Joustavia toimistotiloja ja lentokoneromantiikkaa
Helsinki-Vantaan lentoasema kasvaa hurjaa vauhtia, samoin sen vieressä sijaitseva Aviapolis- yritysalue. Alueella toimii yli tuhat yritystä, joissa työskentelee noin 35 000 ihmistä. Lähivuosina alueelle rakennetaan lisää liiketiloja sekä asuntoja.
Skanska CDF Oy:n rakennuttama Aviabulevardi I valmistui Kehäradan Aviapolisaseman läheisyyteen vuonna 2016. Marraskuussa 2018 sen viereen nousi uusi toimistotalo, Aviabulevardi II. Kokonaisuuden kruunaa vieressä sijaitseva, myös Skanskan rakentama Clarion Hotel Helsinki Airport.
– Aviapolis houkuttelee erityisesti kansainvälisiä yrityksiä, joiden työntekijät ovat paljon matkan päällä. Tänne on helppo tulla, ja täältä on helppo jatkaa matkaa myös muualle Suomeen, vuokraus- ja markkinointipäällikkö Michael Ekström Skanska CDF:stä sanoo.
Saab Draken oven päällä
Aviabulevardi II on 7-kerroksinen, väritykseltään mustavalkoinen rakennus, jonka suorakulmaisuuden rikkoo kolmen ylimmän kerroksen korkuinen uloke. Oranssinvärisen reunuksen saanut uloke katsoo hieman viistoon julkisivusta ja herättää ansaittua huomiota. Kaukaa katsottuna näyttää siltä, kuin joku olisi lisännyt oranssisen ikkunapalan mustavalkoiseen lego-taloon kuin pisteeksi i:n päälle.
Huikea lippa ja sitä täydentävä, maahan asti ulottuva pyrstö, ohjaavat tulijan talon pääsisäänkäynnille, joka sijaitsee talon sivussa, Karhumäenkujalla.
– Innoitus katokseen on saatu Saab 35 Draken -hävittäjän siiven persoonallisesta muodosta, Simelius sanoo. Simeliuksen mukaan talossa on muitakin lentokonemaailmasta napattuja yksityiskohtia.
Niitä ovat muun muassa ala-aulan lattiassa olevat, kiitotiemerkintöjä muistuttavat viivat ja valot. Sisäseinien himmeän harmaa keraaminen levy muistuttaa lentokoneen metallisesta pinnasta. Kiitorata-teemaisia ovat myös seinissä olevat kerrosnumerot sekä muu opastegrafiikka.
Pianon koskettimet
Modernin talon julkisivussa on paljon lasia. Ikkunat ovat korkeita ja kapeita. Vertikaalisuudella arkkitehti halusi hävittää ikkunoiden nauhamaisuutta. Eri kerrosten ikkunaaukot kulkevat myös eri rytmissä, mikä elävöittää ulkoseiniä.
– Ajatus oli luoda julkisivuun mielikuva pianon koskettimista, Simelius kertoo.
Rakennuksen näyttävä aula on kahden kerroksen korkuinen. Sen yli kulkee kerroksen puoliskot yhdistävä silta. Lattiassa oleva ”kiitorata” vie pääovelta suoraan kohti talon takana olevaa toista sisäänkäyntiä. Ovesta oikealla on lounaskahvila, aulan keskellä ovat vastaanottotiskit.
Aulan seinät on osin peitetty harmailla, puulastusta ja sementistä valmistetuilla akustiikkalevyillä. Simeliuksen mukaan seinä toimii hyvänä vastapainona talon muille materiaaleille, teräkselle ja lasille. Rakennuksen toisessa päädyssä on omalla sisäänkäynnillä varustettu, muusta rakennusmassasta erottuva osa. Yli seitsemän metriä korkea tila sopii hyvin showroomiksi. Leveästä takaovesta mahtuu autokin sisään.
Joustavat tilat
Aviabulevardi II:ssa on noin 8000 neliömetriä toimistotilaa. Yhdessä kerroksessa on noin 1200 neliömetriä tilaa, joka on mahdollista jakaa jopa kuuteen osaan.
– Aavaa varten tiloja muokattiin paljon. Vastaanottohuoneiden piti olla tietyn kokoisia säännösten mukaisesti. Kaikkiin huoneisiin asennettiin käsienpesuallas ja erikoistiloihin muun muassa antistaattisia lattioita ja lyijyseiniä, rakennuttajainsinööri Miisa Tähkänen Skanska CDF:stä kertoo.
– Tilojen joustavuus on ollut johtoajatus Aviabulevardi II:n rakentamisessa. On tärkeää, että talo joustaa asiakkaan tarpeiden mukaan.
Usein muutostarpeita tulee myöhemminkin yrityksen organisaation muuttuessa ja kasvaessa, hankkeen rakennuttajapäällikkö Antti Säynätkari Skanskalta sanoo.
– Toivotuista muutoksista on ollut helppo keskustella urakoitsijan kanssa, onhan Skanska toiminut myös talon rakentajana.
Olemme yhdessä arvioineet haluttujen muutosten kustannukset ja sen jälkeen päättäneet niiden toteuttamisesta, Tähkänen kertoo.
Modulaarinen talotekniikka
Joustavuus oli kantava ajatus myös talotekniikan suunnittelussa.
Muuntojoustavuutta tukevat myös isot ilmanvaihtokoneet, joiden toiminta perustuu Skanskan omaan konseptiin. Tuloilma jaetaan rengaskanavistolla ja poistoilmanavaihdossa käytetään keskitetyn poiston periaatetta.
Rakennuksen talotekniikan on suunnitellut Sweco Talotekniikka, Skanska vastasi suunnittelun ohjauksesta ja käytännön toteutuksesta.
Aviabulevardin lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään geoenergiaa. Rakennuksen alla olevaan kallioperään porattiin 15 energiakaivoa, joista saatavaa lämpöä ja jäähdytystä siirretään rakennukseen lämpöpumppujen avulla.
– Geoenergiajärjestelmän on tarkoitus toimia hyvällä hyötysuhteella niin lämmityksessä kuin jäähdytyksessä ja siten vähentää kokonaisenergiankulutusta. Tämä on tietysti positiivinen asia vuokralaista ajatellen, Penttinen toteaa.
Rakennuksen katolle asennetut 189 aurinkopaneelia vähentävät nekin ulkopuolelta ostettavan sähkön tarvetta. Aurinkopaneelien tuottama sähkö käytetään pääsääntöisesti talon omien teknisten järjestelmien pyörittämiseen.
Moderni mökkisauna
Ekströmin mukaan kilpailu on kovaa pääkaupunkiseudun toimitilojen vuokraustoiminnassa. Siksi vuokralaiselle on kyettävä tarjoamaan joustavien tilojen, sijainnin ja palvelujen lisäksi jotain ekstraa. Aviabulevardi II:n kohdalla se on talon ylimmässä kerroksessa, erkkeri-ikkunan takana sijaitseva saunaosasto.
– Saunaosasto oli alun perin rakennuksen sisällä. Sitten keksimme sijoittaa sen ulokkeen muodostamalle terassille. Samalla saimme lisää tilaa neuvotteluhuoneille, Tähkänen kertoo.
Valkoiseksi maalatun, lautaverhoillun terassin keskellä seisoo Skanskan oman timpurin paikan päällä rakentama saunamökki, jonka lauteille mahtuu 12 henkeä. Saunan ikkunasta voi nähdä, miten koneet nousevat ja lähtevät Helsinki-Vantaalta.
Saunaosasto, kaksi neuvotteluhuonetta ja pieni keittiö sekä alakerran edustava sisääntuloaula kahviloineen ovat kaikille talon yrityksille yhteisiä tiloja.
