Basic HTML Version
88
4/2012 PROJEKTIUUTISET
Someron uimahalli
ron kaupunkia edustivat kaupunginjohta-
ja, tilakeskuksen päällikkö
Jouni Elo
ja ra-
kennusmestari
Kari Kostiander
. Tukenaan
heillä oli kunnan luottamushenkilöistä va-
littu ohjausryhmä.
– Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti
Jar-
mo Saarinen
arkkitehtitoimisto Jarmo Saa-
rinen Oy:stä ja projektiarkkitehtina arkki-
tehti
Kari Hanhiniemi
. Ulkopuolisena asi-
antuntijana on toiminut liikuntapäällikkö
Jarmo Rosama
Uintikeskus Ulpukasta Rai-
siosta, kertoo Someron kaupungin tekni-
nen johtaja
Marko Mäkinen
.
Kuten tämän päivän rakentamisen kult-
tuuriin kuuluu, oli Someronkin hallin suun-
nittelu- ja toteutusaikataulusta karsittu
”tyhjät” pois.
– Tämä piti suunnittelijat ja urakoitsijat
kiireisinä, mutta hanke eteni muitta mut-
kitta ja on nyt päätöksessä. Osa istutuk-
sista tehdään jo nyt, mutta muu pihamaa
saa asettua yli talven. Toki rakennamme
pihapinnat kaatokaltevuuksia myöten val-
miiksi alkukesästä 2012, joten ensi vuon-
na edessä on enää nurmien istutus ja as-
faltointityö.
Hanke toteutettiin jaettuna urakkana,
jossa rakennusurakoitsija toimi pääura-
koitsijana ja sivu-urakat, putki-, ilmastoin-
ti-, sähkö-, rakennusautomaatio- ja ve-
denkäsittelyurakat alistettiin pääurakkaan.
Pääurakoitsijoita oli hankkeessa kaksi. Pe-
rustamisen suoritti YIT. Rakennusurakasta
vastasi Ojarannan Rakennus Oy.
Aikanaan urheilu- ja opetustoimintaa
palvelevien rakennusten korttelialueeksi
kaavoitetulla tontilla oli riittävästi jäljellä
rakennusoikeutta, joten poikkeuksia kaa-
vasta ei tässä suhteessa tarvittu.
– Uimahallin sijoittumisesta käytiin kui-
tenkin keskustelua suunnitteluvaiheessa.
Päädyimme rakennuttamaan uuden hal-
lin vanhan hallin paikalle. Näin kaupun-
kirakenteellisesti hyväksi todettu koulu-,
liikunta- ja kulttuurikeskus säilyy toimin-
nallisena kokonaisuutena, Jouni Elo toteaa.
– Uusi uimahallirakennus täydentää ja
tiivistää tilallisesti koulukeskuksen, palloi-
luhallin ja kirjastorakennuksen rajaamaa
aukiota, jonka liikenne- ja pysäköintijärjes-
telyjen tehokkuutta parannettiin. Alueen
toiminnallisuutta parannettiin myös siten,
että Kiiruuntien katulinjausta korjattiin suo-
jaistutusalueen laajentamiseksi, pääsuun-
nittelija Jarmo Saarinen tiivistää alueen ke-
hittämisestä.
Someron kaupunki on myös tehnyt pää-
töksen liikuntahallin korjaamisesta niin si-
sä- kuin ulkopuoleltakin.
Kaksi päällekkäisesti
etenevää urakkaa
Vastaava mestari
Saku Kanasuo
Ojaran-
nan Rakennus Oy:stä kertoo, että hank-
keeseen ryhdyttiin kahden päällekkäises-
ti etenevän urakan kanssa. Työnjohtajana
toimi
Marko Seitz
, työmaamestarina
An-
toni Salminen
ja hankinnoista vastasi
Un-
to Hangas
. Parhaimmillaan työmaalla on
ollut 90 henkilön miehitys.
– YIT suoritti vielä osuuttaan, kun me
tulimme mukaan hankkeeseen. Tämä tar-
koitti sitä, että työmaalla teki työtä kaksin-
kertainen miehitys, jolla oli oma työorga-
nisaationsa, oma kalustonsa ja omat va-
rastonsa sekä sosiaalitilansa, Saku Kana-
suo toteaa.
– Me suoritimme perustusten rakenta-
misen, eli muottien rakentamisen ja be-
tonoinnin, urakkaamme kuului niin ikään
pohjalaatan eristäminen ja betonointi sekä
maanpaineseinien rakentaminen, kertoo
vastaava mestari
Jussi Uusitalo
YIT:stä.
Hankkeen primus motor eli mittamies
oli
Jorma Lehtonen
. Nimenomaan tässä
hankkeessa mittatarkkuus on ollut kriitti-
nen tekijä: muun muassa liittyminen van-
haan, muottien ja ovaalin tornin mittojen
tarkkuus.
Valutöiden suorittamisen huolellisuut-
ta ei voi uimahallirakentamisessa liioitel-
la. Jos valu ei onnistu, se näkyy helposti
kaakelointiurakan aikana.
– Käytimme paljon aikaa vaikeiden
muotojen valujen täryttämisessä, kysehän
ei ole pelkästään muodoista vaan vesitii-
viydestä, Saku Kanasuo.
Osa muoteista valmistettiin konsernin
omassa kattotuolitehtaassa. Suurin tuo-
teosakauppa oli lasi-teräs-julkisivun han-
kinta.
– Laatoitus oli suurin yksittäinen aliurak-
kamme. Työn suoritti Mestarilaatoitus Oy.
Se, että laatoitustyö onnistui näin hyvin,
on merkki siitä, että sitä edeltäneet työ-
vaiheet on suoritettu huolella. Palaan jäl-
leen siihen, että mittaaminen on ensisijai-
sen tärkeää tämäntyyppisissä hankkeissa:
vesiliukuradan ympärille sijoittuva kylpylä-
mäinen terapia- ja vesiviihdeallas muodos-
taa varsin monimuotoisen ja mietettä vaa-
tivan kaakelointikokonaisuuden. Myös
simpukan muotoa muistuttavan tenava-al-
taan kaakelointi onnistui siksi, että kaake-
loinnin alusta, altaan reunat ja kallistukset
ja kaarrokset ovat juuri oikean muotoiset
mitoiltaan, kertoo Saku Kanasuo.
Lasia ja ovaalimuotoa
Someron vanha uimahalli ei mitenkään
riittänyt palvelemaan suurta kävijämäärää
eli 50 000–60 000 henkilöä vuodessa pu-
humattakaan siitä, että siellä olisi ollut tar-
jolla moderneja uimahallipalveluja.
– 1970-lvulla suunniteltiin virtaviivaisia
halleja, joissa oli allas ja se siitä. Myöskään
liikuntaesteisten tarpeisiin ei kiinnitetty
huomiota. Toivomuslistalla oli siis paljon
uutta: 6-ratainen 25 metrin kansallisen ta-
son määräykset täyttävä ja kiinteällä säh-
Valoa ja hienostuneita värejä.