Cumulus Rautatienkatu Tampere
Restel Oy:n rakennuspäällikkö Jukka Hyvöstä ja Lemminkäinen Talo Oy:n projektipäällikkö Janne Salosta hymyilyttää. Ja ihan syystäkin. Radan varressa sijaitseva, vanhan postitalon päälle rakennettu, runko- ja pohjarakennustöiltään haastava ja samalla erittäin mielenkiintoinen kohde valmistui aikataulussa ollen maan 27:s Cumulus-hotelli. Hotelli avattiin juuri sopivasti heinäkuussa Vuoreksen asuntomessujen ja muiden kesätapahtumien tarpeeseen.
Hotellissa on 180 huoneetta, joista 25 on paremmin varusteltuja Superior-huoneita. Hotellin yhteydessä katutasossa on 156-paikkainen Martina-ravintola, joka palvelee sekä kaupunkilaisia että hotellin asiakkaita toimimalla myös aamiaisravintolana. Saunatilat ovat modernit ja raikkaan kutsuvat.
Cumulus-hotelli on osa alueen työn alla olevaa kehitysprojektia. Myös viereisen puiston ja yläpuolella olevan VR:n huoltorakennuksen kehittäminen on vireillä, Salonen kertoo.
– Sijainti on erinomainen suhteessa rautatieasemaan ja Hämeenkatuun, ja tähän pääsee helposti sekä autolla että junalla. Tämä on osa suunnittelun konkreettista asiakaslähtöisyyttä, myöntää Restel Oy:n rakennuspäällikkö Jukka Hyvönen, joka oli projektisuunnittelun kantava voima yhdessä Lemminkäinen Talo Oy:n projektipäällikkö Janne Salosen kanssa.
Valmiit parkkipaikat vaikuttivat rakennuspäätökseen
Alkuun hotellia suunniteltiin Rautatienkadun puolelle. Salonen näki asian kuitenkin kiinteistön jatkojalostamisen kannalta kauaskantoisemmin, ja ehdotti hotellin rakentamista rakennuksen takaosaan radan varteen.
Olemassa olevilla hotellin alapuolelle jäävillä parkkitiloilla sekä idealla toteuttaa runko vanhojen rakenteiden läpi pitkien pilareiden varaan saatiin kustannustehokas toteutusratkaisu, ja hankaidea sai aloituspäätöksen Fennian kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantalalta, Salonen kertoo.
Vankka pohjatyö kantoi hyvin hedelmää
Hankkeen mukaiset neuvottelut aloitettiin heti kesällä tilan vuokralaisen Restel Oy:n kanssa. Loppuvuodesta 2010 käynnistynyt KVR-urakka toteutettiin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana Lemminkäisen toimiessa kiinteistön kehittäjänä.
Haastavuuden lisäksi työryhmä pitää hanketta myös erittäin mielenkiintoisena. Projektin taustana oli perusteellinen pohjatyö. Restel Oy:llä oli jo kesällä 2010 valmiina pitkälle viedyt suunnitelmat hotellista, sen materiaaleista ja laatuvaatimuksista.
– Hanke oli valmisteltu neuvotteluvaiheessa niin hyvin, että vuokrasopimusta kirjoittaessa tiesimme tarkkaan millainen hotelli on tulossa. Matkan varrella ei tarvinnut tehdä kuin muutama Cumuluksen omaan laatutasoon liittyvä muutos, Salonen jatkaa.
Vakuutusyhtiö korostaa työmaaturvallisuutta
KVR-urakkamuoto tarkoittaa nopeaa starttia, jossa rakentaminen ja suunnittelu etenevät päällekkäin.
– Tärkeää on se, että vastuun kantava ydinporukka on pieni, tiivis ja pelaa hyvin yhteen. Kun vuokra- ja urakkasopimukset ovat yhdenpitävät, lopputulos on taattu eikä epäjatkuvuuskohtia tai sopimusteknisiä yllätyksiä tule, Salonen kiteyttää.
– Kiinteistön omistajan näkökulmasta tavoitteena oli rakentaa käyttöiältään kestäviä ja toimivia toteutusratkaisuja, joissa on huomioitu kiinteistön ylläpito ja varmistettu energiatehokkuus. Tärkeää on myös kustannusten ja aikataulun pitäminen. Kaikki tämä saavutettiin, toteaa rakennuttajapäällikkö Timo Vasa Fenniasta.
Rakennuttajana Fennia kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen ja TR-mittaustuloksiin. Vasa korostaakin työmaan tapaturmattomuuden, tapaturmien ennaltaehkäisyn sekä työmaan siisteyden tärkeyttä.
Koska kyseessä oli tavoitehintainen KVR-urakka, kaikki yhteistyökumppanit valittiin yhdessä.
– Yhteistyökumppaneiden tilaajavastuun velvoitteiden täyttyminen on ehdoton edellytys, painottaa Vasa.
Uusi teräsrunko vanhan rakenteen sisään
– Suurimmat haasteet uuden hotellirakennuksen suunnittelulle sekä toteutukselle muodostivat liittyminen olemassa olevaan Postitalon korttelirakenteeseen. Hotellin runkomitoitus pohjautuu hotelliketjun perushuonemitoitukseen ja antoi osaltaan suunnittelulle tiettyjä rajoitteita ja suuntaviivoja. Luonnollisesti suunnittelussa on huomioitu parhaalla mahdollisella tavalla myös asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät seikat, Vastamäki kertoo.
Oman haasteensa muodosti vanhan ja uuden rakennuksen sovittaminen arkkitehtonisesti kestävällä tavalla toisiinsa.
Kahdeksan kerroksisen hotellin kantavana runkona toimiva teräspilari-palkkijärjestelmä lähtee nousemaan postitalon kellaritasolta.
Alla on kaksi pysäköintihallia, joiden korkeus on 15 metriä. Runko on toteutettu teknisesti omana järjestelmänään ja se on äänieristyksen ja tärinän välttämiseksi rakenteellisesti ’irti’ vanhoista korttelirakenteista.
– Järjestelmän mitoitus on sovitettu postitalon vanhaan pilarijärjestelmään siten, että on minimoitu olemassa oleville piha- ja kellaritasojen toiminnoille aiheutuvat haitat. Nämä runkomitoitukseen liittyvät lainalaisuudet ohjasivat osaltaan rakennuksen perusmitoitusta, muutoin uudisosan ulkoisen hahmon suunnittelussa on saatu käyttää melko vapaita käsiä, Vastamäki kertoo.
Kantavuuden ja konekoon yhteen sovittelua
Rakennesuunnittelusta vastasivat Suunnittelu Teräsmaa Oy:n Pekka Teräsmaa ja Ossi Valkama.
– Poikkeuksellisen kohteesta teki se, että operoitiin vanhassa rakennuksessa, vaikka kyseessä onkin uudiskohde. Perustukset ja runko piti saada mahtumaan rakennuksen sisään. Vanhat rakenteet säilyivät kantokykyisinä, ja uusi paalutus tehtiin yläpuolelta teräsbetonikannen päältä. Vanhat rakenteet kierrettiin uusilla RD 400 -pyöröteräspaaluilla sekä RD 200 -paaluilla, Pekka Teräsmaa kertoo.
Teräsrungon suunnitteli SS-Teracon Oy, pohjarakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy. Teräsrunko pitää sisällään liittopilarit, WQ-palkit, jäykistävät pystyristikot sekä täydentävät teräsrakenteet ja painaa 246 tonnia.
Teräsmaan mukaan paalutusta määritteli kantavuuslaskelmien ohella osittain myös paikat, mihin koneet pystyttiin sijoittamaan turvallisesti.
– Alla oleva kallio on lustoinen, joten rungon jäykistys jouduttiin hoitamaan ankkuroimalla paalut vaijereilla syvälle kallioon. Vetokokeet ja uudelleenporaukset piti sovittaa muutoinkin tiukkaan aikatauluun, Ossi Valkama ja Pekka Teräsmaa kertovat.
Runkosyvyyttä pystyttiin jonkin verran muokkaamaan, mutta radan suuntaisen osan kohdalla liikkumavara oli minimissä. Paalujen mitoitusperusteissa huomioitiin myös saattoliikenne eli linja-autojen mahtuminen kiertämään hotellirakennuksen ympäri.
Julkisivun päämateriaalina on käytetty perusmassan osalta Fundermaxin julkisivulevyjä sekä pääsisäänkäynnin vertikaalissa osuudessa taustamaalattua julkisivulasia.
– Pääsisäänkäynnin kohdalla oleva lasipintainen pystysuuntainen rakennusmassa toimii vanhan rakennusmassan ja uuden hotellin perusmassan välisenä ’nivelenä’. Pystyosuuden lasipinta on jaettu pienempiin osiin teräsprofiileilla, jolloin on saatu muodostettua eräänlainen muistuma postitalon olemassa olevaan julkisivusommitteluun. Hotellin perusmassa liittyy kyseisen ’nivelen’ välityksellä osaksi korttelikokonaisuutta. Perusmassa lähestyy väritykseltään postitalon vanhaa olemassa olevaa ilmettä, kuitenkaan liiemmin imitoimatta sitä, Vastamäki määrittelee.
Hotellihuonemitoitus on osaltaan muodostanut haasteen julkisivujen aukotusten suhteen.
Junaradan puoleisen julkisivun sommittelulla on kuitenkin onnistuttu luomaan rakennukselle dynaamista ilmettä radan suuntaan. Samalla käytimme Normek Oy:n joustavan ulkoseinäjärjestelmän mukanaan tuomat mahdollisuudet hyödyksemme, Vastamäki kertoo.
Mallihuone ratkaisi valaistustavan
Lämminhenkinen sinisen ja ruskean sävyin sisustettu lobby-henkinen vastaanottoaulan takaseinän sininen graafinen kukkakuvio tuo etäisesti mieleen Marimekon Unikon, tuon maailmankuulun Suomi-kuvan sanansaattajan. Tunnelma sopii hyvin yhteen vaaleaa puuta imitoivien sisustusvarjostimien kanssa.
– Viihtyisyyden lisäksi valoa pitää olla tarpeeksi, tilojen pitää olla turvalliset ja asiakkaan tulee löytää hyvin valaistu hotellin sisäänkäynti helposti, Hyvönen luettelee.
Kohteen sisustussuunnittelusta vastasi vuodesta 2007 Cumuluksen sisustussuunnittelutiimissä mukana ollut Jouni Löhönen Media Interiorsista.
Hotellihuoneita sisustettaessa rakennettiin ensin muutama mallihuone, jotka ovat sekä sisustuksellisia näytteitä että urakoitsijan työnäytteitä. Mallihuoneita testataan ja niihin pohjaten suunnittelun yksityiskohtiin tehdään tarvittavia muutoksia, ja hiotaan laatutaso sopimuksen mukaiseksi. Mallihuoneen avulla tieto on helppo viedä työmaalle.
– Suunnittelu lähtee täysin asiakaslähtöisyydestä. Käyttömukavuus näkyy ja tuntuu muun muassa pistorasioiden ja valokatkaisijoiden oikeassa sijoittelussa, hyvässä unessa ja toimivassa kylpyhuoneessa. Tilojen täytyy olla myös nopeasti huollettavissa uutta asukasta varten, Löhönen kertoo.
Mallihuone ratkaisi myös hotellin valaistustavan. Loistelamppujen vaihtoehtona olleet energiatehokkaammat led-lamput vetivät pidemmän korren. Rautatienkadun Cumulus onkin koko maan ensimmäinen täysin ledeillä valaistu hotelli. Paikoissa missä valot palavat eniten, voidaan vaihtaa pelkkä led-poltin, ettei tarvitse vaihtaa koko valaisinta. Valonohjaus puolittaa valon määrän yön aikaan hotellikäytävillä.
Huoneiden ilme haluttiin modernisoida tinkimättä kuitenkaan tilojen kodikkuudesta ja viihtyisyydestä.
Rautatienkadun sisustuksen pääväriksi valittiin aiemmasta sinivalkoisesta poiketen ruskea. Sisustustekstiilien värinä on tuttu sininen. Lattiat ovat tammea, ja kiintokalustevalmistajaksi valikoitui RT Interiors Oy.
Restel oli hankinnoissa Lemminkäisen ohella koko ajan itse mukana, sillä esimerkiksi osa kiintokalusteista on Restelin.
– Kiintokalusteurakoitsija kilpailutettiin yhteisesti, koska se oli logistisesti järkevintä ja kokonaisvolyymin kautta edullisinta, Salonen mainitsee.
Koska kyseessä on hotelli, unen laatuun halutaan panostaa erityisesti. Hyvät unet olivat myös hotellin ennakkomainonnan aiheena. Asiakkaat saavat valita mieluisensa tyynyn kolmen tyynyvaihtoehdon valikoimasta.
Energiatehokkuus huomioidaan etenkin jäähdytyksessä. Jokaisessa huoneessa on erillinen lämmitys-jäähdytys puhallinkonvektori, jotka on suunniteltu niin, että laitteisto on poissa käytössä kun huoneessa ei ole asiakasta.
– Kun asiakas tulee sisälle, kolmen minuutin ajan puhallin puhaltaa voimakkaammin, minkä jälkeen lämmitys menee perustasolle. Asukas voi itse säätää huoneen lämpötilaa kolmella asteella, Hyvönen esittelee.
Rakentaminen kesti 15 kuukautta, ja aikataulu oli haasteellinen, mutta piti. Vastaanottotarkastusta seuraavana päivänä hotellissa oli jo asiakkaita, ja tätä ennen Restel koekäytti hotellin omalla porukalla. Toiminta on lähtenyt sekä teknisesti että myynnillisesti hyvin käyntiin.
– Sekä Fennia että Lemminkäinen ovat erinomaisesti sisäistäneet projektissa asiakaslähtöisen toimintatavan ja meidän tarpeemme, siksi projekti on ollut erityisen mieluisa koko uraa ajatellen, Jukka Hyvönen kiittelee.
