Basic HTML Version
Maassamme on SULPU ry:n toiminnanjohtaja
Jussi Hirvosen
mukaan tällä hetkellä yhteensä
viitisensataa suurempaa geoenergiaa eli maa-
lämpöenergiaa hyödyntävää kiinteistöä. Laskel-
massa ovat mukana teollisuus-, liike- ja kerros-
talokiinteistöt.
– SOK:n uuden logistiikkakeskuksen toteutu-
minen lisää omalta osaltaan maalämpöergian
uskottavuutta. Kaikki ymmärtävät, että suuret
yritykset laskevat hyvin tarkasti tällaisen inves-
toinnin kannattavuuden. Se heijastuu varmasti
kysyntään pienemmissäkin teollisuus- ja liike-
kohteissa, Hirvonen sanoo.
Suurten kohteiden geoenergiainvestoinnin
kannattavuus on vielä parempi kuin pienissä
kohteissa.
– Suomessa tehdyt suuremmat maalämpö-
kohteet ovat pääsääntöisesti olleet jo olemas-
sa olevia kiinteistöjä kaukolämpöverkon ulko-
puolella, käytännössä useimmiten öljylämmi-
tyskohteita. Näitä on alettu muuttaa geoener-
giaa hyödyntäviksi, Hirvonen sanoo.
MAALÄMPÖJYTKY TULI JA PYSYY!
Geoenergian käyttö etenee
liike- ja teollisuuskiinteistöissä
Maalämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna huimat 72 prosenttia 8 000 kappaleesta
lähes14 000 kappaleeseen. Lukuun on laskettu kaikki Suomessa myydyt maalämpöpumput.
Teollisuuden maalämpöinvestointeja ei ole tilastoitu erikseen, mutta Suomen Lämpöpumppuyhdistys
SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi suurten kohteiden maalämpöinvestointien
vuosikasvun olleen viime vuonna noin 50 prosentin tasolla.
TEKST I JAR I PELTORANTA KUVA MI K AEL L I NDÉN
Maalämmön kilpailykyky
paranee edelleen
– Alalla menee hyvin, koska yhteiskunta me-
nee koko ajan geoenergian käyttöä edistävään
suuntaan. Lähivuosina kasvu varmasti jatkuu ja
kilpailuasetelma maalämpöpumppujen osalta
paranee edelleen. Sekä teollisuusrakentamises-
sa että liikerakentamisessa on takana sama kas-
vutekijä eli energian hinnannousu, joka pitää
kysynnän kasvun kulmakertoimet samansuun-
taisina, Hirvonen arvioi.
Öljyn hinta on noussut reippaasti viime
vuosina, minkä lisäksi kaukolämpökin näyt-
täisi kallistuvan. Kaukolämmön tuotannossa
on suuntaus nykyistä enemmän uusiutuvan
energian käyttöön, mikä tulee kalliimmak-
si kuin fossiilisella energialla tuotettu kauko-
lämpö.
– Edelleen maalämmön kysyntää lisää se, et-
tä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia energiarat-
kaisuja tullaan tulevaisuudessa rankaisemaan li-
sämaksuilla. Maalämpöpumput eivät myöskään
tarvitse läheskään samanlaista yhteiskunnan tu-
kipolitiikkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman tar-
vitsemat syöttötariffit.
– Maalämpöinvestoinnit voidaan maksaa
energialaskuista saatavilla säästöillä. Lisäk-
si lämpöpumpputeknologia on koeteltua tek-
niikkaa, siinä ei ole hirveän paljon edes haas-
teita. Ainoastaan järjestelmälaatu täytyy pitää
kunnossa, Hirvonen toteaa.
■
Lämpöpumppualan näkymät ovat lupaavat.
2010-luku tulee olemaan uusiutuvan energi-
an ja energian säästön vuosikymmen. Uusis-
ta pientalorakentajista jo yli puolet päätyy läm-
pöpumppuratkaisuun. Kovista lämpöpump-
pumyyntimääristä huolimatta Suomen raken-
nuskannassa on vielä 220.000 öljykattilaa,
puoli miljoonaa suorasähkölämmitteistä taloa
ja 100.000 -200.000 vesikiertoista sähköläm-
mitysratkaisua, joiden muuttaminen uusiutu-
valle energialle on avainasemassa Suomen
yrittäessä selviytyä EUn uusiutuvan energian
(RES) direktiivin Suomella asettamista vaati-
muksista. Lämpöpumput tulevat olemaan täs-
sä muutoksessa merkittävässä asemassa.
33
PROJEKTIUUTISET 2/2012