OYS 2030:n ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio: Sairaalarakentamisessa pysyvää on muutos
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin OYS 2030 -uudistamisohjelmalla Oulun yliopistollinen sairaala muutetaan maailman älykkäimmäksi 1,6 miljardilla eurolla. Kontinkankaan vanhat rakennukset puretaan vähitellen ja uudet nousevat tilalle. Kohta 10 vuotta on ahkeroitu ja melkein toinen mokoma on edessä. Hankkeen onnistumisen takeena on yhteistoiminnalliset urakkamallit.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeella sairaalan tilat ja toiminta päivitetään vastaamaan tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, ja rakennettavaa on noin 200 000 bruttoneliötä. Neliöitä on hankkeen valmistuttua noin 10 % vähemmän kuin nykyisessä sairaalakokonaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on jättää hukkaneliöt rakentamatta, tehostaa tilojen käyttöä ja ottaa nykyistä paremmin käyttöön erilaiset digitaaliset palvelut, joiden avulla voidaan siirtää erikoissairaanhoidon palveluja sairaalan ulkopuolelle, asiakkaan kotiin.
Visiona on rakentaa maailman älykkäin sairaala.
– Sitä reseptiä meiltä tullaan kyselemään. Älykkyys on uusinta sairaalateknologiaa ja -osaamista sekä tarkoituksenmukaisia, muunto- ja käyttöjoustavia tiloja, joissa toimimme emotionaalisesti ja sosiaalisesti älykkäästi, hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio sanoo.
– Älykkyys ei lopu sairaalarakennusten valmistumiseen, vaan se haastaa myös toiminnan. Älykkyyden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Ainut mikä sairaalarakentamisessa on pysyvää, on jatkuva muutos, Tampio toteaa.
Sairaalan uuteen päärakennukseen kuuluvat rakennukset A, B, C ja F. Hankkeen ensimmäisen vaiheen A:han ja B:hen sijoittuvat leikkaus- ja tehotoiminta, päivystys, lasten ja naisten sairauksien hoitoon tarvittavat tilat sekä iso osa sairaalan vuodeosastoista. Toisessa vaiheessa rakennettaviin F- ja C-taloihin tulee tiloja muun muassa opetukselle, avohoidolle, laboratoriolle, lääkkeenvalmistukselle, kuvantamiselle ja vuodeosastoille.
– A:ssa ja B:ssä valmistuu ensimmäisenä kuuman sairaalan tilat. Kuumien toimintojen tilat otetaan potilaskäyttöön A-talossa tammikuussa 2023, ja rakennus luovutetaan tilaajan käyttöönottoa varten kesällä 2023. B-rakennuksen kuumien toimintojen tilat otetaan potilaskäyttöön kesällä 2023 ja loput tilat vuonna 2024, Kari-Pekka Tampio kertoo.
Hankkeen toiseen vaiheeseen kuuluvan F-rakennuksen valmistelevia töitä on Tampion mukaan tehty vuoden verran. Sairaanhoitopiirin hallitukselle esitetään F-rakennuksen toteutuksen aloittamista joulukuussa. Jos lupa saadaan, F-talo olisi valmis kesällä 2025 ja potilaskäytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.
– C-talon kehitysvaiheeseen siirtymisestä ei ole vielä päätöstä, mutta sen sisällöstä, laajuus- ja laatutasosta sekä tavoitekustannusarviosta on jo olemassa yhteinen sopimus. Sisältöä tarkennetaan ja tavoitekustannus päivitetään myöhemmin toteutettavassa kehitysvaiheessa. Kun A ja B ovat valmiit, sinne siirtyy toimintoja C:n tieltä purettavista rakennuksista. Purkutyöt toteutetaan vuonna 2024, ja C-rakennus voitaisiin rakentaa vuosina 2025–2028, Tampio sanoo.
Jos kaikki etenee suunnitellusti, sairaalan päätoiminnot ovat siirtyneet uusiin rakennuksiin 2020-luvun loppuun mennessä ja viimeisetkin 2030-luvun alussa.
Jotain on jo valmistunut: kehitysvammahuollon osaamiskeskus Konsti vuonna 2019 ja pysäköintilaitos Rauhaparkki vuonna 2020.
– Alueelle on myös valmistumassa koko Pohjois-Suomea palveleva sädehoitoyksikkö ensi keväänä. Käyttöön rakennus saadaan kesällä 2023, Tampio toteaa.
Sitkeyttä ja yhteistoiminnallisuutta
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 käynnistyi vuonna 2012.
– Megaluokan hanke, kompleksinen, pitkäkestoinen, järkyttävä määrä erilaisia sidosryhmiä, muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia, ohjelmajohtaja Tampio sanoo ja myöntää olevansa vaativan sairaalarakentamisen myrskyn silmässä.
– Olen ryhtynyt kutsumaan itseäni ongelmajohtajaksi, Tampio toteaa hymyillen.
– Rakennuttajatiimin kaikille 10 ammattilaiselle tämä on kerran elämässä -projekti, aivan ainutlaatuinen mahdollisuus olla tällaisessa toiminnassa mukana. Rakennuttajaorganisaatiossa on varsin sitkeää sakkia; kukaan ei ole koskaan ollut mukana näin pitkäkestoisessa hankkeessa.
– Sitkeyttä on vaadittu myös sairaalan henkilökunnalta. He suunnittelevat uutta sairaalaa ja uusia toimintamalleja oman työnsä ohella. Samalla tehdään sairaalan omaa organisaatiomuutosta ja mietitään sote-uudistuksen vaikutuksia siihen, Tampio kertoo.
Henkilökunnalla on ollut suunnittelutyössä apuna testausympäristö, jossa on mallihuoneita. Tiloja on voinut käydä läpi myös virtuaalisesti. Jos virtuaalikäynneistä syntyy epäilys jonkun tilan toimimattomuudesta, tilasta on tehty 1/1-malli, jolla toiminnallisuus on testattu.
Sitkeyden lisäksi onnistumisen eväisiin kuuluu rakentamisen yhteistoiminnalliset toteutusmallit.
Tampio tuli OYS 2030 -hankkeeseen vuonna 2013 teollisuudesta, Pöyryn ja aiemmin Kemiran rakennuttajan ja rakennuttajakonsultin tehtävistä.
– Pöyryn yhtenä palvelutuotteena oli EPCM, Engineering, Procurement and Construction Management. Siinä konsultti ottaa kokonaisvastuun investointiprojektin läpiviennistä eli avaimet käteen -ratkaisu. Mietin silloin, toimisiko se julkisella puolella.
Ratkaisu löytyi RAKLI:n ja Vison Oy:n vuonna 2014 aloittamasta integroituun projektitoteutukseen eli IPT:hen liittyvästä kehityshankkeesta. IPT-hankkeessa yritetään lisätä yhteistoiminnallisten toteutusmallien käyttöä suomalaisessa rakentamisessa projekti- ja palveluosaamisen työtapojen ja laadun kehittämiseksi. IPT:ssä on keskeistä integroida ihmiset, prosessit ja teknologia sekä tietous sekä toimia hankkeen parhaaksi -periaatteella.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut mukana IPT-hankkeen eri vaiheissa sen perustamisesta alkaen. Tampion mukaan IPT-hankkeessa mukana olemisesta on ollut merkittävää käytännön hyötyä, kun tavoitteena on ollut saada OYS 2030 -hankkeeseen maan parhaat asiantuntijat.
Sama toimintatapa eri nimillä
IPT-toimintatapaa toteutetaan muun muassa alliansseissa.
OYS 2030 kokosi suunnitteluvaiheessa vuosina 2014–2015 lasten ja naisten sairaalan suunnitteluun Tierna-ryhmän, jossa ovat mukana A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, UKI Arkkitehdit Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere Oy sekä Projektipalvelu Prodeco Oy, josta on myöhemmin tullut osa A-Insinöörejä.
– Koottiin ryhmä sillä periaatteella, että kaikki ovat mukana loppuun asti ja porukka oppii matkalla, Kari-Pekka Tampio sanoo.
Vuonna 2012 tehdyn ohjelman mukaan valmista olisi ollut vasta vuonna 2035. Kesällä 2018 ohjelmaa päivitettiin ja hanketta nopeutettiin kuudella vuodella.
– Sillä säästettiin 300 miljoonaa euroa, josta merkittävin osuus tulee siitä, kun vanhojen rakennusten ylläpito- ja korjauskustannuksia ei tule, koska ne voidaan purkaa nopeammin, Tampio toteaa. Nopeutus myös parantaa potilasturvallisuutta, kun suuria muuttoja väistötiloihin ei tarvitse tehdä.
Uusi aikataulu keskeytti työt.
– Allianssi osoitti kykynsä: pidettiin tauko ilman hankaluuksia. Syntyi päätös A- ja B-rakennuksesta, eikä erillistä lasten ja naisten sairaalaa tehtäisi.
A-rakennuksen toteutuksesta vastaavaan allianssiin kuuluvat sairaanhoitopiiri, NCC Suomi Oy, Aro Systems Oy, Siemens Osakeyhtiö sekä Tierna-ryhmä.
B-rakennuksen allianssiin kuuluvat sairaanhoitopiiri, Skanska, Caverion Suomi Oy, Siemens Osakeyhtiö ja Tierna-ryhmä.
C-rakennuksen päätoteuttajaksi valittiin kilpailun kautta NCC, joka myös hankkii suunnittelun ja talotekniikan palveluntuottajat, sekä Siemens Osakeyhtiö. C:ssä urakkamalli on myös allianssi.
– Voimme hyödyntää erinomaisesti osaavien ja luotettavien kumppaniemme kanssa aiemmin yhdessä sovittuja projektin johtamisen prosesseja ja työkaluja sekä suunnitteluratkaisuja, joita olemme ensimmäisessä vaiheessa yhdessä luoneet ja toteuttaneet, Tampio toteaa.
Sairaala-alueelle jo valmistunut kehitysvammahuollon osaamiskeskus toteutettiin sekin yhteistoiminnallisena, vaikka urakkamuotona oli YSE-pohjainen tavoitehintamalli.
– Hankkeen alusta on mietitty, miten tällaisen suurhankkeen johtaminen hallitaan. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt, työkalut ja menetelmät, joihin kaikki osapuolet sitoutuvat. Työkaluja ja johtamisprosesseja toki myös kehitetään koko ajan. Lisäksi tarvitaan vahvaa hankejohtamisen osaamista. Henkilölukumäärältään pieni, mutta kokemukseltaan rautainen rakennuttajatiimimme johtaa ja koordinoi ohjelmakokonaisuutta, kun yksittäisten projektien projektipäälliköt johtavat operatiivista toimintaa. Tämä on ollut jatkuvuuden turva, Tampio toteaa.
Tilat rakennetaan muuttumaan
Maailman älykkäimmän sairaalat tilat täytyy kestää tulevaisuudessa monet muutokset kuten kehittyvä leikkausaliteknologia ja lääkehoito, pandemiat, ilmastonmuutoksen seuraukset, keski-iän nousu ja iäkkäiden yhä suurempi osuus väestöstä.
OYS 2030:n suunnittelussa on keskeistä tilojen käyttö- ja muuntojoustavuus. Huoneiden mittasuhteet, talotekniset ominaisuudet ja kiinteät rakenteet mahdollistavat tilojen muutokset tarpeen mukaan. Tilojen rakenne on samanlainen yksiköstä tai erikoisalasta riippumatta, joten henkilökunta voi siirtyä sujuvasti työskentelemään yksiköstä toiseen.
Muuntojoustavuutta on myös mahdollisuus ottaa jokainen A- ja B-talon sakara tai kerros pois käytöstä muuta talon toimintaa häiritsemättä.
Jotta sairaala olisi valmistuttuaan paras mahdollinen, joidenkin nopeasti kehittyvien sairaalalaitteiden hankintaa on venytetty, mikä vaikuttaa tiloihin ja laiteasennukseen.
– Halutaan tarkoituksenmukaiset tilat, mutta niitä ei rakenneta vain niiden ensimmäistä käyttäjää varten. Rakentamisen ja hankintojen järjestystä on mietitty tarkasti, Kari-Pekka Tampio sanoo.
Tampion mukaan rakentamisen aikana tehtiin myös päätös joidenkin erillishankintalaitteiden hankkiminen leasingilla ostamisen sijaan. Leasing-laitteiden toimitusajasta on jouduttu neuvottelemaan, ettei sairaanhoitopiiri maksa laitteista pitkään ennen kuin ne ovat käytössä.
Sairaalasuunnittelussa otetaan aiempaa enemmän huomioon hyvä asiakaskokemus. Siihen kuuluu asioinnin helppous, hyvä hoito mutta myös tilojen viihtyisyys. Sairaalahankkeen Taikurit-ryhmä vastaa taiteen ja kulttuurin sijoittamisesta sairaalan tiloihin, ja myös palvelumuotoilijat ovat kehittämässä ympäristöä.
– Sisustuksessa näkyvät Pohjois-Suomen vuodeajat. Lapsille ei tehty omaa sairaalaa, mutta heille on luvattu, että tänne tulee vähintään yhtä hieno meriakvaario kuin on Uudessa lastensairaalassa Helsingissä, Tampio sanoo.
Sisäilman laatuun on panostettu. Hankkeessa tehtiin muun muassa selvitys eri materiaalien ja kiinnitysaineiden yhteensopivuudesta mahdollisten emissioiden varalta. Pinnat ja pinnoitteet on valittu myös infektioiden torjunnan näkökulmasta. Hanat ja ovet aukeavat kosketuksetta. Tilojen puhdistettavuutta on mietitty koko elinkaaren mitalta.
– Rakentamisen aikana on kiinnitetty erityistä huomiota puhtauden ja kosteuden hallintaan sekä työturvallisuuteen. Oulun rakennusvalvonnalta saatiin A-rakennukselle tunnustus vuoden työmaana, Tampio toteaa.
Sairaalarakennukset liitetään kaukolämpöön.
– Maalämpöä ja aurinkosähköä selvitettiin. Aurinkovoimalan vaikutus todettiin symboliseksi, investointi ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Paneelien asennusta vaikeuttaisi se, että sairaalan katoilla on paljon läpivientejä ja muuta laitteistoa sekä helikopterin laskeutumiskenttä, Tampio kertoo.
Hankkeessa selvitetään, voisiko pysäköintilaitoksen katolle rakentaa aurinkovoimalaa, jonka sähköllä ladattaisiin sähköautoja ja -pyöriä.
Kunnianhimoinen OYS 2030 ei saa seinäänsä ympäristövaikutusten laattaa.
– Energiatehokkuudessa ei haeta mitään mitaleja, meillä on kovat tavoitteet omin voimin ilman ympäristösertifikaattikonsultteja. A- ja B-talon energiatehokkuus kestää hyvin tämän päivän vertailussa, Kari-Pekka Tampio sanoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: OYS 2030
