Kristian 17:n julkisivu on taas kuin silloin ennen
Helsinkiläisen asunto-osakeyhtiö Kristian 17:n julkisivuremontissa jugend-talo sai takaisin alkuperäisen ilmeensä. Vaativa korjaushanke palkittiin vuoden 2019 Julkisivuremontti-kilpailussa 1900-luvun alun arkkitehtuurin, käsityötaitojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta.
Yksi Helsingin kantakaupungin 600 jugend-aikakauden rakennuksesta on Kruununhaassa sijaitseva asunto-osakeyhtiö Kristian 17. Vuonna 1906 valmistuneen talon rakensi rakennusliike Nyberg & Löppönen. Kristian 17 sijaitsee saman ikäisten talojen rivistössä Kristianinkadulla.
Julkisivuremontti perustui kuntotutkimuksenkin selkeästi osoittamaan tarpeeseen. Parvekkeisiin liittyi turvallisuusriski: muutamissa parvekkeissa oli todettu lohkeamia ja irtonaisia palasia. Katto oli vuotanut jonkin aikaa. Talon koristeellista julkisivua oli vuosien varrella paikkakorjattu ja maalattu, mutta laajempia korjaustöitä ei ollut tiettävästi tehty sitten 1960-luvun.
Ero entiseen on huomattava. Vuosien varrella rappauksen väri ja tekotapa olivat muuttuneet (alempi kuva). Nyt julkisivuun on palautettu mahdollisimman alkuperäinen väritys ja yksityiskohtien runsaus (ylempi kuva). Julkisivuremontti valmistui vuoden 2018 lopussa.
Ennen -kuva. (Kuva: Julkisivuyhdistys)
Taloyhtiössä oli mietitty putkiremontin ja katon korjaamisen rahoittamista ullakkorakentamisella.
– Ensimmäinen suunnitelma oli, että porrashuoneisiin tehtäisiin hissi ylimpään kerrokseen asti, ullakolle rakennettaisiin asuntoja ja samalla toteutettaisiin putkiremontti ja korjattaisiin katto, hallituksen puheenjohtaja Thomas Boguslawski kertoo.
Hissin rakentamisesta oli tehty selvitys, mutta sen perusteella hissin saaminen suojeltuun porrashuoneeseen vaikutti erittäin vaikealta.
Rakennusliikkeillä vaikutti Boguslawskin mukaan olevan aika erilaisia näkemyksiä siitä, missä järjestyksessä taloyhtiön pitäisi peruskorjaukset tehdä. Pienen ullakon rakentaminenkaan ei tuntunut yrityksiä kovin paljon kiinnostavan, koska vain yhdeltä urakoitsijalta saatiin tarjous.
Yhtiökokous päätti korjata samassa urakassa katon, julkisivut ja parvekkeet.
– Päätös selkeytti tilannetta myös linjasaneerauksen suunnittelun suhteen. Sen valmistelu käynnistyi lomittain julkisivuremontin toteuttamisen kanssa, Boguslawski sanoo.
Isännöitsijä Jari Nieminen Isännöintiverkko Oy:stä sanoo, että julkisivuremontin toteuttaminen helpotti merkittävästi myös yhtiön taloudenpitoa.
Kattovuotojen ja julkisivurappausten paikkaamiseen oli mennyt vuosittain jo kymmeniä tuhansia euroja.
Hallitus sai 750 000 euron lainavaltuuden. Korjaaminen maksoi noin 700 000 euroa.
– Alkuperäiseen kustannusarvioon sisältyi tiettyjä varauksia, esimerkiksi lisätyöt. Ne on parempi aina arvioida mieluummin hieman yläkanttiin kuin alakanttiin. Tässä hankkeessa kuitenkin pysyttiin hyvin alkuperäisessä kustannusarviossa, Jari Nieminen kertoo.
Urakka käynnistyi keväällä 2018 ja vastaanotettiin marraskuussa 2018.
Vain 13 huoneistoa käsittävässä yhtiössä remontoidaan taas. Nyt tehdään perinteistä linjasaneerausta, jonka on tarkoitus valmistua juhannukseksi.
Ennen -kuva. (Kuva: Julkisivuyhdistys)
Alkuperäinen ilme esille
Vanha julkisivupinta oli ennen remonttia muuttunut sileäksi lukuun ottamatta roiskerapattua pohjakerrosta, ja erikoisesta paanukuvioisesta rappauksestakin oli jäljellä vain osia. Alkuperäisen ilmeen toteuttaminen oli hankkeen perimmäisenä tavoitteena alusta alkaen. Siihen ohjasi myös korttelin kaavamerkintä SR-1. Sen mukaan rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas eikä korjaamisella saa heikentää rakennusten arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä.
Suunnitteluprosessi vaati suunnittelijalta ehkä enemmän tutkimustyötä kuin varsinaista suunnittelutyötä, sanoo Kristian 17:n pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Olli Jokinen Sweco Taloyhtiöpalveluista.
Rakennushistoriaselvityksessä käytettiin rakennuksesta löydettyjä piirustuksia ja valokuvaaja Signe Branderin pian talon valmistumisen jälkeen ottamia valokuvia. Selvityksen avulla kyettiin palauttamaan julkisivujen alkuperäinen reliefimäisyys ja rappauspinta koristeluineen.
Arvotalot ovat Jokisen mielestä aina suojelemisen arvoisia, vaikka niitä ei koskisi suojeluvaatimus.
– Kun suunnitellaan arvotalon korjaamista, talon alkuperäiselle ilmeelle pitäisi olla mahdollisimman uskollinen. Historiaselvityskin kannattaisi tehdä, vaikkei sitä esimerkiksi rakennusvalvonta edellyttäisikään, Jokinen toteaa.
Jos alkuperäisestä ilmeestä ei löydy riittävästi dokumentteja, arkkitehdin pitää Jokisen mielestä asettautua alkuperäisen arkkitehdin ajatusmaailmaan ja suunnitella ilme siltä pohjalta.
– Mielestäni on huono ratkaisu, että rakennuksen julkisivupinnasta tehdään moderni, koska ei tiedetä eikä tutkita, minkälainen alkuperäinen on ollut, hän sanoo.
Julkisivuremontti maksoi noin 700 000 euroa, hallituksen puheenjohtaja Thomas Boguslawski sanoo.
Monet värikerrokset
Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan Kristian 17:n julkisivurappaus oli palautettavissa alkuperäiseksi. Korjaus haluttiin myös dokumentoida, jotta jää tietoa kaikista rappausalueista ennen purkamista. Lisäksi kaikista julkisivun osista piti jättää värikerrokset säilyttävä palanen julkisivuihin.
Konservaattori Pentti Pietarila selvitti julkisivun alkuperäisiä värejä. Väritutkimus on tärkeä tehdä ennen rappauksien purkua, jolloin varmuudella selviävät kaikki värikerrokset ja mahdolliset sävyerot eri rappausalueiden välillä.
Väriselvityksessä kannattaa arkkitehti Olli Jokisen mielestä tutkia julkisivun pinta- ja värikerroksia mahdollisimman syvälle, koska värilöydökset voivat yllättää.
– Julkisivujen maalikerroksista löytyy eri värisävyjä. Erilaiset reliefimäiset kuviot taas voidaan saada selville alkuperäisten rappausten jäänteistä ja vanhoista valokuvista, Jokinen kertoo.
Kristian 17:n julkisivuihin palautettiin elegantti valkoisen sävy ja ikkunapuitteisiin ruskea.
Ennen -kuva. (Kuva: Julkisivuyhdistys)
Parvekkeissa haastava rakenne
Sisäpihan puolella sijaitsevat parvekkeet korjattiin Helsingin kaupunginmuseon kanssa laaditun erityissuunnitelman mukaan. Parvekelaatat uusittiin ja parvekekaiteet korjattiin alkuperäisyyttä tavoitellen.
– Emme löytäneet tietoa, minkälaiset parvekkeet ovat alun perin olleet. Ne ovat kuitenkin pysyneet saman näköisinä paikoillaan vuosikymmeniä.
Siitä syystä niissä katsottiin olevan sellaista historiallista kerrostumaa, minkä mukaisina ne korjattiin kaupunginmuseon hyväksymällä tavalla, Jokinen mainitsee.
Parvekekaiteissa on Jokisen mukaan erikoinen putkirakenne, jonka suunnitteleminen ja toteuttaminen oli vaativa työ.
– Kaiteista tehtiin 3D-mallinnus, ja sen perusteella tarkat piirustukset, joiden mukaan virolainen metalliurakoitsija toteutti ne, Jokinen kertoo.
Remontissa korjattiin myös konesaumattu monimuotoinen peltikatto ja pellitettiin piiput.
Hyvä valmistelu
Isännöitsijä Jari Nieminen antaa ohjeet vastaavanlaista julkisivuremonttia suunnitteleville: käytetään aikaa valmisteluun, tutkitaan urakoitsijavaihtoehdot tarkoin, perehdytään referensseihin ja käydään mahdollisuuksien mukaan joissakin toteutetuissa kohteissa katsomassa, mitä ja miten on tehty.
– Urakoitsijaa ei pidä valita hintakriteeri edellä, vaan sillä perusteella, että urakoitsija osaa viedä hankkeen läpi luotettavasti. Lisäksi urakan läpiviemisessä, olipa se sitten varsinainen projektinjohtourakka tai ei, työmaan päällikön ja valvojan rooli ovat tärkeitä. Heiltä edellytetään hyviä viestinnällisiä taitoja ja aktiivisuutta taloyhtiön hallitusta, isännöitsijää, osakkaita ja asukkaita kohtaan, Nieminen sanoo.
Kristian 17:ssä neuvoteltiin kilpailuttamisen jälkeen sellaisten urakoitsijoiden kanssa, joilla oli ammattitaitoa, resursseja ja urakkahinta linjassa taloyhtiön kustannusnäkemyksen kanssa.
Urakoitsijaksi valittiin Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy.
Urakoitsijan työmaapäällikkönä toimi Tuomas Piitulainen ja valvojana Pasi Havia Sweco Taloyhtiöpalveluista. He saivat urakan aikana kiitosta aktiivisuudestaan.
Palkinnon arvoinen
Asunto Oy Kristian 17 sai kolmannen palkinnon Julkisivuremontti 2019 -kilpailussa. Tuomariston mukaan kruununhakalainen taloyhtiö on onnistunut esimerkki jugend-ajan arkkitehtuuria kunnioittavasta ja vaalivasta kulttuuriperintötyöstä. Vuonna 1906 valmistuneen talon julkisivuremontti on edellyttänyt perusteellista rakennushistoriallista selvitystyötä ja huolellista ja ammattitaitoista suunnittelua, kun on haluttu palauttaa julkisivun rakenteellinen reliefimäisyys, rappausstruktuurit ja värisävyt alkuperäisiksi.
Teknisesti vaativassa korjaustyössä onnistuttiin kokeneiden ja perinteiset käsityötaidot hallitsevien ammattilaisten kanssa.
Julkisivuremontti 2019 -kilpailun voitto meni Helsinkiin 1970-luvulla valmistuneelle Asunto Oy Puistonportille. Remontti esiteltiin Kiinteistöpostin numerossa 5/2019. Toinen palkinto meni Espooseen 1950-luvulla valmistuneelle Asunto Oy Viisikolle. Sen remontti esiteltiin Kiinteistöpostin numerossa 6/2019.
Julkisivuremontti-kilpailun järjestävät Julkisivuyhdistys r.y. ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhteistyössä Kiinteistöposti-lehden ja Suomen Messujen kanssa.
Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Vesa Mäkinen
