Urhea-koti valmistui etuajassa: Vuoristossa Vallilassa
Urheilija-opiskelijoiden ei tarvitse poistua Urhea-kampukselta kuin lähikauppaan. Urhea-hallista pääsee Mäkelänrinteen urheilulukion laajennusosan kautta suoraan Urhea-kotiin, opiskelijoiden asuintaloon, jossa on asuntojen lisäksi yhteistiloja lisäämään yhteisöllisyyttä. Asuintalon rakennuttaja-omistaja on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, joka on vuokrannut koko talon Urhea-säätiölle.
Urhea-kodin 11 kerroksesta kahdeksan on maan päällä, ja niissä on yhteensä 83 huoneistoa, joissa on 166 huonetta. Niitä vuokrataan huippu-urheilijoiksi haluaville nuorille, jotka suorittavat toisen tai korkea-asteen tutkintoa. Tarjolla on yksiöitä, kaverikaksioita sekä neljän hengen soluasuntoja. Rakennus on liitetty kaukolämpöön, ja katolla on aurinkovoimala.
Talossa on myös kymmenen hypoksiahuonetta ja -harjoitustila, joiden sisäilmasto saadaan vastaamaan vuoristo-oloja. Nämä erikoistilat Urhea toteutti erillisurakkana.
– Urheilija voi asua ja harjoitella vuoristossa lyhytaikaisesti, mutta vähintään 14 tuntia vuorokaudessa. Tiloja säädetään urheilulääkärikeskuksesta, Urhea-säätiön toimitusjohtaja Simo Tarvonen kertoo.
– Hypoksia-tila on tietääkseni Suomen ensimmäinen asuinkerrostaloon toteutettu. Referenssinä käytimme Pajulahden urheiluopistolle rivitaloon toteutettua vastaavanlaista kohdetta. Järjestelmälle ei löydy viranomaisohjeita, mikä toi omat haasteensa suunnitteluun ja toteutukseen, kohteen LVI-suunnittelusta vastannut Kari Ruottinen Livair Oy:stä kertoo.
Vuoristoharjoittelutilalla ja -asunnoilla on oma ilmanvaihtokoneensa. Ruottisen mukaan vuoristotilanteessa tiloihin puhalletaan normaalia vähähappisempaa ilmaa eikä niihin silloin tuoda kosteutta eikä tiloja jäähdytetä.
Asuntojen lisäksi urheilija-opiskelijoilla on Urhea-kodissa käytössään yhteistiloja, joissa on muun muassa yhteiskeittiö ja pesutupa.
– Satsaamme yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen. Ruokailu on hyvä tapa rakentaa yhteisöllisyyttä, ruoka ja pyykkihuolto ovat tärkeitä tänne muuttaville, Tarvonen toteaa.
Vaikka Urhea-säätiö vuokrasi koko talon, joka rakennettiin vastaamaan opiskelevien urheilijoiden tarpeita, myös Hoas kiinteistön rakennuttajana, omistajana ja suunnittelun ohjaajana otti kantaa muun muassa tilaratkaisuihin.
– Suunnittelun aikana yhteistilojen ja soluasuntojen määrää hieman vähennettiin, yksiöiden määrää lisättiin ja soluasunnot tehtiin helposti kaksioiksi jaettaviksi. Tämä on toistaiseksi viimeinen Hoas-kohde, jossa on soluasuntoja, jatkossa Hoas tekee opiskelijoiden toiveiden mukaan yksiöitä, kertoo Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen.
Vallilalainen pistetalo
Asuintalo on rakennettu jyrkkään rinteeseen; sisääntulo on Mäkelänkadun puolella ensimmäisessä kerroksessa, mutta Vallilanlaakson puolella on kolme kerrosta sen alapuolella. Rakennus on yksiportainen pistetalo. Portaikossa on 21 tasoa, joihin asunnot jakautuvat puolikerroksittain. Ylin kahdeksas kerros on ajateltu pitkien urheilijoiden käyttöön. Siellä ovikorkeus on 2300 millimetriä ja huoneiden holvikorkeus 3600 millimetriä eli 40 senttiä tavanomaista korkeampi.
Urhea-koti sopii hyvin ympärillään olevien Vallilan vanhojen tornipistetalojen naapuriksi. Se ei ole ultramoderni, mutta erottuu kuitenkin selvästi joukosta.
– Julkisivun vaalea tiili ja luonnonvärinen puu on taattu yhdistelmä, arkkitehti SAFA Tuomo Siitonen toteaa.
Julkisivumateriaalien lisäksi huomiota herättää taivutellut fasadit, joissa tiili kulkee suorakulmaisessa koordinaatistossa.
– Auringon liikkumisen myötä talossa on eri tavoin valaistuja pintoja. Fasadin vinkkeli on yksi keino poistaa syvärunkoisen tornitalon tanakkuutta, Siitonen sanoo.
Hyvä yhteistyö, sujuvaa rakentamista
Noin 10 miljoonan euron arvoisen kokonaisurakan sai seinäjokelainen Rakennus K. Karhu Oy. Talossa on betonielementtirunko ja paikalla tehty julkisivumuuraus. Välipohjat ovat ontelolaattaa ja paikoin massiivilaattaa, hissi- ja porraskuilut asennettiin elementteinä. Vesikattona on tasakatto, jossa on huopapinta ja Leca-eriste.
Rakennus on perustettu kalliolle, anturat ovat paikoin kolmemetrisiä. Maarakennuksen teki SRV Infra Oy erillisurakkana.
Vaikka rakennus itsessään ei ole rakenteiltaan tai ratkaisuiltaan poikkeava, poikkeavaa oli urakointivaiheen sujuvuus, jota osapuolet kiittävät.
– Todella hieno hanke, yksi parhaita yrityksemme 20-vuotisessa historiassa, Rakennus K. Karhu Oy:n Uudenmaan aluepäällikkö Marko Lehtisaari sanoo.
– Tätä hanketta tehtiin alusta saakka yhdessä osapuolten kesken. Urakoitsijan, tilaajan ja valvonnan yhteistyö oli todella saumatonta. Se heijastui koko ajan suorittamiseen. Uskallan sanoa, että tämä oli ensiluokkainen urakka monella tapaa. Ensimmäinen urakka Hoasin kanssa merkitsi myös paljon, ja tarkoituksemme oli jättää heille positiivinen vaikutelma heti ensimmäisestä päivästä lähtien, Lehtisaari toteaa.
– Pääurakoitsijan kanssa oli ilo tehdä töitä, ja meillä oli myös hyvä valvoja Valvontakonsulteilta. Rakennusvalvontakin totesi, että työmaalla tuntuu olevan hyvä henki, Hoasin Anneli Keränen sanoo.
Salainen aikataulu
Ahtaalle tontille kaikki liikenne tuli yhdestä portista, joten toimitukset oli tehtävä tarkan aikataulun mukaan. Betonielementtien siirtämisessä oli mietittävää.
– Kääntöpaikka riitti nipin napin, ja onnistunut logistiikka korostui merkittävästi. Elementtiasennus meni muutenkin kuin elokuvissa; kerros valmistui noin viikossa. Runkovaiheessa auttoi myös lumeton talvi, Marko Lehtisaari kertoo.
Urhea-koti rakennettiin kosteudenhallintakoordinaattorien valvonnassa ja urakoitsijan esityksestä sääsuojassa.
– Sääsuoja maksaa, mutta olen ehdottomasti sen kannalla rakennushankkeissa. Sääsuoja helpottaa tekemistä merkittävästi, ja rakenteet saadaan kosteudelta suojaan heti rungon valmistuttua. Pitkässä juoksussa hyödyt näkyvät myös takuutöiden pienempänä määränä, kun kuivassa tehdyssä on esimerkiksi vähemmän kutistumishalkeamia, Lehtisaari sanoo.
Rakennusurakka valmistui pari kuukautta etuajassa. Urakka alkoi marraskuussa 2019, ja luovutuksen piti olla elokuussa 2021 ennen koulun alkamista, mutta valmista oli jo kesäkuussa.
– Vastaavan työnjohtajan Tapio Pataman aikatauluhallinta oli aivan briljanttia, ja sanon tämän yli 30 vuoden kokemuksella asuntorakentamisesta, Anneli Keränen toteaa.
Keräsen mukaan Patama teki jo aikaisessa vaiheessa hankkeelle salaisen tavoiteaikataulun, jonka mukaan rakennus olisikin valmis jo kesäkuun lopussa. Se vahvistettiin hankkeen viralliseksi aikatauluksi vuoden 2021 alkupuolella. Sitä aikataulua ei murtanut edes koronatartuntojen aiheuttama kahden viikon seisaus työmaalla keväällä 2021.
– Otettiin se viive kiinni; kiitos siitä myös kaikille aliurakoitsijoille, Marko Lehtisaari sanoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen ja Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
