Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on loppusuoralla
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus ja sen edustalla oleva uusi 1800 paikan pysäköintirakennus otettiin käyttöön joulukuun alussa. Matkustajat pääsevät nauttimaan näyttävästä arkkitehtuurista ja aseman merkittävästi parantuneesta toiminnallisuudesta jo nyt, mutta täysin valmista on vuonna 2023, kun 10-vuotinen kehitysohjelma päättyy.
Finavian vuonna 2013 alkaneen ja vielä pari vuotta jatkuvan Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaata Euroopan johtavana vaihtokenttänä. Kehitysohjelman kustannukset ovat suunnitellusti miljardi euroa.
Vuosikymmenten aikana tehtyjen laajennusten ja korjausten myötä tilojen toiminnallisuus ei ollut enää paras mahdollinen. Kehitysohjelman periaatteeksi otettiin kaikkien palveluiden saaminen yhden katon alle erillisten terminaalien sijaan.
– Kun kehitysohjelman projektit vuonna 2023 valmistuvat, 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa ja 20 000 lentoaseman alueen työntekijää pääsevät käyttämään arkkitehtonisesti upeaa, miellyttävän matkustuskokemuksen ja tehokkaan solmukohdan tarjoavaa lentoasemaa, Finavian tekniikasta, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.
Kaikkiaan terminaalitilat laajenevat kehitysohjelman aikana 103 000 neliötä eli 45 prosenttia. Pysäköintipaikkoja tehdään lisää 4800. Lentokoneiden käytössä olevaa asematasoa uudistetaan 450 000 neliön alalta, ja laajarunkokoneiden siltapaikkat kaksinkertaistuvat. Matkatavarankäsittelyn ja passintarkastuksen kapasiteetti kasvaa 50 prosentilla.
Henri Hansson on ollut mukana kehitysohjelmassa alusta alkaen.
– Ohjelmasta on nyt kahdeksan vuotta takana, ja maalisuora alkaa. Vähitellen syntyy kuva tavoitteiden täyttymisestä.
– Kehitysohjelma on Finavialle strateginen investointi. Yhteydet Aasiaan ovat Helsinki-Vantaalta poikkeuksellisen hyvät, ja se kilpailuasema halutaan säilyttää. Se on elintärkeää Suomen elinkeino- ja talouselämälle, mutta sujuvat yhteydet ovat tärkeitä myös matkailualalle. Kehitysohjelma on investointi koko Suomelle, Henri Hansson sanoo.
Kehitysohjelman merkitys on tunnistettu: se sai tämän vuoden RIL-Palkinnon, jonka RIL ry antaa rakennuskohteelle tai -konseptille, joka edustaa korkealuokkaista ja innovatiivista suomalaista rakennusinsinööriosaamista ja joka edistää rakennusteknistä ja yhteiskunnallista kehitystä.
– Minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että jokaista hanketta on viety eteenpäin korkeatasoisella ammattitaidolla ja vahvalla sitoutumisella tavoitteisiin. Tiivis yhteistyö verkostokumppaneiden kanssa on ollut olennainen osa toimintamallia ja tavoitteet on saavutettu hyvässä, inspiroivassa yhteistyön hengessä, sanoo voittajan valinnut tekniikan tohtori Matti Alahuhta. Alahuhta on entinen Koneen toimitusjohtaja ja nykyinen Koneen hallituksen jäsen.
– Kehitysohjelma vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan yhtenä johtavana vaihtolentoasemana. Tällä on suora vaikutus niin maamme liike-elämään, talouteen kuin saavutettavuuteen, Matti Alahuhta toteaa.
Kehitysohjelma sai myös Projektiammattilaiset ry:n Vuoden projekti -kisan pääpalkinnon.
Strategisen investoinnin onnistumisen lisäksi Finavia tavoittelee kehitysohjelmallaan erinomaista asiakaskokemusta ja vastuullisuutta.
– Asiakaskokemuksessa on onnistuttu hyvin: PPP eli palvelut, prosessit ja puitteet ovat kunnossa., Hansson sanoo.
Samoin vastuullisuudessa on Hanssonin mukaan onnistuttu niin ympäristön, talouden, turvallisuuden kuin sosiaalisenkin vastuun kannalta. Vastuullisuuteen liittyy myös kotimaisuuden painottaminen hankinnoissa.
– Vastuullisuus määrittelee kaikkea tekemistämme. Ympäristövastuu ja ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti: Finavialla on ollut ympäristöohjelma jo 14 vuotta, Henri Hansson toteaa.
Hanssonin mukaan Helsinki-Vantaan kehitysohjelmassa kaikki on mennyt erittäin hyvin, mutta korona koetteli monella tavalla.
– Pohdittiin, onko perusteita jatkaa. Nopeasti tultiin siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä keskeyttää, tämä investointi on tehty kymmeniksi vuosiksi.
Terminaalin laajennus allianssina ja tahtituotantona
Kehitysohjelmaan kuuluva terminaalin 2:n laajennusprojekti huipentui joulukuun alussa, kun uusi laajennnusosa, eri matkustusmuodot yhdistävä matkakekus, uusi yhteys kehäradan asemalle ja uusi pysäköintirakennus terminaalin edessä otettiin käyttöön. Laajennuksen suunnittelu alkoi vuonna 2017, ja rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa 2019.
Henri Hanssonin mukaan terminaali 2:n laajennuksen tavoitteet ovat samat kuin koko kehitysohjelmassa. Energiatehokkuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat tärkeitä. Laajennus on rakennettu 30 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin normit edellyttävät. Energian säästöön pyritään julkisivun hyvällä lämmöneristävyydellä ja lämmön talteenotolla ilmanvaihdosta. Älykkäät valaisimet reagoivat terminaalin laajennuksen suurista ikkunoista tulevan valon määrään. Yksi uuden pysäköintirakennuksen julkisivuista on annettu aurinkopaneeleille.
Terminaalin laajennuksen ja vanhan terminaalin muutostyöt toteuttaa T2-Allianssi, jossa tilaajana on Finavia. Allianssin päätoteuttaja on SRV. Uudisosan sekä bussi- ja taksiasemat on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA, uuden pysäköintitalon ja Kehäradan uuden kulkuyhteyden Arkkitehtitoimisto HKP, joka vastaa myös vanhan terminaalin käynnissä olevien muutostöiden suunnittelusta. Ramboll on vastannut teknisestä suunnittelusta.
– Kehitysohjelmassa on ollut kaikkiaan 25 projektia, joista kaksi on puhdasoppista allianssia. Allianssi on toteutusmuotona paras monimutkaisiin projekteihin. Tavoitteet ovat yhteiset ja vastuu jaetaan, Henri Hansson toteaa.
SRV:n yksikönjohtaja Ossi Inkilä on samaa mieltä.
– Allianssin työskentely on ollut ennen kaikkea, jossa on tähdätty muun muassa tilaajalle tuotettavan arvon maksimointiin, jatkuvaan parantamiseen, hukan poistamiseen ja mukana olevien asiantuntijoiden arvostamiseen, Inkilä sanoo.
Laajennuksen rakennusurakkaa Inkilä kuvaa haastavaksi. Työntekijöitä on ollut jatkuvasti 300–500, ja työtunteja on tehty kolme miljoonaa. Työmaa jaettiin yli 250 erilaiseen tahtialueeseen, jotka luotiin ja visualisoitiin tietomalliin.
Terminaali 2:n laajennus- ja muutoshanke voitti Rakennuslehden tämänvuotisen Vuoden Työmaa -kilpailun. Voittoon tarvittiin muun muassa lean-periaatteiden mukaista toimintaa, johtamisen ja rakentamisen moderneja työkaluja ja menetelmiä, tietomallien monipuolista käyttöä sekä onnistumista Finavian asettamissa aikataulu-, kustannus-, laatu- ja ympäristötavoitteissa.
Terminaalin laajennustyömaa sai myös Tekla BIM Awards 2021 -kisan voiton.Tietomallien käyttö oli runsasta ja monipuolista, muun muassa asennusseurantaa tehtiin tietomallipohjaisesti. Työmaalla syötettiin asennustieto tietomalleihin, mistä tehtyjen analyysien avulla betoni- ja teräselementtien, paikallavalujen ja muurattujen väliseinien valmiusasteprosentteja seurattiin sijainneittain. Koska rakennusrunko oli tarkkaan aikataulutettu, pystyttiin hankkeessa siirtymään tekniikan osalta tahtituotantoon tiettävästi ensimmäisenä maailmassa, todetaan Tekla BIM Awards -kisan palkintoperusteluissa.
Uudet palvelut asteittain käyttöön
Terminaali 2:n laajennus ja uusi pysäköintirakennus ovat nyt käytössä. Finavian tavoitteena on, että kahden vuoden päästä kehitysohjelman päätyttyä on vain yksi terminaali. Silloin ei puhuta enää terminaaleista vaan vain Helsinki-Vantaan lentoasemasta, jossa on yksi pääsisäänkäynti.
– Silloin terminaali 1 laitetaan kiinni, mutta siihen asti se toimii normaalisti, lentoaseman johtaja Ulla Lettijeff sanoo.
Välimatka lentoaseman laidasta laitaan on 1,5 kilometriä, mutta kehitysohjelman myötä kaikki aseman keskeiset toiminnot sijoittuvat tiiviisti.
– Rakennuksen geometria on sellainen, että luontaisesti näkee, minne suunnata, helposti ja esteettömästi, Finavian Henri Hansson sanoo.
– Terminaali 2:n laajennuksen vieressä on kaikki mahdolliset lentoaseman liikennejärjestelyt: bussi, taksi, oma auto ja juna. Uudessa pysäköintitalossa on 1800 autopaikkaa. Autosta pääovelle ja siitä turvatarkastukseen matkustaja etenee hyvin nopeasti, Lettijeff kertoo.
– Lisäksi kevyen liikenteen pyöräparkki on sijoitettu saattorampin alle. Nyt lentoaseman työntekijät pääsevät pyörällä töihin aivan oveen eteen, Hansson toteaa.
Uusien tilojen ja palvelujen käyttöönotto on projektoitu askel askeleelta. Käyttöönoton ja sidosryhmien perehdyttämisen prosessit ovat osa hankkeen tietomallinnusta, kuten oli tilojen käytettävyyden varmistaminenkin.
Nyt valmistuneen laajennusosan tilat ovat käytössä, mutta palvelut avautuvat vähitellen. Lähtöselvitykset otetaan käyttöön kekesään 2022 mennessä, samoin uusi turvatarkastusalue ja ravintolamaailma. Samalla on käynnissä vanhan terminaalin muutostyöt, jotka toteuttaa sama allianssi kuin laajennuksenkin. Muutostyöt valmistuvat vuoden 2023 aikana. Silloin vanha terminaali on peruskorjattu ja tulo- ja lähtöhallit on liitetty osaksi Schengen-porttialuetta. Muutostöiden alue on noin 45 000 neliötä.
– Uudistus vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisenä vaihtolentoasemana. Lentoaseman lyömätön etu on sen strateginen sijainti Euroopan ja Aasian välissä. Kohentuneet palvelut ja vaihtoliikenteen sujuvuus lisäävät Suomen kilpailukykyä, Ulla Lettijeff sanoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén