Orionin pääkonttori 2030-luvulle
Lääkeyhtiö Orionin pääkonttori valmistui Espoon Mankkaalle vuonna 1984. Nyt lähes 40 vuoden jälkeen rakennus korjattiin ensimmäistä kertaa, ja perusteellisesti. Korjauksella modernisoitiin kaikki tilat nykyajan vaatimusten mukaisiksi.
Orionin mittakaavassa pääkonttorin peruskorjaus on ollut yksi suurimmista rakennushankkeista, monitahoinen ja hyvin tarvittava modernisointi, kertoo projektipäällikkö Taru Karhunsaari Orionilta.
– Meidän tahtotilamme on ollut saada tämän päivän tarpeita vastaava rakennus, ja iskulause riman nostosta, joka projektin alussa lanseerattiin, on mielestäni toteutunut mallikkaasti, Karhunsaari toteaa.
Riman nostolla viitataan lokakuussa 2021 alkaneessa remontissa erityistä huomiota saaneeseen energiatehokkuuteen, jotta talossa voidaan työskennellä seuraavat vuosikymmenet entistä ympäristöystävällisemmin.
Remontin alkajaisiksi talon sisäpuoli purettiin luilleen. Koskematta jäivät betonirunko, välipohjat, yläpohja, julkisivuelementit sekä pääsisäänkäynnin lasikaton kantava teräsrakenne. Kaikki ulkoikkunat vaihdettiin, samoin yläpohjan lämmöneristeet, ja kaikki vesikatot rakennettiin uudestaan. Niille tehtiin valmiudet aurinkoenergian hyödyntämiseen jatkossa. Viisikerroksisen talon koko vaippa käytiin läpi.
– Aiemmat huonetoimistot muutettiin muuntojoustavaksi monitilatoimistoksi, johon voidaan toteuttaa minkälaisia tilaratkaisuja tahansa. Uudet tilat ovat hyvin valoisia, ja kontakti ympäröivään luontoon on puistomaisen tontinkin vuoksi vahva, projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Jari Inkinen Sisustusarkkitehdit Gullsten&Inkinen Oy:stä sanoo.
Yleisilmeeltään uudet toimitilat ovat rauhallisia, ja värimaailma on hillitty.
– Ne ovat itse asiassa aika anonyymeja, työtiloista itsestään ei haluttu värikylläisiä. Henkilöstön toiveet värikkyydestä on sitten viety ravintolatiloihin, jotka ovat hyvinkin intensiivisiä, Inkinen toteaa.
Jari Inkinen puhuu korjausrakentamisen puolesta.
– Vanhojen rakennusten korjaaminen niin, että ne saavat uuden elämän ei pelkästään teknisessä vaan toiminnallisessa mielessä, on arvo sinänsä.
– Uskon kriittisen tarkastelun osoittavan, että kannattaa antaa korjaamalla rakennuksille 50 vuotta lisää elinkaarta. Luonto kiittää siitä. Keskeinen tavoite on vähentää rakentamisen hiilikuormaa, ja se työ kannattaa kyllä tehdä, Inkinen toteaa.
Huolellinen hankesuunnittelu
Remonttia edelsi perusteellinen hankesuunnitteluvaihe, jota veti design- ja arkkitehtitoimisto Kohina Oy.
– Tarvemäärittelyvaiheessa tehtiin henkilöstökysely ja pidettiin työpajoja, joilla selvitettiin millaisia työskentelyprofiileita ja toimintoja talosta löytyy, millaisille tiloille olisi tarve ja millaiset olisivat riittävät. Tämän kartoituksen perusteella suunniteltiin alustavasti myös koko pääkonttorin ilme ja teemoitus kerroksittain. Ne hakivat inspiraationsa rakennuksen tarinasta, olevista materiaaleista ja tekstuureista. Ne myös toimivat kustannuslaskelmien pohjana niin, että hankesuunnitelmalle saatiin kustannusarvio, Kohinan luova johtaja, arkkitehti Susanna Kallio kertoo.
Koska tavoitteena oli toimintakulttuurin perusteellinen muutos omista toimistohuoneista erityyppisten työskentelyalueiden käyttöön, suunnitteluratkaisuja haluttiin testata käytännössä. Sitä varten korjaushanke käynnistettiin pilotilla, jossa ylin, entinen johdon kerros muutettiin monitilatoimistoiksi.
– Joitakin pieniä suunnitelmien korjaustarpeita huomattiin, mutta pääpiirteissään toimistokerrokset voitiin tehdä pilotin mukaisesti. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on vierailijatiloja, neuvottelukeskuksia, ruokala ja henkilökunnan myymälä, mutta kolme ylintä kerrosta ovat samanlaisia, noin 3500 neliön toimistokerroksia, rakennuttajakonsultti Georg Sjögren GSP Groupista kertoo.
Suurin muutos oli kakkoskerroksen vajaakäytöllä olleiden sauna- ja uima-allastilojen ottaminen muuhun käyttöön. Allas sekä saunaosasto integroitiin osaksi uutta ruokasalia.
– Tänä päivänä tarvitaan erikokoisia ja erilaisia neuvottelutiloja huomattavan paljon, ja nyt saatiin kokonainen neuvottelukeskus, joka antaa talolle reilusti suuremman käyttöasteen, Sjögren sanoo.
– Nyt kun tilat on tehty todella upeiksi, toivotaan, että koronan jäljiltä ihmiset myöskin haluavat tulla töihin toimistolle. Tilat on tehty niin houkutteleviksi, että ne kyllä voittavat kotitoimistot. Ravintola- ja kahvilapalveluihin ja erilaisiin kohtaamispaikkoihin panostettiin paljon. Uusien tilojen myötä henkilöstön kanssakäyminen varmasti lisääntyy ja paranee. Se on keskeisintä tässä, Taru Karhunsaari toteaa.
LVISA uusiksi
Koska energiatehokkuuden parantamisella oli remontissa keskeinen sija, talotekniikka uudistettiin lähes täysin. Vanhoista järjestelmistä päätettiin säästää viisi vuosina 2012–2013 uusittua suurta 5–7 kuution ilmanvaihtokonetta. Niillä todettiin olevan vielä elinkaarta jäljellä niin paljon, että uusiminen ei olisi tässä vaiheessa kannattavaa. Niihin uusittiin lämmityspatterit ja tehtiin perushuolto.
Hankkeessa asennettiin kahdeksan uutta tulo-poistoilmanvaihtokonetta, yksi likaisen poistoilman ilmanvaihtokone ja yksi huippuimuri. Keittiön tulo- ja poistokoneen ja uuden likaisen poistoilmakoneen välille rakennettiin nestekiertoinen lämmöntalteenottoverkosto.
Vuonna 2012 oli uusittu myös molemmat ilmanvaihdon vedenjäähdytyskoneet. Nekin todettiin hyväkuntoisiksi, ja myös niillä oli teknistä elinkaarta vielä runsaasti jäljellä.
Pohjaviemärit jätettiin, mutta ne sukitettiin. Muuten viemärit uusittiin muoviviemäreiksi. Kaikki vesikalusteet uusittiin pääsääntöisesti kosketusvapaiksi hanoiksi.
Alkuperäinen lämmönjakokeskus uusittiin kokonaan. Kaukolämmön rinnalle hankittiin vaihtoehtoinen lämmönlähde, monikäyttölämpöpumppu. Laitteen tehokkuutta kuvaava lämpökerroin COP on 3,32 ja vuosihyötysuhde SCOP 3,4. Pumpulla tuotetaan osa kiinteistön lämmitystarpeesta ja kiinteistön jäähdytys. Aiemmin varsinaista tilajäähdytystä ei ollut lainkaan.
Taloon tehtiin kaksi tilajäähdytysverkkoa: teknisiä tiloja palveleva kylmäverkko sekä kokous- ja toimistotiloja palveleva kondensoimaton verkko. Toimistotiloissa jäähdytystä jaetaan jäähdytyspaneeleilla, neuvottelutiloissa puhallinkonvektoreilla ja taukotiloissa ilmastointipalkeilla. Toimistotilojen, taukokahviloiden ja neuvottelutilojen pattereissa on elektroniset patteriventtiilit.
Teknisten tilojen jäähdytys tehtiin kanavoitavilla puhallinkonvektoreilla, jolloin tiloissa ei ole putkistojen vuoto- eikä kondensointiriskiä.
– Lämpöpumppu mitoitettiin jäähdytysperusteisesti, lämmitysteho tulee tavallaan ylimääräisenä hyötynä siihen lisäksi, LVI-suunnittelija Jani Vanhala Sitowise Oy:stä sanoo. Pumppua ei käytetä 10:tä astetta kylmemmillä säillä.
Verkostojen lämpötiloja madallettiin, esimerkiksi ilmanvaihdon lämmitysverkosto tehtiin matalalämpöverkkona, jossa menoveden lämpötila on 38 astetta ja paluun 15 astetta.
Rakennusautomaatiojärjestelmä uusittiin ja liitettiin Orionin päävalvomoon. Automaatio säätää tarpeenmukaista ilmanvaihtoa lämpötilan, hiilidioksidin ja läsnäolon mukaan.
Hankintojen oikea-aikaisuus
– Hanke on mennyt siinä aikataulussa ja budjetissa mitä ajateltiin, ja se on minusta loistava saavutus, Taru Karhunsaari sanoo. Toisinkin olisi voinut käydä, kun otetaan huomioon korona-aika, Ukrainan sota ja sen seurauksena materiaalien saatavuusongelmat ja hintojen nousu.
Georg Sjögren korostaa aikatauluttamisen tärkeyttä. Kun toimitusajat ovat pitkiä ja hankintoihin sisältyy epävarmuuksia, on keskeistä, että aikataulussa osataan ottaa huomioon kaikki vaikuttavat tekijät ja tehdä se pitävässä muodossa, jonka mukaan voidaan toimia. Hankintojen oikea-aikaisuus korostuu. Tässä urakoitsijat tekivät Sjögrenin mukaan erinomaista työtä ennakoimalla, muun muassa kaikki valaisimet hankittiin varastoon etukäteen.
Teksti: Juho Huttula | Kuvat: Mikael Lindén
