Broman Groupin logistiikkakeskus
Teksti: Vesa Tompuri, Kuvat: Matti A. Kallio
Liki 50 vuoden ajan autotarvikkeiden kauppaan erikoistuneeseen Broman Groupiin kuuluva tytäryhtiö Motonet Oy tulee olemaan yksi uuden logistiikkakeskuksen suurimmista käyttäjistä. Tämän lisäksi konsernin toinen tytäryhtiö Varaosamaailma Oy ja valtakunnallinen AD-ketju käyttävät valmistuvan logistiikkakeskuksen palveluja. Yhteensä logistiikkakeskuksen kautta kulkevien tuotteiden määrä yltää noin 50 000 – 100 000 nimikkeeseen.
Nimikkeiden suuren määrän takia tavarankäsittelyyn liittyvät näkökohdat olivat alusta asti ohjaamassa rakennussuunnittelua. Hallin korkeuden ratkaisi logistisen järjestelmän valinta; hyllysysteemin mukaiseksi suurimmaksi kattokorkeudeksi hallin keskellä tuli 10,6 metriä.
Hyllyjärjestelmä on valittu siitä lähtökohdasta, että tavarankäsittelyn tulee olla mahdollisimman joustavaa. Tästä syystä millään tuotteella ei ole pysyvää varastointipaikkaa, vaan WMS-varastonhallintajärjestelmä optimoi tavaran sijoittelua menekin, määrien ja fyysisen koon perusteella. Tämän ratkaisun vuoksi hallin 200 millimetriä paksun kuitubetonilattian on kestettävä joka kohdassa sama täytetyistä hyllyistä aiheutuva pistekuorma.
– Urakoitsijan näkökulmasta kuitubetoni on tällaisissa kohteissa ilman muuta järkevä ratkaisu, vaikka jossakin vaiheessa esillä olivat myös verkkoraudoitteet, toteaa toimitusjohtaja Antti Lipsanen pieksämäkeläisestä Rakennusliike U. Lipsanen Oy:stä, joka viime vuosina on laajentanut toimintaansa erityisesti Uudellamaalla.
Muut materiaalitekniset ratkaisut tehtiin jo hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten. Kantaviksi rakenteiksi valikoitui betonielementtirunko, muun muassa aikataulusyistä.
– Marraskuussa 2009 alkaneen hankkeen ensimmäisiä tehtäviä oli päättää rungosta. Betonielementeistä ja niiden suunnittelusta sovittiin Parman kanssa, ja toimitus alkoi kahdessa ja puolessa kuukaudessa, juuri sopivasti pohjarakennustöiden viimeistelyvaiheessa, sanoo rakennuttamisen projektipäällikkö Juhani Saarelainen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.
Infraa ja energiansäästöä
Hanke käynnistyi tontinkäyttösuunnitelmalla, jossa rakennuksen optimisijainti määräytyi pääosin pohjatutkimustietojen perusteella. Myös raskaan liikenteen tarpeet sekä päätoimintojen laajennusvarasuunnat ja kaupallinen näkyvyys moottoritielle otettiin huomioon.
– Rakennuttajan kannustamana rakennukseen haettiin teknistoiminnallisesti ja elinkaariajatteluperusteisesti sekä energiaa säästäviä että työympäristön viihtyisyyttä korostavia ratkaisuja. Tämä näkyi sekä värivalinnoissa ja materiaaliratkaisuissa että ilmanvaihdon ja valaistuksen suunnittelussa, kertoo pääsuunnittelija, arkkitehti Janne Helin Schauman Arkkitehdit Oy Arkitekter Ab:sta.
Pohjarakennustyöt olivat tässä tapauksessa teknisesti ongelmattomat, mutta puolineitseellisestä maastosta hankitulla laajalla tontilla työläät. Aikanaan oli vedetty sähköt ja tehty kunnallistekniikka viereiseen Ahlsellin kiinteistöön, mistä tonttikaapelointeja sekä vesi- ja energiahuoltoputkia oli jatkettava parin sadan metrin pituudelta uuden kiinteistön tarpeisiin.
Oma tärkeä osuutensa infran varmistamisessa on ollut Hyvinkään kaupungilla, joka rakensi omana työnä Broman Groupin tontille uuden muuntamon, jätevedenpuhdistamon ja myös kaukolämpölinjan. Kaukolämmöstä koituvaa energialaskua on tavoitteena minimoida muun muassa tehokkaalla lämmöntalteenotolla, jota varten halliin sijoitettiin yhteensä seitsemän 70-80 prosentin talteenoton vuosihyötysuhteeseen yltävää LTO-konetta.
– Tällaiseen hyötysuhteeseen päästiin, kun koneet päätettiin hankkia pyörivällä kiekolla varustettuina sekä mitoittamalla kukin kone tarkasti kyseisen hallinosan koon mukaan. Isoimmat kaksi konetta ottavat talteen yhdestä varsinaisen varastohallin puolikkaasta kumpikin. Muun muassa toimistossa ja palavien nesteiden varastossa riittivät hieman pienempitehoiset LTO-koneet, kertoo projektipäällikkö Jani Kemppi viime kesäkuuhun asti Tekmannina tunnetusta Lemminkäinen Talotekniikka Oy:stä.
Energiansäästö on kaiken kaikkiaan tärkeä kysymys suuressa, lähes 138 000 kuutiometrin hallissa, jossa ovet käyvät lähes jatkuvasti. Toiminnallisista syistä tiloja ei kuitenkaan voi pilkkoa enemmiksi osastoiksi kuin esimerkiksi paloturvallisuuden takia on pakko. Säästöä voi silti hakea muunlaisinkin taloteknisin keinoin kuin jo lähes perinteiseksi katsottavalla lämmöntalteenotolla. Tässä tapauksessa uusi keino tähän on valaistuksen ohjaukseen tarkoitettu, valaisintoimittajien ja automaation osalta Schneider Electricin kehittämä järjestelmä, joka perustuu niin sanottuun Dali-ohjaukseen.
Dali-ohjatussa valaistuksen säätöjärjestelmässä kukin yhteensä yli 1300 valaisimesta on osoitteellinen, minkä ansiosta sitä voi kytkeä päälle, himmentää tai sammuttaa muista valaisimista riippumattomasti. Vielä suurempi hyöty erillisellä, kokonaispituudeltaan noin 1300 metrin virtakiskostolla varustetun järjestelmän eduista saadaan, kun se yhdistetään Broman Groupin uudessa logistiikkakeskuksessaan käyttöönottamaan tavaranhallintajärjestelmään.
– Juuri osoitteellisuuden ansiosta on mahdollista kehittää toiminto, jossa valaisimet syttyvät ja sammuvat sen mukaan, mistä kulloinkin tuotetta käsitellään. Tämä on erillisen, 2011 toteuttavan projektin asioita. Logistiikkakeskusurakan aikana loimme tähän tekniset valmiudet ja sopivat ohjelmistorajapinnat, Tommy Juntunen selvittää.
Palotekniikka määräävä osassa rakenteita
Yhteensä 4,3 hehtaarin tontilla riittää rakennusoikeutta niin, että omistaja voi halutessaan laajentaa tiloja 6000 + 6000 neliömetrin verran. Jos ja kun yhteensä 3,8 hehtaarin laajennus myöhemmin toteutuu, yhdessä tai kahdessa vaiheessa toteutettavat laajennusosat sijoittuvat peräkkäin, suoraan kiinni nykyisen hallin länsipäätyyn.
– Laajentamismahdollisuus oli otettava huomioon jättämällä kyseisestä päädystä ylimmäinen sandwich-rakenteinen sokkeli pois, toteaa Rakennusliike U. Lipsasen vastaava mestari Martti Kärnä.
Muilta osin rakenteet voitiin toteuttaa tarvitsematta miettiä mahdollisen laajennuksen vaikutuksia päädyn yksityiskohtiin. Lähes neliön muotoinen vaippa koostuu rakennuksen joka sivulla samanlaisista teräs-villa-teräs -kasettielementeistä. Parman toimittaman rungon jänneväli on suunnasta riippuen välillä 22-24 metriä.
Katon kantava rakenne puolestaan koostuu TT-laatoista ja harjakorkeudeltaan 1800 millimetrin HI-palkeista. Vesikatto on perinteinen villa-huopakatto. Nämä ratkaisut syntyivät hankkeen alkuvaiheessa eikä muita vaihtoehtoja rakennuttajakonsultti Juhani Saarelaisen mukaan juuri edes harkittu.
– Puuelementtejä oli hankkeen alussa tyrkyllä, mutta ne eivät sovi lainkaan tällaiseen halliin, jossa käsitellään huomattava määrä myös palavia nesteitä, hän perustelee.
Koko rakennus on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä. Noin 12 metrin korkeudelle sijoitetun ESFR-sprinklerijärjestelmän valinnassa oli keskeistä, että nyt ei tarvita erillistä hyllyjen sprinklaamista.
– ESFR-suuttimet ovat isokokoisia ja herkkiä suuttimia, joista saadaan palotilanteessa riittävän suurin vesimäärä mahdollistamaan sammutus myös tällaisessa varastohyllyjen täyttämässä kohteessa. ESFR-sprinklerijärjestelmä asettaa muulle talotekniselle suunnittelulle erittäin tarkat reunaehdot, joten talon voi sanoa rakennetun sammutusjärjestelmän ympärille ja sen ehdoilla.
Palavien nesteiden varastossa säilytetään muun muassa tuulilasinpesunesteitä. Varsinaisia polttonesteitä hallissa ei varastoida, mutta erillinen palo-osasto näille tuotteille on silti tarpeen.
– Oleellista on, ettei palavien nesteiden varastossa mahdollisesti alkava palo pääse leviämään muualle halliin. Siksi kyseinen varasto on osastoitu EI-M 60 –osastoinnilla. Toteutustavalla on varmistettu, että hyllyjen kaatuminen mahdollisen tulipalon seurauksena ei vaaranna osastoinnin toimivuutta palavien nesteiden varaston ja hallin välillä. Lisäksi palavien nesteiden varastoon on käyntiovi suoraan ulkoa, jolloin palokunta voi suorittaa sammutustehtäviään ilman vaaraa palon tai savun leviämisestä halliin, perustelee palosuunnittelusta vastaava Otto Pohjola L2 Paloturvallisuus Oy:stä.
Palavien nesteiden varasto on varustettu muun varaston sprinklerijärjestelmästä poikkeavalla automaattisella vaahtosammutuslaitteistolla. Tämäntyyppisiin tiloihin vaahtosammutusjärjestelmiä on toteutettu Suomessa muutamia kymmeniä.
– ESFR-sprinklerilaitteiston suunnittelussa ja rakentamisessa on omat sääntölisäyksensä muihin niin sanottuihin tavallisiin sprinkleriasennuksiin verrattuna. Asennusliike tavallaan valvoo koko asennusajan myös muun talotekniikan oikeaa sijoittumista suuttimiin nähden, toteaa projektipäällikkö Mika Mäkelä sprinklerisuunnitteluun ja -urakointiin erikoistuneesta Firecon Group Oy:stä.
Erityisvaatimuksia ympäristöstä
Ympäristölle vaarallisten nesteiden varastointi heijastui myös piha-alueiden suunnitteluun. Pintavedet ohjataan hallitusti sulkuventtiileillä varustettuihin kaivoihin. Sen sijaan mitään erillisiä pohjavedensuojausrakenteita ei ole nähty tarpeelliseksi suunnitella eikä vaatia, koska tontti ei sijaitse pohjavesialueella, lähellä sellaista tosin.
Radonsuojauksen suhteen Hyvinkään kaupungin rakennustarkastus on sen sijaan ottanut koko kunnan alueella tiukan kannan. Sen nojalla koko halli on alapohjastaan alipaineistettu.
– Yli kilometrin verran radonputkistoa ja siihen liittyvät, katolle poistoilmaa siirtävät radonimurit ovat hankkeen yli kymmenen miljoonan euron kustannuksiin nähden lopulta suhteellisen vaatimaton kustannus, vastaava mestari Martti Kärnä sanoo.
Kustannuksia sen sijaan on aiheutunut muutamista erikoismateriaaleista, joita on tarvittu palavien nesteiden varastossa. Esimerkiksi ilmanvaihtopuhaltimet ovat kipinäsuojattuja, vakiotuotteisiin nähden hinnaltaan kolminkertaisia ATEX-puhaltimia. Vielä suurempi hintaero vallitsee ATEX-suojattujen sähkötarvikkeiden ja tavanomaisten vastaavien tarvikkeiden välillä.
– Kaikki palavien nesteiden varaston sähkölaitteet ja -komponentit ovat ATEX-suojattuja ja maksavat noin kymmenkertaisesti vakioratkaisuihin verrattuna, arvioi projektinhoitaja Kari Kannas hanketta sähköurakoivasta Sähköpeko Oy:stä.
Sähkösuunnittelun kustannuksia jonkin verran puolestaan nosti edellä mainittu Dali-ohjaus, koska päätös siihen siirtymisestä vahvistui vasta, kun sähkösuunnittelu oli jo pitkällä.
Sähköurakan osuus koko talotekniikasta on tässä kohteessa tavallista suurempi, noin puolet. Kari Kannas pitää urakkaa kaiken kaikkiaan merkittävänä päänavauksena erityisesti Sähköpekon Hyvinkään osaston näkökulmasta.