25 kilometriä lamellihirttä: Tuusulan jyhkeä Monio
Tuusulan Rykmentinpuistoon rakennetun Monion myötä Tuusula saa paitsi näyttävän lukion myös pitkään odotetun kulttuuritalon kaikille kuntalaisille. Hybridirunkoisessa Moniossa on monta osaa monimuotoisen katon alla, ja sen sanotaan olevan maailman ensimmäinen 3-kerroksinen lamellihirsikoulu.
Tuusulan uuden koulurakennuksen suunnittelusta järjestettiin avoin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2018, ja sen voitti AOR Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan Monikko. Sittemmin nimi muovautui Monioksi.
– Ohjelmassa ei ollut erikseen pyydetty puurakennusta, mutta meillä suunnittelun aikana syntyi ajatus siitä, voisiko Monion toteuttaa hirsirakennuksena. Silloin olivat pinnalla julkisten rakennusten, erityisesti homekoulujen sisäilmaongelmat, ja massiivirakentaminen miellettiin yhtenä vastauksena niihin. Tietenkin haluamme myös edistää puurakentamista julkisella sektorilla, koska nähdään se yhtenä tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutosta ja sillä tavalla muuttaa rakennusalaa kestävämpään suuntaan, kertovat Monion arkkitehdit Kuutti Halinen ja Mikki Ristola.
Eri käyttäjäryhmät on otettu alusta asti mukaan Monion suunnitteluun. Saman katon alla toimivat lukion lisäksi aikuisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto sekä Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut. Rakennuksen kaksi salia, isompi 569 henkilölle ja pienempi 227 henkilölle, mahdollistavat monipuolisten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Ne ovat vuokrattavissa myös muille tapahtumajärjestäjille.
Hirttä mutta myös betonia ja terästä
Hirsiseinäinen ja pitkälti puurakenteinen Monio on vaikuttava näky Hyrylän keskustassa. Arkkitehdit kiteyttävät Monion idean näin: iso rakennus on jaettu kuuteen hirsitaloon, joilla on hirret paitsi julkisivuissa myös sisätiloissa auloja rajaavina seininä, ja näiden talojen väliin jää korkeaa sisäkatutilaa.
– Puun ekologisuus perustuu paljon siihen, että se toimii hiilivarastona ja voi sanoa, että Moniossa on puumassaa todella paljon sekä julkisivuissa että sisätiloissa, Mikki Ristola ja Kuutti Halinen toteavat.
Hirsi ei ole mitenkään vieras materiaali Tuusulalle. Tuusulasta löytyy pitkät hirsirakentamisen perinteet lähtien Rantatien taiteilijakodeista, ja myös Hyrylän entisellä varuskunta-alueella on hirsirakennuksia, joista yksi sijaitsee Monion tontilla uudisrakennuksen vierellä.
Monio on ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu Suomessa ja ehkä myös ensimmäinen monikerroksinen painumattomasta teollisesta lamellihirrestä tehty koulurakennus koko maailmassa.
– Hirsi tuntui luontevalta valinnalta, kun muutenkin halusimme sopeuttaa rakennuksen ilmettä ja luonnetta ympäröivään historialliseen varuskunta-alueeseen. Sen ominaispiirteistä toistuvat harjakatto ja rakennusten jako pienempiin osiin, Halinen ja Ristola sanovat.
Jyhkeä Monio muodostuu arkkitehtien kuvauksen mukaan kuudesta ”mökistä”, jotka on koottu saman monimuotoisen katon alle. Katto onkin rakennesuunnittelijan A-Insinöörit Suunnittelun Tuomo Virtasen mukaan vaativin osuus koko rakennuksessa.
– Vesikatto koostuu useammasta harjakatosta. Ullakkotilat ovat korkeimmillaan 6–7 -metrisiä. Ne sisältävät ilmanvaihdon konehuoneet, kanavistot ja huoltoreitit. Kokonaisuus on monimutkainen ja detaljiikkaa, esimerkiksi erilaisia jiirejä, on todella paljon, Virtanen sanoo.
Ilmanvaihtokoneita on 15 ja lisäksi yksi kone tuulettuvan alapohjan ilmanvaihtoa varten.
Hirttä on rakennuksessa paljon: kuusi metriä pitkiä, 263 millimetriä korkeita hirsilamelleja on ladottu kuuden hirsinopan kehillä noppa kerrallaan yhteensä 25 kilometriä.
Hirsiseinät kantavat itse itsensä, mutta valtaosassa rakennusta on liimapuupilarit ja välipohjina kertopuulaatat WQ-teräspalkein kannateltuina. Hissikuilut ja väestönsuojat on toteutettu betonista, ja rakennuksen kahdessa salissa on kantavat betoniseinät ja -katot. Betonielementtejä on kaikkiaan noin tuhat.
Sääsuojausta ja materiaalipulaa
Tilojen suunnittelussa tärkeitä teemoja ovat olleet toimivuus, terveellisyys ja muunneltavuus. Myös muut rakennuksen käyttäjät on otettu suunnittelussa huomioon.
– Yksi kuvataidekoulun toiveista oli keramiikkauunien riittävä määrä. Kohdepoistoja vaativia uuneja tehtiinkin neljä, kertoo LVIA-suunnittelija Mikko Koskenkorva Sitowise Oy:sta.
Muilta osin LVI-tekniikka on Koskenkorvan mukaan tavanomaista, pitkälti alakatoissa kuljetettua. Hirsirakenteiden vuoksi reikävarausten suunnittelussa ja toteutuksessa piti kuitenkin olla tavanomaista tarkempi: hirteen kerran porattua reikää ei saa samalla tavalla paikatuksi kuin betonirakenteessa on mahdollista.
Rakentaminen tapahtui sääsuojan alla, jotta riski rakenteiden kostumiseen työmaa-aikana oli mahdollisimman pieni. Tämä oli määritelty jo urakka-asiakirjoissa. Monion työmaa sai Rakennuslehden Vuoden työmaa 2022 -tunnustuksen.
Urakoitsijalle Lujatalolle Monio on ollut yrityksen historian suurin puurakentamishanke, eikä ihme, sillä taloahan mainostetaan maailman suurimmaksi painumattomasta hirrestä tehdyksi koulurakennukseksi.
– Kokonaisuutena hankkeesta on jäänyt positiivinen kuva. Näemme, että tämä on tulevaisuutta, jossa haluamme olla mukana ja mielellämme rakennamme lisää vastaavia. Kun olimme uuden äärellä, tilaisuutta haluttiin myös käyttää oppimiseen, sanoo Lujan työpäällikkö Tero Määttä. Sitä kuvaa, että sääsuojauksesta ja kosteudenhallinnasta tehtiin työmaalla yksi opinnäytetyökin.
Hankkeen toteutus osui historiallisesti vaikeaan aikaan Covid19-pandemian käynnistettyä materiaalihintojen rajun nousun, jota Ukrainan sota vielä kiihdytti. Puumarkkinat ylikuumenivat täysin, ja tietyt tuotteet loppuivat kokonaan. Niitä ei yksinkertaisesti saanut. Korvaavia ratkaisuja oli pakko keksiä.
– Kaikilla rakennusliikkeillä oli varmasti tiedossa, mihin suuntaan markkina on menossa, mutta tuskin kukaan osasi nähdä muutoksen suuruutta, Määttä arvioi. Määtän mukaan Luja onnistui hintojen ennakoinnissa hyvin, esimerkiksi kattopellit hankittiin varastoon jo vuotta aiemmin.
Tilaaja tiesi mitä halusi
Monio tarjoaa uudenaikaiset puitteet oppimiselle ja harrastamiselle. Perinteisten luokkahuoneiden sijaan koulussa on muunneltavia tiloja, mutta ”osan kyllä tunnistaa luokkatiloiksi”, sanoo Tuusulan kunnan rakennuttajainsinööri Antti Kellokumpu. Avoimen oppimisympäristön lisäksi rakennettiin oppilaiden toiveesta rauhallisia soppia ryhmätöille ja itsenäiseen opiskeluun.
Koska tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi, esimerkiksi salit ovat myös urheilutiloja. Pienempi niistä on lisäksi jaettavissa kahtia.
– AV-tekniikkaan on panostettu paljon, sitä on kaikissa luokkatiloissa. Yhtenä esimerkkinä panostuksista voi sanoa flyygelit, jotka ovat korkeatasoisia niin, että on mahdollista saada huippupianisteja konserttivierailuille, Kellokumpu kertoo.
Alkukesästä 2023 on vielä muutos- ja lisätöitä meneillään, mutta Kellokummun mukaan kaikki näyttää viittavan siihen, että hanke pysyy budjetissaan. Tähän on vaikuttanut hankkeen osapuolten jouheva ja hyvin sujunut yhteistyö. Kellokumpu korostaa sitä, että tilaajan pitää tietää, mitä haluaa.
– Tuotantopalavereissa voi aina tulla asioita, joiden päivittäminen vaikuttaa suunnitelmiin. Tilaajan on pitänyt olla nopea reagoinnissaan jo hankkeen käynnistysvaiheessa, jotta urakoitsija on päässyt tekemään hankintoja. Suunnitelmien muutokset on pitänyt päivittää nopeasti, ja kun on epävarmat ajat, kaikki muutokset kannattaa tehdä etupainotteisesti. Jos tilaaja ei pystyisi reagoimaan nopeasti, se viivästyttäisi koko ketjua, Antti Kellokumpu muistuttaa.
Monion rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2021, ja rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2023.
– Toivotaan että Monion ennakkoluuloton hanke toimii suunnannäyttäjänä Suomessa ja osoittaa, että tämmöinenkin puurakennus oli mahdollista rakentaa. Puurakentaminen on julkisella puolella läpilyödessään tarkoittanut useimmiten pienemmän mittakaavan rakennuksia, esimerkiksi päiväkoteja, joita on paljon tehty hirrestä ja CLT:stä. Sellaisia esimerkkejä ei vielä ole monta, joissa puun käyttö olisi kokonaisvaltaista, Kellokumpu toteaa.
Teksti: Juho Huttula | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
