Betonipinta uusiksi ja parvekkeille lasikaide

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun omistaman Visatie 20:n pinnoituskorjauksella uudistettu julkisivu näyttää raikkaalta ja kestää hyvänä monta kymmentä vuotta. Samalla ikkunat ja parvekkeiden ovet päivitettiin nyky­standardien mukaisiksi. 

Visatie 20 on viisi­kerroksinen, 23 asunnon kerrostalokohde, joka valmistui vuonna 1990.

Keravan kaupungin omistamassa Kiinteistö Oy Nikkarinkruunussa julkisivujen ja ulkovaipparakenteiden huolto on ennakoivaa ja pääosin etupainotteista. Yhtiö saneeraa kolmesta viiteen julkisivua vuosittain. 

– Emme päästä rakenteita niin huonoon kuntoon, että päätyisimme purkutöihin tai ves­ivuodot aiheuttaisivat isompia vaurioita rakenteisiin, Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun toimitus­johtaja Ilkka Lahdenperä sanoo.

Keravan Saviolla sijaitseva Visatie 20 on viisi­kerroksinen, 23 asunnon kerrostalokohde, joka valmistui vuonna 1990. Talon kylpyhuoneet, keittiöt ja hissit on uusittu aiemmin, mutta julki­sivu oli alkuperäiskunnossa. 

Kuva ennen. Kunnostettavat pinnat vesihiekkapuhallettiin puhtaaksi maalijäämistä ja rapautuneesta betonista. Vaurioitunut, lohkeileva betoni piikattiin pois ehjään pintaan asti. Kuva: Nikkarinkruunu

– Hankkeen lähtötilanne oli aikansa elänyt julkisivu, jonka rappaukset olivat irtoilleet ja halkeilleet paikoitellen jo melko pahastikin, kiinteistöpäällikkö Toni Ahlfors kertoo. 

Kolmekymppinen kaipaa jo remonttia

Visatie 20:n julkisivuremontin suunnitteli Frontago Oy, joka on aiemminkin suunnitellut ja valvonut Nikkarinkruunun hankkeita.

Julkisivun korjaustarve oli ilmeinen. Puutteellisista sadevesiohjauksista sekä viistosateesta johtuen vesi oli päässyt halkeamista sisään aiheuttaen lisävaurioita. Alkuperäiset puuikkunat olivat elinkaarensa päässä, samoin elementtisaumat. 

Kuva nyt. Julkisivun uudelleenmaalaus lienee ajankohtainen 10–15 vuoden päästä.

– Osa pinnoitteista oli tehty sementtiliiman päälle, jolloin alustan tartunta oli puutteellinen jo lähtökohtaisesti. Huomattavia vaurioita oli myös parvekkeiden betonikaiteissa, pääsuunnittelija Juha Hartikka Frontagolta kertoo. 

Hartikan mukaan ajankohta saneeraukselle oli juuri oikea. 

– 1990-luvun kiinteistöihin tehdään jo monenlaisia korjauksia, ja suunnitellaan etenkin ikkunoiden uusimista. Visatien korjaushankkeen lähtökohtana oli rakenteiden saattaminen niin hyvään kuntoon, että ne kestävät taas useamman kymmenen vuotta, toteaa Hartikka. 

Hyvää yhteistyötä 

Ilkka Lahdenperä ja Toni Ahlfors kartoittivat tilanteen perusteellisesti yhdessä Frontagon kanssa ennen toimenpidepäätöstä ja suunnittelun aloittamista.

Rakenneteknisesti raskain korjaus oli parvekkeissa. Vaurioituneet betonikaiteet purettiin ja korvattiin alumiini-lasikaiteella, johon on integroitu parvekelasitus.

– Ammattitaitoinen suunnittelija osaa minimoida lisä- ja muutostyöt. Myös rakennuslupahakemus hoidettiin suunnittelutoimiston kautta ohjauksessamme, joten tämäkin hoitui varsin ongelmitta, toteaa Ahlfors. 

– Teimme Frontagon kanssa julkisivun ulkonäöstä ja värityksestä tietokoneella eri vaihto­ehtoja. Näin asukkaatkin näkivät etukäteen haetun lopputuloksen, Lahdenperä sanoo. 

Koska lisälämmöneristämiseen ei ollut tarvetta, julkisivussa päädyttiin pinnoituskorjaukseen. 

Hankkeen lähtötilanne oli aikansa elänyt julkisivu, jonka rappaukset olivat irtoilleet ja halkeilleet paikoitellen jo melko pahastikin, kiinteistöpäällikkö Toni Ahlfors kertoo.

– Alusta alkaen oli selvää, että tiputetaan betoniset etukaiteet pois ja korvataan ne lasikaiteilla ja parvekelaseilla. Julkisivusta haluttiin raikas ja tyylikäs, eikä värejäkään pelätty käyttää, Ahlfors sanoo. 

Viiden kuukauden urakka 

Huhtikuun alussa 2021 alkaneen urakan pääurakoinnista vastaasi H&S Group Severi Oy. Työpäällikkö Haki Severi kuvailee Visatietä kunnoltaan tyypilliseksi 1990-luvun alun betonielementtikohteeksi. 

– Halkeamia oli niin betonisaumoissa kuin parvekkeiden kulmissa, joita piti vahvistaa, Severi kertoo. 

Pinnoitustyö on pitkälti käsityötä. Kunnostettavat pinnat vesihiekkapuhallettiin puhtaaksi maalijäämistä ja rapautuneesta betonista. Vaurioitunut, lohkeileva betoni piikattiin pois ehjään pintaan asti. Tämän jälkeen korjattiin betonipinnan halkeamat ja raudoitukset sekä tehtiin laastitasoitus- ja maalaustyöt. 

Alusta alkaen oli selvää, että vanhat betoniset etukaiteet puretaan pois ja korvataan ne lasikaiteilla ja parvekelaseilla. Julkisivusta haluttiin raikas ja tyylikäs.

Pinnoituksen yhteydessä uusittiin kaikki elementtisaumat. Tartunta varmistettiin pohja­nauhalla, jonka päälle asennettiin uusi saumamassa. Elastinen sauma antaa elementeille liikkumavaraa, ja rakenne on pitkäkestoinen.  

Rakenneteknisesti raskain korjaus oli parvekkeissa. Vaurioituneet betonikaiteet purettiin ja korvattiin alumiini-lasikaiteella, johon on integroitu parvekelasitus. 

Ikkunat ja parvekkeiden ovet vaihdettiin uusiin julkisivukorjauksen valmistuttua. Laadukkailla tuotteilla pinnoituskorjattu julkisivu, uudet puualumiini-ikkunat sekä lasitetut parvekkeet suojaavat jatkossa myös rakenteita.

– Uudelleenmaalaus lienee ajankohtainen 10–15 vuoden päästä, laskentapäällikkö Muhamet Hajdari H&S Group Severistä sanoo.

Ikkunat ja parvekkeiden ovet vaihdettiin uusiin julkisivukorjauksen valmistuttua. Uusissa ikkunoissa on hyvän tiiviyden lisäksi korvausilmaventtiilit, joiden avulla korvausilma virtaa asunnoissa aiempaa hallitummin.

Ikkunoihin korvausilmaventtiilit 

Energiatehokkuuteen saneerauksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kiinteistön kulutus­tiedot ovat hyvällä tasolla verrattuna vastaaviin kohteisin. 

– Esimerkiksi lisäeristysrappaus ei olisi tuonut kustannussäästöjä tai investointina maksanut itseään takaisin. Haemme energiansäästöjä muilla toimenpiteillä kuten tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla, kertoo Ilkka Lahdenperä. 

Ikkunat ja parvekkeiden ovet päivitettiin nyky­standardien mukaisiksi. Ikkunoiden uusimisen myötä parani myös asuntojen ilmanvaihto. Uusissa ikkunoissa on hyvän tiiviyden lisäksi korvausilmaventtiilit, joiden avulla korvausilma virtaa aiempaa hallitummin. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Juha Hartikan mukaan puuikkunoiden korjaaminen ei olisi ollut taloudellisesti järkevää. Asukkaidenkin näkökulmasta vanhojen ikkunoiden vaihtaminen uusiin on nopeudessaan mukava toimenpide. 

Jatkossa Nikkarinkruunussa rakenteiden kuntoa seurataan yhteistyössä.

– Myös kiinteistöjä huoltavilta yhteistyökumppaneilta tulee vinkkejä korjaustöiden suunnittelun aloittamiseen, kiinteistöpäällikkö Toni Ahlfors sanoo.

Teksti Anne Korkala | Kuvat Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail