Ilmalanrinne 1
[Best_Wordpress_Gallery id=”73″ gal_title=”Ilmalanrinne 1″]
Teksti: Kari Mäkinen, Kuvat: Mikael Lindén
Ilmalanrinne 1 sijoittuu kapealle alueelle Hakamäentien ja Ilmalan maamerkkeinä kohoavien Helsingin Veden kahden linnamaisen vesitornin väliselle alueelle. Ahtaalla tontilla ei ollut rakennusaikana varastotilaa; työmaatoimistolle löytyi tilat vesitornista.
–Ilmalanrinne on suunniteltu nykypäivän teknisten vaatimusten sekä ympäristöarvojen mukaisesti. Valinnat on tehty energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun asettamien kriteerien mukaisesti käyttäen hyväksi koettuja ratkaisuja, mutta samalla myös määräyksiä parempia rakenteita, projektipäällikkö Saku Pöntynen Sponda Oyj:stä sanoo.
Rakennuksen sokkeleissa on käytetty graafista betonia. Julkisivussa, jota koristaa näyttävä led-valaistus, on värjätty levyrappaus. Spondalla on mahdollisuus laajentaa kokonaisuutta vielä kahdella
toimistorakennuksella.
Ilmalanrinne on keskeisellä paikalla: 50 metrin päässä on Ilmalan juna-asema, josta pääsee muutamassa minuutissa Helsingin keskustaan ja Kehäradan suunnassa lentoasemalle. Yhteydet parantuvat edelleen, kun muutaman vuoden kuluttua raitiovaunulinja 9:n päätepysäkki sijoittuu viereen valmistuvalle Ilmalantorille.
Kuusikerroksisen toimistokokonaisuuden yhteydessä on tilaa henkilöautoille kahdessa pysäköintikerroksessa, ja palveluihin kuuluu myös autopesula. Pysäköintihalliin varattiin pyörille saman verran paikkoja kuin autoillekin.
Tietomalli hyötykäytössä
Ilmalanrinne tunnetaan tällä hetkellä Swecotalona. Swecon henkilökunta muutti saman katon alle eri puolilla pääkaupunkiseutua sijainneista toimipisteistä tammikuun alussa. Swecolla on ollut myös suuri vastuu hankkeen suunnittelussa ja johtamisessa.
Rakennesuunnittelusta vastasi Sweco Rakennetekniikka ja AV-suunnittelusta Sweco Talotekniikka. Sweco Architects vastasi työskentelytilojen sisustamisesta sekä ohjeisti tilasuunnittelua käyttäjien tarpeiden mukaiseksi. Sweco PM on toiminut rakennuttajakonsulttina vastuullaan hankkeen rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Sweco PM toimi lisäksi hankkeen tietomallikoordinaattorina.
–Jotta tietomallia voidaan hyödyntää, on siitä tehtävä täysin ristiriidaton, loppuun asti viety, tietomallikoordinoinnista vastannut Olli Olkkonen toteaa.
–Tässä myös onnistuttiin. Saimme aikaan äärimmäisen laadukkaan suunnitelman, jossa keskeinen onnistumisen edellytys oli mallin virheettömyys. Tietomalli on ollut ensisijainen suunnitteludokumentti läpi koko suunnittelun ja toteutuksen. Se on ollut itse suunnitelma, jota työstetään – ei rinnalla kulkeva työvaihe, Olkkonen sanoo.
Mallia hyödynnettiin laajasti tilaajan erillishankinnoissa teräsrungon ja betonielementtien osalta. Se vietiin myös työmaalle urakoitsijoiden käyttöön, jolloin talotekniikkaurakoitsijan asentajat pystyivät asentamaan tekniikkareitit suoraan tietomallin mukaisesti tablettitietokoneen näytöltä.
–Talotekniikan yhteensovittamista ei tehty enää työmaalla, vaan kaikki oli jo malliin kertaalleen rakennettu. Merkitys aikataulun kannalta oli suuri. Aikataulusäästöä syntyi myös siitä, että tekniikkareittien asennusjärjestystä pystyttiin soveltamaan tietomallin avulla. Asentajat saattoivat tietomallista tarkistaa, onko oma asennus jonkun toisen tiellä. Näin ollen asentajille löytyi aina mestaa sieltä, missä asennukset eivät häirinneet muita työvaiheita, Olkkonen kertoo.
–Kun tietomallinnetaan, ei malli voi olla vain sinne päin, vaan sen täytyy olla täysin ristiriidaton, kyllä tai ei. Jos asentaja havaitsee, ettei malli pidä paikkaansa eikä siihen voi täysin luottaa eikä sitä voi käyttää omaan työhön, hän hylkää tablettitietokoneensa, Olkkonen sanoo.
Olkkosen mukaan tietomallista on ollut suurta apua myös kustannusten hallinnassa. Tietomalli pudottaa määrälaskennan viemän ajan murto-osaan piirustuksista laskemiseen verrattuna. Eri vaihtoehtojen kustannusvertailu on nopeaa, ja urakoiden toteutuneet määrät on helppo tarkastaa loppuselvitysten yhteydessä suoraan tietomallista.
–Kyseessä on hyvin systemaattinen ja kurinalainen prosessi, jossa kaikkien osapuolten on ymmärrettävä tietomallinnusprosessin pelisäännöt, hankkeen projektipäällikkö Janne Ketola Sweco PM Oy:stä sanoo.
Sweco-talo on matalaenergiakohde, jolle tavoitellaan kansainvälistä kultatason LEED-ympäristösertifikaattia.
Jotta hanke voitiin viedä läpi aiotussa aikataulussa, urakkamuoto ja tilaajan erillishankinnat analysoitiin ennen niiden valintaa.
Rakennuttajan suoria hankintoja olivat runko-, betoni- ja teräselementit, portaat sekä hissit.
Tilaajan erillishankintana kilpailutettiin myös mittava esirakennusurakka, johon kuuluivat maarakennus- ja perustustyöt sekä tontin eteläsivun tuenta 60 metriä pitkällä ja 12 metriä korkealla porapaaluseinällä. Urakoiden jakaminen esirakennusurakkaan ja projektinjohtourakkaan oli välttämätöntä, kun suunnittelu ja rakentaminen limittyivät tiukan aikataulun vuoksi.
24-metrinen louhos
Kalliota louhittiin 57 000 kiintokuutiota, pehmeätä maata kaivettiin ja poistettiin 29 000 kuutiota. Maarakennus- ja louhintaurakoitsijana toimi Kreate Oy.
–Radan läheisyys, vesilinnat, kaukolämpötunneli sekä MTV3:n datatila olivat tekijöitä, jotka asettivat louhintatyölle erityisvaatimuksia, Kreaten työpäällikkö Tommi Lehtola kertoo. Ympäristön korkeuserot ovat suuret, louhoksen syvyys oli 24 metriä. Rakennus on perustettu kallio- ja maavaraisten anturoiden varaan.
Perustuksen päältä työtä jatkoi Lemminkäinen Talo Oy projektinjohtourakkana heinäkuun 2014 alussa.
–Aikataulu toki oli tiukka, mutta muutoin hanke oli varsin normaalia toimistorakentamista, työpäällikkö Pertti Nupponen toteaa. Nupposen mukaan tontin asettamiin niukkoihin raameihin on joutunut tottumaan pääkaupunkiseudun työmailla. Rakennusrunko on Peikko Finland Oy:n toimittama liittopilari-deltapalkkirunko. Rungon jäykisteenä toimivat hissi, porras ja tekniikkakuilujen sekä ulkoseinien betonielementit.
Myös LVIS-urakasta vastannut Are Oy toimi projektinjohtourakkamallilla. Sprinkleri ja rakennusautomaatio-urakat ostettiin erikseen perinteisinä urakoina.
Linnamainen kolmen kokonaisuus
Hankkeen pääsuunnittelusta ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Parviainen Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Paula Jaatinen.
–Alueen kaava oli erittäin tiukka, ja rakennus myötäilee käytännössä tontin rajoja. Massoitteluun ei voinut juurikaan vaikuttaa, Paula Jaatinen sanoo. Rakennuksen sijainti ja ympäristö vaikuttivat niin värimaailmaan kuin rakennuksen muotoon. Pohjoispuolella kulkevan vilkkaan Hakamäentien suuntaisesti asettuvan julkisivun dynaamisuutta korostavat ikkunanauhat, jotka on ulotettu kiertämään nurkan ympäri. Ratkaisulla on haluttu luoda taloon liikettä, jota korostaa jokaisessa kolmessa talossa näkyvät käyttäjän logot.
Toinen tunnusmerkki on linnamaisuus. Hakamäentieltä katsottuna Ilmalanrinteen toimistotalokokonaisuuden taustalla kohoavat massiiviset vesitornit. Ne muodostavat linnoituksen keskusrakennukset, jotka Ilmalanrinteen kampamainen, kolmen toimistotalon kokonaisuus sulkee sisälleen. Julkisivun värimaailman sävy vaalenee viininpunaisesta tiilenpunaiseen. Myös sokkelikerroksen graafisen betonin väri vaihtuu.
–Kampamaisuutta korostaen jokainen kolmesta rakennuksesta on itsenäinen blokkinsa jatkuen omana massanaan alas asti. Talojen väliin jäävä nivelosa on sekundäärinen läpimenotila, josta avautuvat pohjoisen puolelle oleskelutilat. Julkisivun värimaailman jatkuu yhtenäisenä aulan seinissä korostaen rakennusten erillisyyttä, Jaatinen kertoo.
Poistumistieportaat on sijoitettu ulkopuolelle, jotta sisälle on saatu mahdollisimman paljon avotilaa.
Toimitilojen perusratkaisut samoin kuin ravintolan sisustuksineen suunnitteli Parviainen Arkkitehdit Oy, kalustesuunnittelun teki Sweco Arkkitehdit. Kaikki materiaalit ovat M1-luokiteltuja, ja lattiassa käytetty tekstiilipalamatto on Allergia- ja astmaliiton testaama.
Akustiikan suunnittelussa Akukon Oy:n tekemien simulaatioiden avulla varmistettiin, että tilojen huoneakustiikka rakentuu toimivaksi.
Swecon osaaminen saman katon alle
Ilmalanrinne on nykyaikainen monitilatoimisto, jota oli hyvä muokata suunnittelualan yrityksen toiminnoille sopivaksi.
–Palapeli, joka muodostui useista yksiköistä, joiden henkilömäärä vaihteli sadoista vain muutamaan henkilöön, oli aika vaativa. Swecon konsernirakennetta ohjeistuksena käyttäen tavoitteena oli sijoittaa toiminnot tiloihin niin, että jokainen yksikkö saattoi rakentaa omaa elämäänsä, mutta samalla kaikki muut ovat lähellä, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Pekka Kojo Sweco Arkkitehdeistä. Kasvullekin on jätetty tilaa, ja varapaikat toimivat nyt aputyöpisteinä.
–Työtilat ja toimistokalusteet on suunniteltu mukautumaan toimialojen muuttuviin tarpeisiin. Sävy- ja materiaalipaletin erilaisilla yhdistelmillä on tehty kerroskohtaisia variaatioita.
Tilojen toiminnallisessa suunnittelussa käytettiin apuna suoraan tietomallista tuotettua Swecon CAVE-mallia, joka tarjoaa aidon tilan tunteen.
–Muutos on ollut myös swecolaisille iso. Edelleenkin on hieman vaikea tajuta talossa työskentelevien määrää. Pääkaupunkiseudun palvelutarjonnan tuominen yhteen saman katon alle helpottaa työtä ja myös yhteistyö asiantuntijoiden kesken helpottuu. Olemme myös paremmin asiakkaiden saatavilla, Kojo toteaa.
