Basic HTML Version
90
4/2012 PROJEKTIUUTISET
Someron uimahalli
tävillä seinäelementeillä. Väli- ja yläpoh-
jien ontelolaattatasot toimivat jäykistävinä
tasorakenteina.
Yläpohjan ontelolaattatason päälle on
rakennettu puurakenteinen tuulettuva ma-
tala ”ullakkotila”. Ruodelaudan päällä ve-
sieristeenä on kumibitumikermikate ja sa-
devesi johdetaan katolta sisäpuolisen ve-
denpoistojärjestelmän kautta.
25 metrin uima-allas on rakennettu kan-
tavien paikalla valettujen teräsbetoniraken-
teisten seinien varaan. Muut altaat on ra-
kennettu pääosin paikalla valettujen perus-
pilareiden ja osin seinien varaan. Allashuo-
neen kantavina pystyrakenteina ovat be-
tonielementtipilarit ja yläpohjan kantavina
vaakarakenteina esijännitetyt I-palkit sekä
leukapalkit ja ontelolaatat.
– Vesi painaa tuhat kiloa kuutiolta, eli
esimerkiksi kahden metrin vedensyvyydel-
lä altaan pohjaan kohdistuu kaksituhatta
kiloa painoa per neliömetri vesikuormaa.
Betonin tilavuuspaino on 2,5 kertaa suu-
rempi kuin veden, toisin sanoen metrinen
vesipatsas vastaa 0,4 metrin betoniraken-
netta. Altaiden pohjalaattojen paksuus on
0,3 m. Altaiden rakenteiden vahvuus mää-
räytyy vesitiiviysvaatimuksista. Altaiden
ympärillä olevien tasojen hyötykuorman
mitoittavana lukemana on käytetty 400 ki-
loa/m
2
(4 kN/m
2
), Kari Salmi tiivistää.
Altaat on irrotettu muista rakenteista lii-
kuntasaumoin ja perustettu omille perus-
tuksilleen teräsputkipaalujen varaan. Näin
menetellen altaiden perustusrakenteista ei
ole muodostunut merkittävän järeitä.
– Tärkein ja vaativin rakennesuunnitte-
lun osuus on allashuoneen kosteudesta
ja kloorista johtuvan betonin ja teräsra-
kenteiden rasituksen hallinta. Haastava-
na suunnittelun yksityiskohtana on myös
ollut monimuotoinen viihde- ja terapia-
allas, sekä sen ympärillä olevat lasiseinät
ja lasiovaalin kattorakenne, joka on kan-
nateltu kahdelta betonipilarilta liimapuu-
sormien varaan.
Vesi on nautinnon elementti
Lähtökohtana uimahallien veden laadun
määrittelylle on terveydensuojelulaki 763
vuodelta 1994. Laitos on suunniteltava, si-
tä on pidettävä kunnossa ja hoidettava si-
ten, että uimahallissa kävijöille ei aiheu-
du terveyshaittaa. Turvallisuuden lisäksi
on kysymys viihtyvyydestä. Eri altaiden
puhtaat ja sopivan lämpöiset vedet luovat
osaltaan viihtyvyyttä.
Someron uimahallin osalla kaupunki
päätti keskustelujen jälkeen suunnittelut-
taa ja rakennuttaa perinteisen painesäiliön
hiekka- ja hiilisuodatukseen. Menetelmä
on pitkäikäinen sekä investointikustannuk-
siltaan ja käyttökuluiltaan edullinen.
– Kyseinen menetelmä on tunnettu jo yli
sadan vuoden ajalta. Veden desinfiointiin
käytetään klooria, kuten kaikissa Suomen
uimahalleissa tehdään. Tämäkin on ase-
tusteitse säädelty asia. Kloorin haittoja täs-
sä kohteessa vähennetään käsittelemällä
vettä UV-valolla. UV desinfioi ja hajottaa
tehokkaasti ärsyttäviä kloorin reaktiotuot-
teita ja poistaa ärsyttävää ”kloorin käryä”,
kertoo
Pekka Orava
Suomen Kylpyläsuun-
nittelu Oy:stä.
– Kun teknistä ratkaisua vedenkäsitte-
lyyn valitaan, pitää ottaa huomioon in-
vestointikulut, veden puhdistustarve ja
tavoitteet, joihin ratkaisua haetaan, sekä
järjestelmän elinkaari. Investoinnin tulee
olla kohtuullinen, laitosta on kyettävä hel-
posti huoltamaan ja tarvittaessa muokkaa-
maan. Kohtuullisin huoltokuluin on saavu-
tettava pitkä käyttöikä. Puhdistetun veden
tulee olla riittävän puhdasta käyttötarkoi-
tukseensa.
Perinteinen avohiekkasuodatus, joka se-
kin on tunnettu jo yli sadan vuoden ta-
kaa, tai kalvosuodatustekniikka, joka on
uudempi tulokas, olisivat toimineet So-
merolla hyvin. Kalvosuodatuksessa vesi
puristetaan erityismenetelmin huokoisek-
Kassa sijaitsee keskeisesti heti sisääntulon
yhteydessä.
Avaran aulan lasijulkisivut aukeavat puusto-
maiseen maisemaan.