Kulttuuritalo on myytävänä
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Helsingissä osoitteessa Sturenkatu 2-4 sijaitsevasta Kulttuuritalosta ja siihen liittyvästä entisestä kotitalousopettajaoppilaitoksesta.
Myytävään kokonaisuuteen kuuluu Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalon osakekanta. Kohteessa on vuonna 1956 rakennettu entinen kotitalousopettajaopisto sekä vuonna 1957 rakennettu Kulttuuritalo ja niitä yhdistävä uudisosa, joka on rakennettu vuonna 2011. Kohteen huoneistoala yhteensä on noin 16 000 neliötä.
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalo on valtion / Senaatti-kiinteistöjen omistama yhtiö. Tausta luopumiselle on se, että Kulttuuritalolla ei ole valtion kiinteistöstrategian mukaista käyttöä ja Kulttuuritalon toiminta on valtiolle taloudellisesti kannattamatonta. Myynnin kautta kohteeseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa valtion muihin tarpeisiin.
–Tavoitteenamme on löytää arvokkaalle ja historialliselle kiinteistölle omistaja, jolla on kyky ja resurssit kiinteistön ja sen toiminnan kehittämiseen, toteaa Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Marko Härkönen.
Kulttuuritalo on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1989 ja kotitalousopettajaoppilaitos rakennussuojelulain nojalla vuonna 2010.
Kulttuuritalon rakentaminen Helsinkiin oli suomalaisen työväenliikkeen suurponnistus. Päätös kulttuuritalon rakentamisesta tehtiin vuonna 1951, ja asiaa hoitamaan perustettiin rakennustoimikunta. Sopiva tontti saatiin Alppiharjusta Sturenkadun varrelta. Alvar Aalto laati suunnitelmat ja erinäisten vaiheiden jälkeen rakennustyöt päästiin aloittamaan alkuvuodesta 1955. Suuri osa rakennustöistä tehtiin talkoovoimin. Rakennus otettiin vaiheittain käyttöön vuosien 1956 ja 1957 aikana, vaikka lopullisesti se valmistui 1958.
Kulttuuritalo tunnetaan erityisesti konserttisalistaan, mutta valmistuessaan rakennuksessa oli myös voimistelu-, tanssi- ja musiikkisaleja, kokoustiloja sekä toimistosiipi, jossa toimi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja useat sen jäsenjärjestöt. Kellarikerroksessa sijaitseva Alppisali rakennettiin alun perin elokuvateatteriksi, mutta se on ollut vuosien varrella myös nuorisodiskona sekä levytysstudiona.
