Folkhälsan-talo Espoo
Nykyään Samfundet Folkhälsanin tehtävänä on vahvan paikallisen organisaation avulla edistää terveyttä kaikissa ikäryhmissä Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Toimivaksi konseptiksi on osoittautunut eri väestöryhmien ja monipuolisten toimintojen tuominen yhteen.
Kehittyvä konsepti
Musiikin ja kulttuurin tuominen ikäihmisten ulottuville on todettu edistävän heidän vireyttään. Tapiolassa sijaitseva Espoon Folkhälsan-talo tekee yhteistyötä Musikinstitutet Kungsvägen -musiikkioppilaitoksen, sekä Stiftelsen för finlandssvensk kultur -säätiön kanssa.
Folkhälsan-talossa on 110-paikkainen sali, joka toimii musiikkioppilaitoksen harjoitussalina. Espoon kaupunki ja Esbobygdens ungdomsförbund r.f. -yhdistys vastaavat musiikkioppilaitoksen toiminnan ylläpitämisestä ja organisoinnista.
Folkhälsan-talon viereinen ruotsinkielinen koulu, Vindängens skola, on liitetty yhdyskäytävän avulla osaksi palvelutalon kokonaisuutta. Koululaisten ruokailu järjestetään yhteisessä ruokalatilassa, ja musiikkitilat antavat mahdollisuuden myös muihin synergiaetuihin.
Samfundet Folkhälsanin kiinteistöhallintopäällikkö Michael Söderlund on ollut säätiön palveluksessa jo 26 vuotta. Hän kertoo, että säätiöllä on hallinnoitavanaan noin 150 tuhannen neliön laajuudelta kiinteistöjä.
– Folkhälsanhuset-konseptia on kehitetty vuosien varrella kysynnän ja paikallisten erityispiirteiden mukaan. Kahdeksas palvelutalo on parhaillaan rakenteilla Vaasaan.
– Eräs konseptin ydinajatuksista on yhteisyyden tuomat molemminpuoliset edut ja virikkeet. Espoon Folkhälsan-talo on eräänlainen kirkonkylä, jossa asukkaat, musiikin opiskelijat, koululaiset ja heidän toimensa risteävät.
Espoon Folhälsan-talon raikkaasta arkkitehtuurista ja värimaailmasta vastasi Stefan Ahlman Arkitektbyrå Oy Ab. Projektinjohtokonsulttina toimi Haahtela-rakennuttaminen Oy, joka toteutti hankkeen Haahtela-mallilla osaurakoina. Monipuolisen kokonaisuuden johtajana toimii Annika Vahanen Folkhälsan Syd Ab:stä.
Monitoimikeskus ja koti
A-siivessä on musiikkiopiston tiloja sekä ylemmissä kerroksissa palveluasuntoja. Asunnot ovat kaksioita ja kolmioita: kooltaan noin 40 70 m². Yhteensä palveluasuntoja on 59, joista 40 on omistusasuntoja, ja 19 on vuokra-asuntoja. Kaikissa asunnoissa on turvahälyttimet, ja osa asunnoista on suunniteltu näkövammaisille.
B-siiven maantasossa on yleisiä tiloja. Vardagsrummet on suunniteltu erilaisille vapaaehtoistoiminnan ryhmille. Sisäänkäynnin tuntumassa sijaitsevassa Samservice Medborgarrummetissa järjestetään muun muassa kaikille avoimia kursseja sekä työpajoja, ja tilassa on mahdollisuus tietokoneen käyttöön.
Sisäpihan ympärille ryhmiteltyyn ruokasaliin B-siivessä mahtuu noin 150 henkilöä. Ravintola palvelee koululaisten ja palvelutalon asukkaiden lisäksi ulkopuolisia ruokailijoita.
B-siiven alimpaan kerrokseen sijoitettu musiikkisali on tilavin harjoitussali, joka Musikinstitutet Kungsvägenillä on käytössään.
C-siipi on omistettu erityisasumiselle. Toisessa kerroksessa on toimintarajoitteisille tarkoitettu Nystugan, joka siirtyi uusiin tiloihin Helsingin Pakilasta. Palvelukodin asukkaat elävät itsenäistä elämää tuetuissa olosuhteissa.
C-siivessä kolmannen, neljännen ja viidennen kerroksen ryhmäkotien paikat on osoitettu iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa ja huolenpitoa alentuneen toimintakykynsä tai muistisairauden vuoksi.
Sisätilojen ja kiinteän sisustuksen värivalinnoista vastasivat pääsuunnittelija Stefan Ahlman ja projektiarkkitehti Teemu Aarnio. Irtokalustuksesta huolehti sisustusarkkitehti Kati Sjöberg In & Reda Ab:stä, joka on ollut Folkhälsanin yhteistyökumppani useissa kohteissa.
– Sisustuksen kokonaisuuteen vaikuttivat urbaani miljöö ja moderni arkkitehtuuri, samoin kuin turvallisuus, helppohoitoisuus ja esteettömyys.
– Tavoitteena oli mahdollisimman viihtyisä ja kaunis ympäristö tuleville asukkaille; haasteena oli erilaisten toimintojen yhdistäminen tinkimättä kodikkuudesta, Kati Sjöberg pohtii.
Joustava toteutus projektijohtopalveluna
Rakennuttajakonsultti Reima Luodemäki Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä tuli mukaan Espoon Folkhälsan-talon hankkeeseen vuoden 2007 alusta.
– Konsulttina vastasimme tilaajalle raportoinnista, kustannusseurannasta, suunnittelun ohjauksesta, sekä työmaan johtamisesta. Lähtökohtaisesti me valmistelimme asiat tilaajan päätettäväksi, ja toimimme tilaajan asiantuntijana.
Hanke toteutettiin projektinjohtopalveluna Haahtela-toteutusmallilla, jossa Haahtela-rakennuttaminen Oy jakoi hankkeen osaurakoihin sekä vastasi työmaan johdosta, urakoiden koordinoinnista ja valvonnasta.
– Olemme toteuttaneet tilaajalle aikaisemmin vastaavia kohteita samalla menetelmällä, joka on monessa kohtaa hyvin joustava tilaajan kannalta. Toteutusmuodon joustavuudesta oli erityistä hyötyä, kun rakennuslupakäsittely aiheutti mittavia muutoksia suunnitelmiin keväällä 2009, ja rakentaminen piti kuitenkin saada liikkeelle mahdollisimman pikaisesti.
Hankkeessa oli monta osapuolta Folkhälsanin lisäksi, kuten Espoon kaupungin eri toimijat, musiikki-instituutti, naapuritontin koulu, ja yhteisiin piha-alueisiin liittyvät naapurit.
– Korkeatasoisen arkkitehtuurin toteuttaminen vaati monessa kohtaa tavanomaista enemmän työtä, niin suunnittelunohjauksessa kuin työmaalla toteuttamisvaiheessa. Samalla piti huolehtia hankkeen budjetista, toteaa Reima Luodemäki Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä.
Asuinrakentamisen ratkaisuja
Tapiolan Folkhälsan-talon rakennesuunnittelussa päädyttiin normaaliin asuinrakentamisessa käytettyyn betoniseinäjäykistettyyn elementtirunkoon, kertoo projektipäällikkö Hannu Myllymäki A-Insinöörit Oy:stä.
– Kantavan rungon sijoitteluun vaikuttivat osaltaan kylpyhuone-elementit, jotka rajoittivat kantavien välipohjalaattojen jännepituuksia. Oma haasteensa oli suunnitella teräsrakenteisiin parvekkeisiin sekä rakennusvalvontaa että arkkitehtisuunnittelua tyydyttävä ratkaisu.
– Viime vaiheessa tapahtuneet arkkitehtisuunnittelun muutokset, ja työmaan aikataulu rakentamisjärjestyksineen aiheuttivat kiirettä kahden alimman kerroksen elementtisuunnitteluun.
Liittyminen vanhaan rakennuskantaan ratkaistiin arkkitehtisuunnittelussa rakenteidenkin kannalta onnistuneesti; uuden betonielementtitalon liittyminen vanhaan puurunkoiseen kouluun saatiin tehtyä vähäisin rakenteellisin muutoksin.
Lapsia liikenteessä
Vastaava työnjohtaja Jari Salonen kertoo poikkeuksellisen kylmän ja lumisen talven vaikeuttaneen runko- sekä julkisivutöitä huomattavasti.
Tavanomaisesta asuinrakentamisesta poikkeavia rakenne- ja sisustusratkaisuja tarvittiin äänieristävän musiikkisalin rakentamisessa, sekä A- ja B-talojen porraskäytävien ylipaineistamisessa palotilanteissa.
– Lisähaastetta työnsuunnitteluun ja aikataulutukseen aiheutti se, että hankkeeseen liittyvät kaksi hieman pienempää rakennuslupaa saivat lainvoiman vasta runkovaiheessa.
Kouluun ja päiväkotiin kulkevien 300 hengen liikennöinnin turvallisuus ja yhteensovittaminen työmaan kanssa olivat keskeisessä roolissa koko hankkeen ajan. Työmaan logistiikkaa ja kuljetusten aikataulutusta jouduttiin sorvaamaan myös kapean tontin ja päättyvän kadun vuoksi.
– Yhteistyö rakennusvalvonnan sekä Espoon kaupungin tontti-, katu- ym. osastojen kanssa toimi työmaa-aikana aivan loistavasti, kehuu Jari Salonen Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä.
Piha-alueiden tärkeys
Tapiolan Folkhälsan-talon piha-alue on poikkeuksellisen laaja muihin vastaaviin rakennuksiin verrattuna: noin 6 500 neliötä mukaan lukien naapuruston pihaan liittyvät osat. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokosen osalta Espoon kohde oli jo kolmas Folkhälsanin hanke, jossa he ovat olleet mukana. Kaikissa säätiön palvelutalohankkeissa pihasuunnittelija on kutsuttu työryhmään jo luonnosvaiheessa.
– Kun suunnittelija tulee työryhmään mukaan varhaisessa vaiheessa, päästään keskustelemaan käyttäjän toiveista ja tarpeista, sekä voidaan vaikuttaa muun muassa tontin korkeusasemiin ja säästettävään puustoon, hahmottelee Ria Ruokonen.
Maisema-arkkitehdit keskustelivat aktivoiviin piharatkaisuihin liittyvistä kokemuksista ja toiveista muun muassa Folkhälsanin toimintaterapeuttien kanssa. Iso osa tontista jätettiin lähelle luonnontilaa: kävelyretkiä varten sinne linjattiin esteetön polku penkkeineen. Varsinaisia välineitä pihalle ei suunniteltu, mutta kuntonsa mukaan asukkaat voivat käyttää portaita, luiskia, pinnoitteita sekä ohjaavia kiveyksiä erilaisiin kuntouttaviin harjoituksiin.
Käytetyt kasvilajit ja istutustavat liittyvät tapiolalaiseen maisemaan, jossa puutarhat täydentävät suomalaista luontoa.
– Pihan tulisi olla samaa paria rakennuksen arkkitehtuurin ja lähiympäristönsä kanssa: materiaali- ja värimaailman yhtenäisyys on osa harmoniaa ympäristön kanssa. Koska palvelutalo sijaitsee Tapiolassa, halusimme tuoda piha-alueelle puutarhakaupungin perinteitä. Kasvillisuus luo viihtyisyyttä niillekin asukkaille, jotka harvemmin ulkoilevat, Ruokonen toteaa.
Viereisen päiväkodin ulkoilupiha liittyy osaksi palvelutalon pihakokonaisuutta, joten eri-ikäiset voivat halutessaan seurailla toistensa toimia.
– Pelastusreittien tilavaraukset ovat usein kompastuskivenä pihasuunnittelussa. Tikasautojen vaatimat kääntösäteet ja nostopaikat vievät usein suurimman osan käyttökelpoisesta pinta-alasta. Folkhälsan-talon kohdalla muotoilimme kääntö- ja nostopaikat piha-aukioiksi ja levähdyspaikoiksi, kertoo maisema-arkkitehti Ria Ruokonen Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokoselta.
