Tuhannen oppilaan koulu ja tekemisen keskipiste
Keravanjoen monitoimitalo on lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu. Muuntojoustava rakennus liikunta- ja harrastetiloineen on myös alueensa kohtaamispaikka ja tekemisen keskipiste. Hankkeessa korostuivat hyvä sisäilma, ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus.
Keravan kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula kertoo, että Keravanjoen monitoimitalon hankkeesta järjestettiin vuonna 2017 markkinointi-info, jonka jälkeen edettiin kilpailutukseen ja lähes vuoden kestäneelle neuvottelukierrokselle.
Allianssissa olivat Keravan kaupungin lisäksi mukana Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, talotekniikkasuunnittelusta ja energiatehokkuuskonsultoinnista vastanneet Granlud Oy ja Granlund Consulting Oy sekä talotekniikkaurakoitsija Caverion Oy, rakennesuunnittelusta vastannut WSP Finland Oy ja rakennusurakoitsija YIT Suomi Oy.
Monitoimitalohankkeen kehitysvaihe käynnistyi keväällä 2018, ja rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2019. Rakentamisen lähtökohtina olivat terveellisyys ja turvallisuus. Kasvatuksen ja opetuksen perusteemoina ovat hyvinvointi ja oppiminen.
Kaksikerroksisen Keravanjoen monitoimitalon bruttoala on 10 900 neliömetriä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 37 miljoonaa euroa.
Rakennuksen vastaanotto oli toukokuussa 2021, ja piha-alue laajoine ulkoliikuntapaikkoineen vastaanotettiin kesäkuussa.
Koulussa on lähes tuhat oppilasta sekä opettajia ja muuta henkilöstöä yhteensä noin sata.
Tärkeä osa monitoimitaloa on 3000 annoksen cook and chill -keittiö, joka on ensimmäinen laatuaan Keravalla.
– Oman talon lisäksi keittiö palvelee muita kouluja ja päiväkoteja korvaten pieniä valmistuskeittiöitä, Pasula kertoo.
Monitoimitalon tontilla ollut Lapilan toimipiste purettiin. Vajaan kilometrin päässä sijaitseva Jaakkolan toimipiste on myös tarkoitus purkaa, ja sen paikalle on kaavailtu asuntorakentamista.
Toteutus eteni aikataulun mukaisesti
Hankkeen vastaava mestari Tero Ahonen YIT Suomi Oy:stä kertoo, että vanhan koulutalon purkaminen oli iso projekti. Lisäksi tontilla sijainneen päiväkodin tilaelementit siirrettiin toisaalle.
– Logistisesti nämä piti suunnitella tarkkaan, koska pelkästään purkujätettä ja maa-ainesta liikuteltiin satoja kuormia. Valmisteleviin töihin lukeutui myös paikalla olleen kunnallistekniikan siirtäminen uuteen uomaan ennen kuin uutta voitiin alkaa rakentaa.
Monitoimitalon paalutus sujui Ahosen mukaan suunnitellusti.
– Kalliota osui jonkin verran muun muassa uusien viemärilinjausten reiteille, mutta isoa louhintaa ei tarvittu, joten aikatauluhäiriöltä vältyttiin. Muutoin tontti oli pääosin savimuodostelmaa niiltä ajoilta, kun Keravanjoki on ollut nykyistä leveämpi.
Rakennustyöt etenivät neljässä lohkossa aikataulun mukaisesti. Toteutusta työmaalla ohjasivat Terve talo ja Kuivaketju 10 -periaatteet.
Koronapandemia iski keväällä 2020 pahimpaan mahdolliseen aikaan.
– Työmaalla noudatettiin lohkojakoa, ja koronan torjuntatoimiin kuuluivat muun muassa hygieniaan panostaminen sekä tauko- ja sosiaalitilojen käytön porrastaminen. Työmaavahvuus oli enimmillään noin 150 henkilöä, ja tartuntoja oli alle kymmenen. Ahonen löytää poikkeuksellisesta ajasta hyvääkin.
– Projektiryhmässä kukin joutui opettelemaan uuden tavan tehdä töitä. Tässä onnistuttiin, ja meillä oli hyvä me-henki.
Korkeasta aulasta pisaroihin
Rakennuksen suunnittelusta vastaa Lukkaroinen Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana toimi Joona Koskelo ja projektiarkkitehtina Timo Leiviskä.
– Rakennuksen julkisivussa vaihtelevat vaalea tiili ja sen vastaparina lämminhenkinen puuverhous. Julkisivua on rytmitetty vaihtelevin aukotuksin, puupintojen pystyrimoituksella ja liseeneillä eli pilasterin näköisillä koristepaksunnoksilla. Sisäänkäynnit puuverhouksineen johdattelevat ja houkuttelevat rakennukseen, Leiviskä kertoo.
Rakennuksen sydän on kahden kerroksen korkuinen aula, joka kerää muut tilat yhteen. Aulaan tuo luonnonläheisyyttä ja näyttävyyttä puinen pystyrimoitus.
Keskusaulassa sijaitsevat oppilasravintola, näyttämö ja tämän takana oleva musiikkitila sekä kahvila. Aulan keskiössä on myös monitoimi- ja liikuntatilana palveleva Höntsäsali, joka muuntuu siirtokatsomon avaamalla 174-paikkaiseksi auditorioksi.
Keskusaulasta yläkertaan johtaa pääportaikko, joka sopii oleskeluun. Portaiden alla on pehmeitä oleskelusoppeja.
– Oppimistilat eli pisarat avautuvat keskusaulaan. Tilahierarkkisesti aulan puolella ovat pisaroiden soluaulat, joista edetään ryhmätyötiloihin. Rauhallisen työskentelyn pienryhmätilat ovat ulkoseinien puolella.
Tilojen monikäyttöisyys palvelee opetussuunnitelman mukaista oppimisympäristöä. Pääsuunnittelija Joona Koskelo toteaa, että vaikka tilat ovat trendin mukaan joustavat, voi niitä käyttää myös perinteiseen tapaan. Tilat eivät pakota mihinkään.
Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat esikoulun ja alaluokkien tilat, taide- ja taitoaineet, keittiö ja liikuntasali. Toisessa kerroksessa ovat oppimistilat viidennestä luokasta yhdeksänteen luokkaan, erikoisluokat sekä hallinnon tilat.
Monitoimitalon kalustus tukee tilojen muunneltavuutta. Sisustussuunnittelusta vastaa sisustusarkkitehti Anna Ervasti-Gussander Lukkaroinen Arkkitehdeistä.
Akustiikkaan on vaikutettu materiaalivalinnoilla ja kalusteilla. Oppimistiloissa on esimerkiksi tekstiilimattoja ja luonnonaiheisia akustiikkatauluja. Aulan pystyrimoituksen takana on akustiikkaverhous.
Monimuotoisessa talossa selkeä rakenne
Kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula kertoo, että monitoimitalon hankesuunnitteluvaiheessa selvitettiin hirsikouluvaihtoehtoa, jossa rakennus olisi tehty CLT-elementistä. Betonirunkoinen ratkaisu todettiin paremmaksi vaihtoehdoksi paitsi kustannusten myös toiminnallisuuden vuoksi.
Keravanjoen monitoimitalon rakennesuunnittelusta vastaa WSP Finland Oy. Projektipäällikkö Jarno Hankaniemi toteaa, että vaikka monitoimitalo on arkkitehtonisesti monimuotoinen, on sen rakenne yksinkertainen ja selkeä.
– Rakennuksessa on pilari-palkkirunko teräsbetonipilareineen ja teräs-WQ-palkkeineen, jotka kannattelevat ontelolaattatasoja. Kantavat väliseinät ovat betonia ja ulkoseinissä on betoniset sisäkuorielementit.
Monitoimitalon kattorakenne on toteutettu puuelementein, joita kantavat ontelolaatat. Rakennuksessa on pitkät ulokeräystäät, joihin piti saada riittävä tuki kattoelementeille.
Monitoimitalossa on kauttaaltaan tuulettuva alapohja. Tämä tukee rakennuksen muunneltavuutta. Esimerkiksi viemärien paikkaa voidaan muuttaa, jos siihen on myöhemmin tarvetta.
Talotekniikka mukautuu tarpeeseen
Talotekniikassa on otettu huomioon rakennuksen eri toimintojen käyttöajat ja tilojen muuttuva kuormitus. Talotekniikan pääsuunnittelija Vikke Niskanen Granlundilta on tyytyväinen yhteistoiminnalliseen allianssiin, jossa oli mukana talotekniikan toteuttanut Caverion. Tämä varmisti hänen mukaansa laadukkaat ja elinkaaritaloudelliset ratkaisut hankkeessa, jossa talotekniikka on isossa roolissa.
Rakennuksessa on 13 pääilmanvaihtokonetta. Allianssi mahdollisti Niskasen mukaan uusia toimintatapoja. Yksi esimerkki oli iv-laitetoimittajille suunnattu puoliavoin tarjous. Taustalla oli ajatus siitä, että nämä tuntevat teknologiratkaisunsa ja niiden mitoitukset, jotka sopisivat kohteeseen parhaiten.
Monitoimitalossa on automaattinen sammutuslaitteisto.
– Sprinklaus mahdollisti sen, että rakennus voitiin tehdä lähes yhteen palo-osastoon, mistä koitui kustannushyötyä ja joustavuutta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että pystyimme toteuttamaan ilmanvaihdon vähäisellä määrällä palopeltejä ja ilmamääräsäätimiä. Kun kouluja rakennettaessa puhutaan esimerkiksi lattiamateriaalien liimattomuudesta ja muovittomuudesta, lanseerasimme vastaavasti palopellittömän ja ilmamääräsäädittömän koulun.
Olosuhdemittarit ohjaavat perusopetustilojen ilmanvaihtojärjestelmää kokonaisuutena. Kohdepoistojen palautusilmaratkaisuissa on ilmamääräsäätimet.
Uusiutuvaa energiaa
Monitoimitalon energiatehokkuusluokka on A. Lämmitysenergiamuotona on maalämmön ja kaukolämmön hybridi.
Rakennuksen viereisellä niityllä on 22 maaenergiakaivoa, jotka ovat syvyydeltään 350-metrisiä. Ne tuottavat noin 85 prosenttia kiinteistön lämmöntarpeesta ja loput otetaan kaukolämpöverkosta. Jäähdytys tuotetaan kokonaan maaenergialla.
Maaenergiajärjestelmän toteutti Keravan Energia, joka myy sen tuottaman lämmön ja jäähdytyksen kiinteistölle. Energiayhtiö huolehtii myös järjestelmän ylläpidosta ja huollosta.
Lauhdelämpö eli rakennuksen sisäiset energiavirrat otetaan talteen maalämpöjärjestelmään.
– Kouluissa ei ole yleensä paljon sisäisiä energiavirtoja, koska niissä on vähän jäähdytystä ja lämpökuormia. Keravanjoen monitoimitalon iso keittiö tekee poikkeuksen tuottaessaan valtavan määrän lauhdelämpöä, joka hyödynnetään mahdollisimman hyvin, Vikke Niskanen toteaa.
Rakennuksen katolla on 102 aurinkopaneelia noin 250 neliömetrin alalla. Järjestelmä tuottaa noin 7 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta.
Talon energiakulut tulevat olemaan noin 50 prosenttia Keravanjoen koulun Jaakkolan ja Lapilan toimipisteiden energiakuluista.
Monitoimitalon energia- ja elinkaariratkaisuja on ohjattu RTS-ympäristöluokitusjärjestelmällä.
– Luokituksessa painottuvat energiatehokkuus, hyvät sisäilmaolosuhteet ja kosteustekninen toimivuus, materiaalitehokkuus, viherympäristön laatu ja vähäpäästöiset kalusteet, Kristiina Pasula kertoo.
Monitoimitalolle haetaan sen valmistuttua RTS- sertifikaattia. Tavoitteeksi on asetettu vähintään kolme tähteä viidestä.
Toimintaa aamusta iltaan
Monitoiminnallinen ja muuntojoustava rakennus on ahkerassa käytössä aamusta iltaan. Tiloissa järjestetään koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä avointa nuorisotoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin.
Monitoimitalon liikuntasali on noin 900 neliömetriä, ja sen voi jakaa kolmeen osaan.
Kuvataidetiloja käytetään taiteen perusopetukseen ja kurssien järjestämiseen. Musiikkitiloja hyödyntävät muun muassa monet kuorot. Kotitaloustiloissa on luvassa erilaisia kursseja.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
