89
PROJEKTIUUTISET 4/2012
Someron uimahalli
köisellä ajanottolaitteistolla varustettu kil-
pauintiallas, 8 x 10 metrin kokoinen lasten
opetusallas, sekä vesiliukurata ja vesihie-
rontapistein varustettu poreallas rentoutu-
mista ja terapiatoimintaa varten, pääsuun-
nittelija Jarmo Saarinen toteaa.
Liikunta- ja monitoimihalli tuli jäsentää
toisiinsa siten, että osa uuden uimahallin
toiminnosta siirtyy siihen vapauttaen tilaa
vanhassa hallissa, ja että asiakasvirta hal-
litaan yhdestä pisteestä molempiin raken-
nuksiin. Hyvä ja toimiva kokonaisuus oli
määräävä tekijä arkkitehtuurin suhteen.
– Rakennuksen pohjan muoto on pää-
piirteiltään neliömäinen ja rungoltaan se
on syvä, sillä ahdas rakennuspaikka ja uu-
den uimahallin liittäminen vanhaan pal-
loiluhalliin asettivat rajoituksia pohjarat-
kaisun suunnittelulle. Vaikka kattomuoto
poikkeaakin palloiluhallin katon muodos-
ta, niin saimme massan tasakattoratkaisul-
la matalammaksi ja näin paremmin sopeu-
tumaan ympäristön mittakaavaan. Tasa-
kattoisen massan dominantiksi suunnitel-
tu pulpettikattoinen lasiovaali ja sen sisäl-
tämä vesiviihdeosasto liukuratoineen nä-
kyvät houkuttelevana maamerkkinä kau-
as kyläraitille asti. Allas- ja aulatilat avau-
tuvat ympäristöönsä suurten lasipintojen
läpi. Näkymät sisälle parantavat orientoi-
tumista jo hallia lähestyttäessä, arkkitehti
Kari Hanhiniemi kertoo.
Pysäköintipaikat ovat välittömästi pää-
oven tuntumassa. Pääovi avautuu avaraan
aulaan, jossa turkoosinsininen seinä herät-
telee ajatukset uintielämyksiin. Kaareva
kassatiski on välittömästi pääsisäänkäyn-
nin tuntumassa.
Kulunvalvontaportin jälkeen aulasta
avautuu valoisa ja korkea lasikatteinen
käytävä, joka syöttää liikenteen pukuhuo-
neisiin. Pukukaappien värit ovat trendik-
käät, samat väriaiheet toistuvat lattialaatoi-
tuksen kuvioinneissa yksinkertaistettuna ja
yhdistettynä heikkonäköisiä ohjaaviin lin-
jakuvioihin.
– Hallin perusväritys on hillitysti valkoi-
sen tukemaa sinivihertävää, jota on maus-
tettu akustointirimoituksen luonnonpuu-
pinnan lämpöisin sävyin. Allashuone au-
keaa valoisana ja runsaat lasipinnat liittä-
vät rakennuksen visuaalisesti pihamaan
maisemaan. Kävijöiden huomio kiinnittyy
palkkien lomassa aaltoilevaan sisäkattoon,
joka heijastelee veden sinistä leikkiä. Sil-
män iloa antavat myös ovaali torni, ja sen
syleilyssä oleva vesiliukurata viihdealtai-
neen, kertoo Jarmo Saarinen.
Kilpauintiallas rajaa allastiloja siten,
että lähtökorokkeiden puoleiseen pää-
hän muodostuu alue, jossa uimarit voivat
muun samanaikaisen asiakasliikenteen
häiritsemättä levitellä varusteitaan ja kes-
kittyä suoritukseensa.
Aulasta on suora näkö- ja kulkuyhteys
ison altaan vieressä olevalle alueelle, jo-
hon voidaan kytkettävin ja tarvittaessa va-
rastotiloihin pinottavin irtotuolein järjestää
paikat noin 60 katsojalle. Lisäksi isoa al-
lasta ympäröivien ikkunoiden edessä ole-
vat penkit palvelevat niin katsojia kuin kil-
pauimareitakin. Kilpauintia palvelee myös
allashuoneen yläosaan sijoitettu pieni se-
lostamo.
Vesiliukuradan ympärille sijoittuvan
kylpylämäisen terapia- ja vesiviihdealtaan
veden syvyyttä voidaan säädellä tarpeen
mukaan kahteen eri korkeuteen. Terapia-
altaassa on lisäksi eri korkeuksiin sijoitet-
tuja porehierontasuuttimia ja erityyppisiä
niskahierontasuihkuja. Erillinen poreallasta
muistuttava porepenkki on sijoitettu vesi-
liukuradan alle silkkikasvien suojaan. Kyl-
pylämäisen tunnelman kruunaa kaarisilta.
Lasten opetusaltaan viereisellä seinällä
on penkki, johon ryhmät voivat kokoontua.
Simpukan muotoa muistuttava tenava-allas
on varustettu vettä suihkivalla helmellä.
– Lastenaltaan kiintoisia tapahtumia voi
seurata tenava-altaan korotetun reunan yli,
ja lastenaltaaseen laskeva pieni eläinaihei-
nen liukumäkikin rohkaisee siirtymään sy-
vempiin vesiin, arkkitehti Kari Hanhinie-
mi toteaa.
Turvallisuus on uimahallin toiminnan
perusta. Eri käyttäjäryhmät eivät saa häi-
ritä toisiaan liiaksi ja valvojien on nähtävä
esteettä tiloistaan, mitä hallissa kulloinkin
tapahtuu.
– Siksi sijoitimme lattialtaan korotetun
pyöreän lasivalvomon, josta on 360 asteen
näkyvyys kaikkialle allashuoneeseen, kes-
keisesti lastenaltaan viereen, Kari Hanhi-
niemi kertoo.
Betonin ja teräsrakenteiden
rasituksen hallintaa
Uimahalli on perustettu kokonaisuudes-
saan pieniläpimittaisille, 115–170 mm hal-
kaisijaltaan oleville lyömällä asennetuille
RR-teräsputkipaaluille, jotka toimivat tuki-
paaluina. Paalujen kantavuus on varmistet-
tu paalutuksen yhteydessä tehdyillä PDA-
mittauksilla. Paalujen kärkitaso on yli 20
metrin syvyydessä mitattuna nykyisestä
maanpinnasta, kertoo aluetoimiston pääl-
likkö
Kari Salmi
Ramboll Finland Oy:stä.
Verrattaessa tämän päivän perustamista-
paan esimerkiksi uimahallin viereinen ra-
kennus, vanha kellariton monitoimitalo, on
perustettu 13–15 metriä pitkille koheesio-
paaluille savikerrostuman varaan.
– Uimahallin kellari ja altaat on paikal-
la valettu ja ne ovat vesitiivistä teräsbeto-
nia. Altaissa ei siis ole erillistä vesieristys-
tä. Allashuoneiden ja aulan kantavina pys-
tyrakenteina ovat betonielementtipilarit ja
yläpohjan kantavina vaakarakenteina ovat
esijännitetyt I-palkit sekä leukapalkit ja on-
telolaatat, Kari Salmi kertoo.
Ilmastointikonehuoneen runkona ovat
teräsputkipilarit ja teräsrakenteiset matalat
WQ-palkit sekä ontelolaatat.
– Kellari seinineen toimii ”jäykkänä laa-
tikkona” kellarin kattotason korkeudelle
saakka. Kellarin kattotasosta ylöspäin ra-
kennus on jäykistetty mastopilareina toi-
mivilla betonielementtipilareilla ja jäykis-
Kiinnostavat rakenteet ja puun antama
akustiikka ovat leimaavat arkkitehtuurin ele-
mentit uudessa uimahallissa.