Ammatillisen koulutuksen uudistuminen vaikuttaa lakiesitysten valossa antavan koulutuksen järjestäjille enemmän itsenäistä päätösvaltaa. Perusteluiden mukaan tällä saadaan aikaan joustavampaa ja paremmin paikallisiin työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Lakiesityksen valmistelijoiden mukaan koulutuksen järjestäjien on tehtävä yhteistyötä työelämän kanssa. Lakiluonnokset eivät kuitenkaan sisällä tarkempia säädöksiä yhteistyön tekemisestä tai sen liittämisestä koulutuksen järjestäjän päätöksentekoprosesseihin.
– Olemassa olevat ja nykyisiin säädöksiin perustuvat toimielimet ja tutkintotoimikunnat tulevat esityksen mukaan poistumaan. Koska uusia vastaavia elimiä ei lakiluonnoksiin sisälly, niin lopputulos on se, että työelämän edustajilla ei ole tulevaisuudessa säädöksiin perustuvaa paikkaa koulutuksen järjestäjän päätöksenteossa. Tämä voi heikentää rajusti työelämän vaikutusmahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen sisältöihin tai sen tuottamana ammattitaidon laatuun, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
Rahoitus perustuu tutkintojen määrään
Lakiluonnoksiin sisältyy ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistaminen. Jatkossa koulutuksen järjestäjän saama rahoitus perustuu nykyistä enemmän tuloksiin. Myönnettyjen tutkintojen määrä ja vaikuttavuus eli sijoittuminen opintojen jälkeen tulevat muodostamaan karkeasti puolet tarjolla olevasta rahoituksesta.
– Toivottavasti tilanne ei muutu sellaiseksi, että koulutuksen järjestäjät tehtailevat tutkintotodistuksia optimoidakseen saamansa rahoituksen. Lakiluonnosten mukaan vaikuttaa siltä, että ulkopuolista laadunvalvontaa säädöksiin ei tule, Mäkinen tuskailee.
– Olisi naivia ajatella, ettei tähän liity riskiä tutkintotodistuksen saajien todellisen osaamisen vähenemisestä, kun toisessa vaakakupissa on sisään tuleva raha. Laadunvarmennuksesta säästäminen voi pahimmillaan romahduttaa uskon koko järjestelmän toimivuudesta.
Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän kanssa
Lakiluonnosten valmistelu on perustunut ajatukseen, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä ja paikallinen työelämä tekevät aidosti yhteistyötä koulutuksen järjestämiseksi ja sen laadun varmistamiseksi. Yhteistyötä koskevien muotomääräysten puuttuminen pitääkin nähdä annettuna vapautena päättää yhteistyön muodoista ja päätöksentekomalleista paikallisesti.
– Toivon todella, että koulutuksen järjestäjät ottavat muutokset tosissaan ja ryhtyvät aidosti miettimään niitä yhteistyömuotoja, joilla koulutuksen laatu ja sen tuottama osaaminen saadaan vastaamaan paikallisen työelämän tarpeita, Mäkinen sanoo.
-Kuntapäättäjien tulisi ymmärtää, että nyt puhutaan paikallisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja alueiden elinvoimasta. Ammatillinen koulutus on osa isompaa kokonaisuutta ja sen ei saa antaa jäädä ketjun heikoimmaksi lenkiksi.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa, ja ne työllistävät reilut 6 000 henkilöä. Lisätietoja www.lvi-tu.fi
LVI-TU on vahva erikoisurakointiliitto osana Rakennusteollisuus RT:tä
