin Forssan teolliseen historiaan. Meitä inspiroi tiilen tuominen modernisti kaupungin rakennuskantaan, arkkitehti SAFA ja kohteen pääsuunnittelija Jani Ristimäki Parviainen arkkitehdeiltä (nyt Olla Architecture) kertoo.
Ristimäen mukaan suunnitteluun oli riittävästi aikaa, koska kaupungin päätöksentekoon meni pari vuotta. Lisää suunniteltavaa tuli, kun liikuntasalin ja pihan liikunta-alueen koko vaihteli suunnittelun edetessä.
– Prosessi oli työläs mutta hyödyllinen. Tämä oli poliittisestikin kiinnostava hanke; kävimme esittelemässä sitä monissa tilaisuuksissa, Ristimäki sanoo.
Hankkeen työnimenä oli Monikylä. Jani Ristimäki luonnehtii kokonaisuutta ”Kaikkien taloksi”: iso monimuotoinen rakennus, jonka katon alla on kylämäisiä yhteisöjä harjaan asti auki olevan torin ympärillä.
– Tärkeää on myös aidot materiaalit kuten betoni, tiili ja tammi. Värimaailma on harmoninen, mutta elävä, tiilessäkin on viittä eri sävyä.
Sisustuksen kiintokalustus ja värimaailma tuli Parviainen arkkitehdeilta, ja sieltä saatiin myös ajatuksia erillishankintana tehtyä irtokalustehankintaa varten.
Suomalaisen painokankaan historiaan keskittyvä Forssan museo oli hankkeessa mukana.
– Museon kanssa käytiin läpi heidän arkistojaan ja sovittiin, mitä voidaan rakennuksessa käyttää. Kankaiden kuoseja näkyy arkkitehtuurissa, muun muassa julkisivun graafisen betonin kuvioissa ja sisustuksessa, Ristimäki kertoo. Värit ja kuosit opastavat liikkumaan rakennuksessa.
Luonnonvaloa on Jani Ristimäen mukaan haravoitu sisään maksimaalisesti.
– Rakennuksessa on isoja valoaukkoja. Päiväkodinkin puolella on lattiaan asti ulottuvia ikkunoita, joten konttaava asiakaskin näkee ulos. Rakennuksen keskellä ruokasalissa on kattolyhty sekä kolmen kerroksen korkuiset ikkunat, mutta syvän lipan alla, mikä estää tilan ylikuumenemista.
Lämmitys- ja viilennyspilotti
Hankkeeseen otettiin erillinen energia-asiantuntija. Tehtävän sai Taru Suomalainen Ramboll Finland Oy:stä. Hän teki yhteistyötä LVIA-suunnittelusta vastanneen Rejlers Finland Oy:n Pasi Taurun kanssa.
– Alkuvaiheessa mietittiin eri lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja: mikä olisi taloudellista ja järkevää. Maalämpö oli pohdittavana, mutta se ei tullut ratkaisuksi. Yksi syistä oli tontti, jolla vielä oli vanha koulu eikä ollut puhdasta maata porata energiakaivoja, Suomalainen kertoo. Samoin selvitettiin liikuntahallin katon aurinkopaneelien hyötyä ja sopivaa tehoa.
Lämmitys- ja viilennysratkaisu on Forssan kaukolämpötoimittaja Nevel Oy:n pilotti. Kaukolämpö tuotetaan 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä, ja lämpöpumpuilla tehdyn viilennyksen tuottama lämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Koko rakennusta ei ole viilennetty vaan ainoastaan päiväkoti, joka on käytössä kesälläkin, sekä liikuntasali, jonka tammi parkettilattia tarvitsee tarkkaa kosteudenhallintaa. Ratkaisulla on 10 vuoden ylläpitosopimus, ja vastuu järjestelmän toimivuudesta on kaukolämmön toimittajalla.
– E-luvussa päästiin A-luokkaan. Siihen vaikuttivat muun muassa energiatehokkaat ilmanvaihtokoneet ja valaistuksen ohjaus tarpeen mukaan, Suomalainen toteaa.
Suomalaisen mukaan ulkoseinien rakenteet ovat nykyään niin hyviä, että niiden eristeitä lisäämällä energiatehokkkuutta ei juuri voi parantaa kustannustehokkaasti.
– Arkkitehdin kanssa keskusteltiin ikkunoiden koosta ja suuntauksista sisäolosuhteiden kannalta. Ikkunoiden U-arvona käytettiin vertailuarvon mukaista 1,0:aa, sitä ei koettu tarpeelliseksi kiristää.
Erillinen energia-asiantuntija on vielä melko uutta rakennushankkeiden suunnittelussa. Taru Suomalaisen mukaan energia-asiantuntija on parhaimmillaan rakennushankkeissa, joissa voidaan tutkia erilaisia energia- ja elinkaariratkaisuja ja joissa energia-asiantuntija otetaan mukaan niin aikaisessa vaiheessa, että on vielä mahdollista vaikuttaa ratkaisuihin.
Jaettuna urakkana
Rakentaminen toteutettiin jaettuna urakkana.
– Pohdittiin elinkaarihanketta ja perinteistä jaettua urakkaa. Perinteiseen päädyttiin, koska silloin paikalliset yritykset pääsivät mukaan tarjoamaan. Elinkaarihanketta olisi tarjonnut vain suurimmat rakennusliikkeet, Forssan kaupungin tekninen päällikkö Jukka Perälä toteaa.
Kohteen rakennusteknisten töiden urakoitsija toimi pääurakoitsijana. Alisteisia sivu-urakoita olivat maarakennus, runko, julkisivun muuraus, vesikatto ja LVISA-urakat. Forssan kaupunki teki erillishankintoina keittiölaitteiden ja -kalusteiden, irtokalusteiden, turvajärjestelmälaitteiden, leikkivälineiden, hissilaitteiden, teknisten ja tekstiilitöiden koneet ja laitteet, aurinkovoimalan hankinnat ja tontilla olleen Tölön koulun purkutyöt.
Pääurakoitsijaksi valittiin forssalainen Tammelan Tasorakennus Oy.
– Forssan Akvarelli oli meidän historiamme suurin hanke. Hankkeen 24 miljoonan euron budjetista meidän osuus oli 9 miljoonaa euroa lisätöineen, yrityksen omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Pakarinen kertoo.
Tammelan Tasorakennuksella oli projektinjohdon lisäksi vastuullaan sisävalmistustyöt eli pinnoitteet, väliseinät, alakatot ja sisustustyöt.
– Meillä oli vastuu koko hankkeesta. Sivu-urakoitsijoiden laskut menivät meidän hyväksynnän kautta kaupungin maksettaviksi, Pakarinen sanoo.
Rakentamaan päästiin marraskuussa 2020. Aikataulu oli tiukka, kun valmista piti olla vuoden 2022 syyslukukauden alkuun mennessä. Tilannetta vaikeutti korona ja Ukrainan sota.
– Oli aikamoista päänvaivaa; sairastumisien vuoksi oli työvoimapulaa. Vuokratyövoimaa etsittiin sairastuneiden tilalle, mutta se ei ollut helppoa, kun rakentamisen buumi oli käynnissä.
Mika Pakarisen mukaan rakennustarvikkeiden hintojen nousu ei venyttänyt budjettia, koska kauppoja oli tehty etukäteen, mutta tavaran saanti työmaalle hidastui.
– Suomesta myytiin tavaraa ulkomaille, eikä sitä riittänyt kotimaisille hankkeille. Meille tarkoitettu styrox-erä oli myyty Etelä-Eurooppaan, mutta toivat sen sitten sieltä takaisin, Pakarinen kertoo.
Jukka Perälä on tyytyväinen jaettuun urakkaan.
– Hankkeen kustannuksista jäi tälle seudulle 75 prosenttia. Se sopii kaupungin strategiaan tukea yrittäjyyttä.
– Joka hankkeesta pitää oppia jotain. Jos tämä tehtäisiin nyt uudestaan, ei tehtäisi niin paljon kunnan erillishankintoja kuin nyt tehtiin, vaan osa niistä sisällytettäisiin johonkin urakkaan, Perälä sanoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
