Auroran koulu sulautuu ympäristöönsä
[Best_Wordpress_Gallery id=”103″ gal_title=”Auroran koulu”]
Teksti: Matti Valli Kuva: Mikael Lindén
Bruttoalaltaan 7400 neliömetrin suuruisen rakennuksen hintalappu on runsaat 21 miljoonaa euroa. Etelälounaissuuntaan kallistuvalle katolle on sijoitettu aurinkopaneeleita 45 asteen kulmaan. Ne näkyvät vain kauempaa. Alun perin katolle oli suunniteltu viherkatto, mutta tilaaja ei sellaista halunnut. Kattomateriaaliksi valittiin alumiinihuopa.
Koulun ohella rakennuksessa toimivat päiväkoti ja neuvola. Päiväkotitoiminnot on sijoitettu matalampaan osaan, koululuokat ja muut opetustilat sijaitsevat korkeammassa osassa.
Kyläkoulun noin 350 oppilaan ohella kiinteistöön tulee noin 200 päiväkotilasta, päivittäin tiloissa työskentelee kaikkiaan noin 700 henkilöä. Näistä opettajia on runsaat puolisen sataa ja noin sata uihin henkilöstöryhmiin kuuluvia.
Oppimisympäristöstä haluttiin luoda uudenaikainen ja joustava. Paikkakuntalaiset voivat kokoontua sinne harrastamaan asioita yhdessä. Kyläkoulun ajatus on, että lapset ja heidän vanhempansa oppivat tuntemaan toisensa neuvolasta päiväkotiin ja aina peruskoulun loppumiseen asti.
Toriratkaisu kaiken ytimenä
– Ratkaisuillamme olemme pyrkineet luovan ilmaisun ja työskentelyn tukemiseen. Kokonaisuuden ytimen muodostaa ruoka- ja juhlasalina toimiva foorumimainen tori. Sen yhdellä seinällä on esirippu ja esiintymislava, jonne vielä asennetaan esitystekniikkaa. Ruokasalissa ei ole läpikulkua, ja sen akustiset ominaisuudet ovat hyvät. Olemme halunneet luoda saliin rauhallisen ilmapiirin,
Auer sanoo.
Tila- ja irtokalusteiden suunnittelussa on tähdätty joustavuuteen. Tiloja voidaan yhdistää ja erottaa toisistaan, kuten myös kalusteita, joita voidaan ryhmitellä yhteen tai erikseen kulloisenkin opetustilanteen mukaan. Näköyhteys ulottuu monesti läpi koko talon.
– Talon muotoon on paljon vaikuttanut nollaenergiatavoite ja siihen tarvittava syvä runko. Kokonaisuus on syntynyt rungon ja monimutkaisen tilaohjelman yhteensovittamisesta. Päivänvaloa ja passiivista aurinkoenergiaa hyödynnetään. Puut auttavat varjostusten luomisessa isojen lasipintojen edessä, Auer kertoo.
Ruokasalin suunta on puistopihalle pohjoiseen, jonne aurinko paistaa vain illalla, eikä tila lämpene liikaa.
Rakennuksen eteläpuolella oleva räystäsratkaisu mahdollistaa suuret etelä- ja länsisuuntaan avautuvat suuret ikkunapinnat. Räystäs suojaa ylilämpenemiseltä kesällä, mutta talvella se päästää auringonvalon sisään.
Perinteiseen koulujulkisivuun tyypillisesti kuuluvat suuret nauhaikkunat olivat nollaenergiaratkaisussa poissuljettu vaihtoehto, koska ne muodostavat suuria kylmäsiltoja.
Talo on tiivis. Ilmanvaihtokoneet käyvät kokoajan vähintään 25 prosentin teholla.
– Koulun ideologian mukaisesti rento ihminen oppii parhaiten. Olemme luoneet motivoivan, yhteistyöhön kutsuvan ja monenlaista toimintaa sallivan kouluympäristön. On avoimia tiloja, jossa tehdään yhdessä, ja pieniä tiloja, jossa voidaan tehdä töitä rauhassa, Auer pohtii.
Päivänvaloa tulvii sisään
– Ruokailusali eli tori on kaiken keskus, joka jakaa rakennuksen tilallisesti keittiöja neuvolatiloihin, päiväkotiin ja kouluun. Keskuksen iso pohjoiseen avautuva ikkuna päästää sisään päivänvaloa. Sen edessä ei ole verhoja, vaan takana olevan tammipuun lehdet estävät ilta-auringon säteiden liiallisen lämpövaikutuksen. Ruokasalin lattia on tammimosaiikkiparkettia, jonka alla on pehmentävä nestelevy. Lämpöä jaetaan lattialämmityksellä, Halmesmäki kertoo.
Hänen mukaansa koulurakentamisessa kunnille on annettu väljyyttä, mutta samalla suositaan avoimia oppimisympäristöjä ja muunneltavaa tilaa. Muunneltavuus ja monipuolisuus lisäävät käyttöastetta. Nyt koulun liikuntasalissa harjoittelevat muun muassa sirkuskoululaiset, mutta sali on iltaisin muidenkin liikuntaryhmien käytössä.
Liikuntasalin akustiikkalevyt estävät betonipintaa kaikumasta. Laskeva verho jakaa tilan kahteen osaan. Liikuntasali on suunniteltu vain liikkumista varten, koska muut tilaisuudet voidaan järjestää isossa aulatilassa.
Puupinta elää betonin kuvioissa
Opettajan pulpettikin on mäntypuuta, kuten myös ikkunapenkit. Puurakenteen ansiosta valoisuus on silmiinpistävää. Vihreä värimaailma liittyy luonnonläheisyyteen.
Urakka oli haastava, myös aikataulullisesti. Työt alkoivat vuoden 2015 helmikuussa ja urakoitsija luovutti työn tilaajalle 18. heinäkuuta2016.
– Vanha koulu purettiin pois uuden tieltä. Suunnittelun ja rakentamisen aikana pidettiin huolta ympäröivän puuston suojelusta. Tänne haluttiin luoda luonnonmukainen ympäristö ilman, että tammipuut jouduttaisiin istuttamaan uudelleen.
Nykyaikaa ovat myös avaimet. Halmesmäki availee ovia iLoq-avaimella, joka on häntä varten ohjelmoitu esittelykierrosta varten. Turvallisuussyistä luokkahuoneista on yleensä ovi myös toiseen luokkahuoneeseen, samoin neuvolatiloissa.
Rakennustöiden valvoja Hemmo Saartoala kertoo, että urakan aikana työmaalle perehdytettiin noin tuhat henkilöä ja keskimääräinen vahvuus oli 100–120.
– Mukana työssä oli ainakin viiden eri kansallisuuden edustajia. Urakat ovat pilkottuja ja vaihtuvuus suurta. Vaikka työn laatua ohjataan vaadittujen mallisuoritusten avulla, niin rakennuttajan omaa valvontaa työmailla tarvitaan. Urakoitsijat eivät nimittäin itse ehdi aina valvoa riittävästi aliurakoitsijoiden toimintaa, Saartoala toteaa.
Ulkovaippa hyvin eristetty
– Olemme suunnitelleet nollaenergiataloja aikaisemminkin, joten siinä ei ollut meille mitään uutta, mutta rakennuksen geometria oli varsin mielenkiintoinen. Oli monta nurkkaa ja kalteva yläpohjataso. Katossa oli pitkiä, jänneväliltään 19-metrisiä palkkeja. Nämä kaikki antoivat rakennesuunnitteluun oman mielenkiintonsa. Läpiviennit ja niiden tiivistysratkaisut kävimme läpi yhdessä talotekniikkasuunnittelijan kanssa, Aalto kertoo.
Tilakohtainen ilmanvaihto
– Kohde ei ollut täydellinen nollaenergiatalo vaan lähes nollaenergiatalo. Tästä syystä kaikkea energiaa ei tarvitse tuottaa itse vaan lämmittämiseen saa käyttää esimerkiksi kaukolämpöä, kunhan lämmön talteenotto on kunnossa ja ilmavirrat käyttöajan ulkopuolella pienempiä kuin käytön aikana, Laurila sanoo.
Talo on tiivis. Ilmanvaihtokoneita ei saa kokonaan pysäyttää, vaan niiden on käytävä koko ajan vähintään 25 prosentin teholla.
Auroran koulu, neuvola ja päiväkoti Espoo
Bruttoala: 7395 neliötä
Kustannukset: 21,5 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Espoon kaupunki, Tilakeskus
Arkkitehti: Arkkitehdit Auer & Sandås Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Sähkösuunnittelu: Yhtyneet Insinöörit Oy
LVI-suunnittelu: Arkins Suunnittelu Oy
Rakennusurakoitsija: NCC Rakennus Oy
LV-urakoitsija: Kauklahden Lämpöasennus Oy
I-urakoitsija: Aro Systems Oy
Sähköurakoitsija: Suomen Sähköhuolto Oy
Purku-urakoitsija: Helsingin Talosiirto Oy
