Kouvolan Ratamo: 70 miljoonan euron sote-keskus
Ratamokeskuksen valmistelu aloitettiin Kouvolassa kymmenkunta vuotta sitten. Tammikuussa valmistuneeseen sote-keskukseen siirtyvät kevättalven aikana kaikki toiminnot Pohjois-Kymen sairaalasta sekä monilta terveysasemilta. Ratamossa on myös erikoissairaanhoidon palveluja, mutta vaativimmat toimenpiteet on keskitetty Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan.
Ratamokasveja on käytetty luonnonlääkinnässä muun muassa ihotulehduksiin ja haavoihin. Terveydenhoitoon liittyvän käyttötarkoituksensa vuoksi ratamo-sana päätyi Kouvolan tammikuussa valmistuneen sote-keskuksen nimeksi.
– Ratamo-brändi hyväksyttiin vuonna 2011 Kouvolan kaupunginhallituksessa. Ratamokeskus palvelee pääasiassa Kouvolan seutua. Pelkästään Kouvolan kaupungissa on lähes 82 000 asukasta, jotka muodostavat uuden sote-keskuksen suurimman väestöpohjan, kertoo Kymsote-Kiinteistöt Oy:n muutosjohtaja Sami Loimas.
Kymsote-Kiinteistöt on Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten omistama kiinteistökehitysyhtiö.
Ratamokeskuksen suunnittelu aloitettiin Kouvolassa kymmenkunta vuotta sitten.
– Alkujaan siitä piti tulla Kouvolan kaupungin yksikkö, mutta sosiaali- ja terveysalan organisaatiomuutokset, sote-uudistuksen valmistelu ja keskittämisasetus muuttivat suunnitelmia. Nyt valmistuneen Ratamokeskuksen suunnitteluvaihe alkoi 4–5 vuotta sitten, kertoo projektijohtaja Kai Heiskanen Kymsote-Kiinteistöt Oy:stä.
Hankkeen vauhdittamiseksi Ratamokeskuksen maanrakennus- ja paalutustyöt toteutettiin erillisurakkana 2018–2019. Haastavan maaperän vuoksi tontin maapohjaa vahvistettiin syvä- ja massastabiloinnilla. Lisäksi rakennuksen pohja paalutettiin keskimäärin 20 metrin pituisilla teräsbetonipaaluilla.
– Uuden sote-keskuksen sijainti Kotiharjun alueella keskustan ja valtatie 6:n kupeessa on loistava, Heiskanen huomauttaa.
Ratamokeskus luovutettiin tilaajalle tammikuun lopussa, minkä jälkeen alkoi noin 3–4 kuukautta kestävä valmisteluvaihe, johon sisältyvät muun muassa sairaalan kalustaminen ja laiteasennukset.
– Suurimmat Ratamokeskukseen siirtyvät yksiköt ovat Pohjois-Kymen sairaala Kuusankoskelta ja Kouvolan pääterveysasema. Lisäksi keskukseen siirtyy monia pienempiä yksiköitä Kouvolan keskustan alueelta, Sami Loimas kertoo.
Ratamokeskukseen siirtyvät kaikki Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon toiminnot. Vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty jo aikaisemmin Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan. Lisäksi Ratamossa on tiloja sosiaalipalveluille kuten sosiaali- ja kriisipäivystykselle.
Varmaksi koettuja rakenneratkaisuja
Ratamo-hanke keskeytettiin kesällä 2019, koska hankinnasta saatiin vain yksi hyväksyttävä tarjous. Tämän jälkeen tilaaja ryhtyi valmistelemaan yhteistoiminnallista projektinjohtourakkaa, jossa hanke toteutetaan 68 miljoonan euron tavoitekustannuksilla. Hintalappuun eivät sisältyneet kiinteät sairaalalaitteet eikä esimerkiksi irtokalusteita.
Lujatalo Oy:n työpäällikkö Matti Ainasoja näkee, että yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka oli oikea ratkaisu Ratamokeskuksen toteuttamiseen.
– Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka on tavallaan allianssin ja perinteisen kilpailutuksen välimuoto, joka soveltuu hyvin Ratamokeskuksen kaltaisiin kohteisiin. Ratamoa oli Kouvolassa suunniteltu pitkään ja sen perusratkaisut olivat hyvin selvillä, Ainasoja kertoo.
Projektin kehitysvaihe toteutettiin syksyllä 2019. Tuolloin Lujatalo, tilaaja ja suunnittelijat tarkensivat suunnitelmia.
– Kehitysvaiheessa voidaan karsia päällekkäisyyksiä ja tehdä muutoksia esimerkiksi suunniteltuihin materiaaleihin, taloteknisiin ratkaisuihin ja arkkitehtisuunnitteluun kustannustavoitteen saavuttamiseksi. Päätösvalta kaikissa asioissa on tilaajalla, mikä on julkisen hankinnan näkökulmasta järkevä lähestymistapa. Vasta kehitysvaiheen jälkeen tilaaja ja urakoitsija tekevät varsinaisen urakkasopimuksen, Ainasoja sanoo.
Lujatalo aloitti rakennustyöt helmikuussa 2020. Rakennusvaihetta nopeutti se, että tontin maapohja oli stabiloitu.
– Meidän työmme alkoi perustusten tekemisestä. Perustusten anturat ja rakennusta jäykistävät porraskuilut tehtiin paikallaan valuna, muuten käytettiin elementtejä. Rakennuksessa on hyödynnetty kustannustehokkaita materiaaleja ja rakennusmenetelmiä, kuten pilari-palkkirunkoa ja ontelolaattoja. Julkisessa kohteessa on perusteltua käyttää toimiviksi ja aikaa kestäväksi havaittuja ratkaisuja. Kokeellisen rakentamisen paikka on muissa yhteyksissä, Ainasoja toteaa.
Lujatalon omia työntekijöitä hanke työllisti toimihenkilöt mukaan lukien noin 30. Kokonaisvahvuus työmaalla oli pitkälti yli sata.
Punaruskea väri männyn rungosta
AW2 Arkkitehdit Oy teki Ratamokeskuksen ensimmäisen tilaohjelman vuonna 2013. Alkujaan rakennuksen oli tarkoitus olla kaksi kertaa nykyistä suurempi, mutta sote-järjestelyjen vuoksi erikoissairaanhoidon toimintoja keskitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan ja uudisrakennuksen tilantarve Kouvolassa väheni.
– Kun nykyistä Ratamokeskusta lähdettiin suunnittelemaan, tavoitteena oli noin 20 000 bruttoneliömetrin uudisrakennus. Tilaohjelma supistui ensimmäisestä versiosta, mutta käyttäjien toiminnalliset tarpeet pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin, arkkitehti Kyösti Meinilä kertoo.
Arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta rakennus on samankaltainen kuin ensimmäinen versio. Syvärunkoisen rakennuksen julkisivuun jännitettä tuovat arkkitehtoniset ulokkeet.
– Tavoitteena oli tehdä näyttävä rakennus, ei pelkkää laatikkoa, Meinilä toteaa.
Alun perin suunnitelmissa oli, että rakennuksen julkisivun hallitseva sävy olisi musta. Suunnittelun kuluessa musta vaihtui kuitenkin punaruskeaan sävyyn, johon inspiroivat lähimetsien mäntyjen runkojen väri.
– Julkisivun punaruskea materiaali on profiloitua keraamista suurlaattaa. Yhden laatan koko on 0,3 x 1,5 metriä. Punaruskean kanssa vuorottelee valkoinen. Esimerkiksi sisäänkäyntien kohdalla on vaaleaa sementtikuitulevyä.
Sisätilojen yleistunnelmaa luonnehtivat vaaleat sävyt ja luonnonvalo. Tehosteseinillä on abstrakteja luontoon viittaavia kuvapintoja. Lisäksi puuta on käytetty niin paljon kuin tiukka budjetti on sallinut: aulan katot ovat tammipaneelia ja myös ovissa on tammipinta.
Sote-keskuksen käytössä on neljä maanpäällistä kerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee päivystysosasto sekä vastaanottohuoneita. Päivystyksen vieressä on kuvantamisen tiloja sekä laboratorio. Lisäksi ensimmäisestä kerroksesta löytyvät ravintola, keittiötilat sekä väestösuoja ja teknisiä tiloja.
Vastaanottotilat jatkuvat toisessa kerroksessa, jossa on muun muassa kuntoutuksen, erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon tiloja.
– Potilashuoneille varatut kolmas ja neljäs kerros ovat lähes identtisiä. H:n muotoisen pohjaratkaisun keskialueelle on keskitetty asiakas- ja huoltoliikenne, kahvila, isompi pesutila, kuntoutushuone ja muita kerroksen yhteisiä toimintoja. Keskialueelta kuljetaan potilashuonesiipiin. Potilashuoneita on kaikkiaan 116, joista puolet on yhden, puolet kahden hengen huoneita, Meinilä kertoo.
Suunnittelun kantavia teemoja ovat olleet esteettömyys ja luonnonvalo sekä pohjaratkaisun selkeys, jotta palveluiden löytäminen olisi vaivatonta. Rakennuksen kantavien rakenteiden pitkät jännevälit ja kevyet väliseinät antavat mahdollisuuden muunnella tiloja tarpeiden muuttuessa.
Tontilla on otettu huomioon erilaiset liikennevirrat. Rakennuksen eteläpuolella on 208 pysäköintipaikkaa asiakkaille. Henkilökunnan paikoitustilat sijaitsevat hieman kauempana hyppyrimäkien puolella.
Kyösti Meinilän mukaan ambulanssi- ja huoltoliikenne kulkevat eri reittejä kuin asiakasliikenne. Liikennesuunnittelussa on otettu huomioon myös kevyt liikenne sekä hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä.
Tekniikan rooli lisääntyy
Meinilä luonnehtii tämän päivän sairaalarakennuksia eräänlaisiksi terveystehtaiksi, joissa tekniikan rooli kasvaa koko ajan.
– Riittävät tilavaraukset talotekniikalle ovat keskeinen osa myös arkkitehtisuunnittelua. Esimerkiksi ilmanvaihtotekniikan roolia korostaa vaatimus mahdollisimman hyvästä sisäilmasta.
Talotekniikan suunnittelusta vastanneen Granlund Lahti Oy:n toimitusjohtaja Pertti Ihalainen sanoo, että talouden raamit sanelivat Ratamokeskuksen valintoja.
– Suunnitteluvaiheessa pohdittiin esimerkiksi energian talteenottoa jätevedestä, mutta siihen liittyvän tekniikan takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä.
Ratamokeskuksessa on kuitenkin ajateltu energiatehokkuutta. Aurinkopaneeleille on tehty asennusvalmius ja jäähdytystä vaativista tiloista otetaan talteen lauhdelämpö hyödynnettäväksi kiinteistön ja käyttöveden lämmityksessä.
– Lauhdelämmön kierrätys on taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska sen vaatiman tekniikan takaisinmaksuaika on vain alle neljä vuotta, Ihalainen toteaa.
Syvärunkoisessa talossa on useita ilmanvaihdon konehuoneita. Talon viidennessä kerroksessa oleva konehuone palvelee rakennuksen itäpäätyä ja alapuolisia tiloja. Länsipuolella on pienempi konehuone. Lisäksi kahdessa kerroksessa olevien potilashuonetilojen sakaroissa on potilashuoneita palvelevat konehuoneet, kaksi molemmissa kerroksissa.
– Ilmanvaihtotekniikan sijoittelu eri puolille rakennusta mahdollisti sen, että viidennen kerroksen konehuone jäi maltillisen kokoiseksi, Pertti Ihalainen toteaa.
Kaikkiaan rakennuksessa on 34 ilmanvaihtokonetta, joista kymmenkunta on pienempiä laitteita. Ne palvelevat lähinnä porrashuoneiden kaltaisia tiloja. Tulo- ja poistoilman sekoittuminen on haluttu estää, minkä vuoksi lämmöntalteenotossa on vain muutamia pyöriviä lämmönsiirtimiä. Rakennuksen alapohjaan tehtiin erillinen tuuletusjärjestelmä, jossa hyödynnetään myös ilmankuivainta.
– Vaikka Ratamokeskuksen budjetti oli tiukka, rakennus on visuaalisesti näyttävä ja täyttää teknisesti tämän päivän sairaalarakentamisen tason. Talotekniikassa on huomioitu myös muuntojoustavuus tulevaisuuden tarpeita varten, Ihalainen sanoo.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Vesa Voitto Sakari