Skanskan Suomen pääkonttori
Manskun Rasti on skanskalainen hanke mitä suurimmassa määrin: yhtiö on alueen rakennuttaja, urakoitsija ja yksi vuokralaisista. Keskeisen sijaintinsa vuoksi Manskun Rasti näkyy – ja näyttää esimerkkiä: työmaa on palkittu sekä tietomallintamisen onnistuneesta hyödyntämisestä että vuoden työmaana.
Mallintamisen käyttö oli asia, jota tilaaja edellytti kaikilta suunnittelijoilta. Niin arkkitehtisuunnittelu kuin rakenne-, talotekniikka-, sähkö- ja geotekninen suunnittelu on tehty Manskun Rastissa tietomallintamalla. Mallintamista käytettiin monipuolisesti hyväksi myös urakoinnissa.
Skanskan Suomen pääkonttori on ensimmäinen Hakamäentien ja Mannerheimintien väliselle kulmatontille valmistunut rakennus. Rakennusyhtiö rakentaa liikenteellisesti tärkeään solmukohtaan Helsingin Ruskeasuolle kaiken kaikkiaan neljä toimistotaloa. Kathy, eli Skanskatalo, saa kesällä 2012 naapurikseen neliömäärältään hieman pienemmän Neptunin. Loput kaksi toimistotaloa, Talisman ja Lilly, karauttavat paikalle myöhemmin.
Töölö jatkuu pohjoiseen
Marsalkka Mannerheimin hevosten mukaan nimetyt rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jonka suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine. Pääsuunnittelija Robert Trapp kertoo, että Skanskan rakennuttajaorganisaatiolta (Skanska Commercial Development Finland) tullut toimeksianto otettiin toimistossa vastaan mielenkiintoisena haasteena.
– Saimme suunnitella Helsingin paraatipaikalle jotain aivan uutta. Rakennusten energiatehokkuus oli tärkein asia, jota tilaaja meille painotti, Trapp toteaa.
– Koska tontti oli pieni, se piti käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, jatkaa suunnittelun perusideasta vastannut arkkitehti Katia Salo.
– Saimme lisää tilaa pihalle sekä tontilla tapahtuvalle liikenteelle, kun ’vinksautimme’ koordinaatistoa siten, että talojen kulmat eivät olekaan kohdakkain. Näin kaikkien neljän rakennuksen keskelle syntyy keskieurooppalainen aukio vinoine kujineen. Kuvio muistuttaa vinosuunnikkaan mallista ristiä, joka antoi alueelle sen nimen: Manskun Rasti.
Arkkitehdit kuvaavat rakennusta leikkisästi myös suklaakakuksi, jossa on valkoinen sisus. Ruskeaksi rapatut julkisivut avautuvat Hakamäentielle ja Nauvontielle, sisäänkäynnin ja sisäpihan puoleiset julkisivut ovat puhtaan valkoiset – ja valkoinen on vallitseva väri myös talon sisäpuolen atriumissa. Ikkunoiden edessä olevat värilliset koristelasit, jotka samalla suojaavat taloa auringonvalolta, antavat rakennukselle raikkaan violetin värityksen. Naapuritaloon on tulossa vastaavanlaiset mutta vihreät lasit.
– Piirsimme rakennukseen perinteiset pystysuorat ikkuna-aukot, sillä ne päästävät valoa syvälle rakennuksen uumeniin. Samalla ne antavat rakennukselle funkkis-henkistä ilmettä, joka sitoo rakennuksen läheiseen Töölöön ja sen jykevään kaupunkikuvaan, Trapp selvittää.
Perspektiiviharha
Kun Skanskataloa lähestyy keskustan suunnasta, piirtyy sen siluetti esiin selkeänä ja voimakkaana Mannerheimintien oikealla puolella. Arkkitehdin ”vinksauttamien” kulmien ansiosta talo näyttää kauempaa katsottuna kolmiulotteiselta perspektiiviharhalta – hauskalta sellaiselta.
Graafinen betoni elävöittää 8-kerroksisen talon ulkopintaa kahdessa ensimmäisessä kerroksessa. Katia Salo sai toteuttaa taiteilijan luovuuttaan piirtäessään betoniin painettua kuviota.
– Kuvion pohjana on tammenlehti lehtisuonineen. Sen päälle asetin Rooman asemakaavan vuodelta 1700. Lopullisen kuvion mitoitin betonielementin mukaan, ja siitä voi tarkkasilmäinen löytää kohteen master planin ja toimistomme logon, Salo paljastaa.
Sama graafinen kuvio toistuu ikkunoiden auringonsuojissa.
”Corner office for everyone”
Uusi pääkonttori edustaa Skanskalle tärkeitä toimitilarakentamisen arvoja ja osaamista. Rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio Skanska CDF:stä kertoo, että talo on suunniteltu ja rakennettu ympäristötehokkaasti työntekijöiden tarpeet huomioiden. Hankkeen takana vaikuttavat niin Skanskan kestävän kehityksen tavoitteet kuin yhtiön hakeman LEED-ympäristösertifikaatin ehdot.
– Skanskatalo suunniteltiin ihmisiä varten. Haluamme, että se edistää sekä työssä viihtymistä että työhyvinvointia. Siksi kuuntelimme tarkkaan henkilökunnan mielipiteitä talon toimivuuden suhteen, Vainio tähdentää.
– Esimerkiksi talon avonaisesta keskiaulasta yläkerroksiin vievät portaat rakennettiin työntekijöiden toivomuksesta. Ne ovatkin olleet ahkerassa käytössä alusta asti.
Talon tilaaja halusi rakennuksen sisälle atriumin, joka ulottuu ylimpään kahdeksanteen kerrokseen asti. Julkiset tilat kuten neuvotteluhuoneet ja taukotilat sijoittuvat atriumin reunalle, mutta työpisteet ovat näiden tilojen takana, omassa rauhassaan, vailla turhaa läpikulkua.
Hannele Vainio on tyytyväinen ratkaisuun, sillä näin jokaiselle työntekijälle saatiin oma ”corner office” Skanskan alkuperäisen vision mukaisesti.
– Halusimme lisäksi vain yhden taukotilan joka kerrokseen. Siellä ihmiset kohtaavat päivän mittaan muutakin talon väkeä kuin vain oman yksikkönsä työntekijöitä.
Plug & Play
– Yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen tavoitteistamme on vähentää energiankulutusta. Manskun Rastissa tavoitteena on vähentää kulutusta 20 prosenttia vuoden 2010 rakennusmääräyksiin nähden, kertoo ympäristökoordinaattori Mia Andelin Skanska CDF:stä.
Skanskatalossa tähän pyritään käyttämällä vain uusiutuvaa energiaa sekä ohjaamalla talon valaistusta ja ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi kunkin työpisteen ylle on asennettu Plug and Play -jäähdytyspalkki, jonka läsnäolotunnistin säätää työpisteen valaistusta ja jäähdytystä aina sen mukaan, onko henkilö paikalla vai ei.
– Tutkimusten mukaan toimistorakennuksen työpisteen käyttöaste on 30 50 prosenttia työaikana. Ilmanvaihdon ohjaaminen tarpeen mukaisesti vähentää huomattavasti ilmanvaihdon hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta.
– Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus on merkittävin yksittäinen seikka energiankulutuksen vähentämistalkoissa, vahvistaa talotekniikan suunnittelusta vastannut Timo Pentikäinen Skanska Talorakennuksesta.
Toki perusasioiden pitää olla myös kunnossa, Pentikäinen muistuttaa: talon on oltava hyvin rakennettu, tiivis, ja energiaa on käytettävä järkevästi.
Talo täynnä ympäristötehokkaita ratkaisuja
Skanska hakee uudelle pääkonttorilleen kansainvälistä LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -ympäristöluokitusta, vieläpä sen vaativinta platinatasoa. Skanskan rakentama toimistotalo Lintulahdenkuja 10:ssä Helsingissä on ensimmäinen toimistorakennus, jolle on myönnetty kyseinen platinatason sertifikaatti Euroopassa.
Skanskatalon valtteja hakuprosessissa ovat erityisesti määräyksiä alhaisempi energiankulutus, keskeinen sijainti, kaukolämmön hyödyntäminen, rakentamisessa käytetyt vähäpäästöiset paikalliset materiaalit sekä rakentamisen ja talon käytön aikaisen jätteen tehokas kierrätys.
Uudesta pääkonttorista on helppo lähteä käymään työmailla eri puolelle pääkaupunkiseutua – vaikka yhteisesti käytössä olevilla autoilla. Yhteydet kaikille pääväylille, juna-asemalle ja lentoasemalle ovat erinomaiset. Skanskatalo on hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, ja taloon pääsee turvallisesti pyöräteitä pitkin monelta eri suunnalta. Pyörille on omat säilytyspaikat ja pyöräilijöille suihkutilat sekä vaatteiden kuivatushuoneet.
Skanskatalon vihreisiin ratkaisuihin kuuluu muun muassa ilmastointijärjestelmä, joka säästää energiaa. Ilmastointikone on tavanomaista suurempi ja pyörittää enemmän ilmaa, mutta hitaammalla vauhdilla. Tämä on käyttäjäystävällistä, ja ilmanvaihto toimii myös tarpeenmukaisuusperiaatteella. Lisäksi talossa on sadevesijärjestelmä, joka kerää sadeveden katolta talon kellarissa olevaan säiliöön. Keräilyvettä käytetään muun muassa vessojen huuhteluvetenä ja autojen pesuvetenä.
Alumiinipinnoitettu huopakatto pitää huolen siitä, ettei lämpökuorma kasva liian suureksi. Katolle on myös valmiiksi varattu paikat aurinkopaneeleille.
– Ympäristötyömme perustana on vähentää oman toimintamme ympäristövaikutuksia. Meillä on laaja-alaiset ympäristöperiaatteet, joita tässäkin hankkeessa noudatetaan, Andelin täsmentää.
Skanska tarjoaa ensimmäisenä rakennusyhtiönä asiakkailleen LEED-ympäristöluokituksen täyttävien toimitilojen rakentamis- ja projektikehityspalveluita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi kaikki Skanskan kehittämät pohjoismaiset toimitilahankkeet samoin kuin Skanskan omat uudet toimitilat suunnitellaan ja toteutetaan LEED-vaatimusten mukaisiksi.
Turvallista rakentamista
Rakennuslehti valitsi Manskun Rastin vuoden 2011 Vuoden Työmaaksi. Työturvallisuuteen panostaminen, tietomallintamisen hyödyntäminen sekä esivalmisteiden käyttö talotekniikassa olivat lehden mukaan työmaan erityisansiot.
– Turvallisuus ja tuotannon tehokkuus voivat kulkea käsi kädessä, toteaa työpäällikkö Jussi Ranne Skanska Talorakennuksesta.
– Esimerkiksi, kun jo rakennesuunnittelussa otettiin huomioon rakentamisen aikana tarvittavat turvakaiteet sekä ikkunoiden asennus, saimme seinäelementit nopeasti ja vaivattomasti paikoilleen.
Omassa kehityshankkeessa voitiin työturvallisuuteen vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvissä ajoin ennen maakaivaustöiden alkua Skanskan oma porukka – vastaava mestari, suunnittelupäällikkö, tuotantoinsinööri ja työnjohtaja – istui alas tutkimaan arkkitehdin tekemiä kuvia työturvallisuuden kannalta.
– On ensisijaisen tärkeää, että pidetään palaveri, jossa keskitytään pelkästään turvallisuusasioihin. Silloin ei tarkastella vain omaa tehtävää vaan asioita katsotaan kokonaisuutena. Samalla kokous viestittää siitä, että työturvallisuus on meille ykkösasia ja lisää kaikkien työmaalla olevien ja siellä vierailevien tietoisuutta aiheesta, Ranne pohtii.
Turvallisuuteen panostettiin myös 42 tonnia painaneen, yli 200 neliön laajuisen ja pyramidimallisen kattorakennelman rakentamisessa. Kun asiaa pohdittiin ajan kanssa, syntyi idea rakentaa katto valmiiksi maan pinnalla. Silloin kukaan ei putoaisi alas eikä mitään putoaisi kenenkään päälle. Katto voitaisiin rakentaa säältä suojassa runkotyövaiheen aikana.
– Kattoa rakennettiin kaksi kuukautta. Se nostettiin ja kiinnitettiin paikoilleen kahdessa tunnissa. Ratkaisu oli paras mahdollinen sekä aikataulun että työturvallisuuden kannalta.
Mallinnus monessa mukana
Katon nostamisessa käytettiin apuna tietomallinnusta (BIM, Building Information Modelling), jonka avulla oli mahdollista etukäteen laskea katon paino sekä nostoon tarvittavien nosturien kapasiteetti ja ulottuvuudet. Mallin avulla voitiin myös maassa olevan katon tukirakenne rakentaa identtiseksi katolla olevan lopullisen tukirakenteen kanssa.
Manskun Rastin suunnittelussa ja urakoinnissa tietomallin käyttöaste on ollut erittäin korkea. Tuotantomalli rakennettiin Tekla Structures Construction Management -ohjelmassa Teklalla tuotettuun rakennemalliin, joka sisältää paikallavalurakenteet raudoituksineen, betonielementit sekä teräsrungon. Malliin yhdistettiin sen jälkeen muiden suunnittelijoiden mallit.
Suunnittelutietojen lisäksi mallissa oli muun muassa työmaan aikataulu, työturvallisuusmalli sekä logistiikka. Logistiikkaa suunniteltiin mallintamalla rungon aikana kerroksiin nostettavat tavarat oikeassa mittakaavassa jokaiseen kerrokseen. Hankintojen yhteydessä malli helpotti hankalien rakenteiden hahmottamista laskenta- ja tarjousvaiheen aikana sekä Skanskan että urakoitsijoiden päässä.
Työmaalla mallia käytettiin monipuolisesti hyväksi.
– Malli on erinomainen työkalu rakennusprosessin jokaiseen työvaiheeseen, niin hankintatoimeen kuin toteutukseenkin. Työmaalla käytimme sitä työn suunnittelun apuvälineenä, joka pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi asentajien työn. Vaikeakin rakenne aukeaa havainnollisesta mallista ja nopeuttaa eri osapuolten työtä, Jussi Ranne selvittää.
– Pääkonttorityömaa on ollut Skanskan näyteikkuna mallintamiselle. Sen avulla olemme voineet näyttää niin asiakkaillemme kuin omalle väelle mallintamisen kaikki hyödyt rakentamisessa. Uskomme, että se on jokapäiväinen työkalu tulevaisuudessa kaikilla työmailla, Ranne toteaa.
Havainnollisuus on seikka, jota myös rakennesuunnittelija pitää mallintamisen tärkeimpänä ominaisuutena. Mallintamisen ansiosta voidaan myös hyödyntää parhaiten esivalmistettuja osia, jotka ovat rakentamisen nykypäivää, sanoo ryhmäpäällikkö Juhani Syrjä Ramboll Oy:stä.
Juhani Syrjä korostaa kuitenkin, että mallintaminen on työkalu, joka vaatii käyttäjiltään osaamista, huolellisuutta ja rutiinia. Malliin jäänyt virhe tulee kalliiksi, jos se havaitaan vasta työmaalla.
Kotimaista, ekologista ja kodikasta
Skanskalaiset pitivät Habitare-messuilla näkemästään Awa-sohvastani, jota modifioimalla syntyivät kalusteet uuteen pääkonttoriin, kertoo sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija Tapio Anttila.
Vuoden 2012 huonekalusuunnittelijaksi valittu Anttila iloitsee siitä, että Skanska halusi nimenomaan uudisrakennukseen räätälöityjä kalusteita.
– Se on harvinaista Suomessa nykyään, hän toteaa.
Anttila vastasi Skanskatalon ala-aulan, edustus- ja taukotilojen sekä neuvotteluhuoneiden sisustuksesta.
Ala-aulassa on sohvien lisäksi Anttilan Pedro Oy:lle suunnittelemia raheja, joita voi liikutella ja sommitella tarpeen mukaan. Muunneltavien rahien materiaaleina on käytetty lehmännahkaa, lampaannahkaa ja villaa.
Valoisan ja julkisen atriumin kalusteet ovat tärkeässä roolissa Skanskatalossa, jossa pidetään runsaasti asiakastilaisuuksia. Atriumpihalta kalusteet näkyvät yläkerroksiin asti. Ylhäältä tarkasteltuna erikokoiset istuinryhmät erilaisine materiaaleineen näyttävät hauskoilta ja inspiroivilta.
Luovia ideoita syntyy varmasti neuvotteluhuoneessa, jossa on mahdollista keinua Anttilan After-keinutuolin tahtiin. Ekologista ja kaunista valoa edustustiloihin luo Anttilan palkittu Tip-valaisin, jossa perinteisen akryylikuoren sisään on piilotettu huipputeknologiaa edustava led-lamppu.
– Skanska korosti valinnoissaan kotimaisuutta, ekologisuutta ja kodikkuutta. Mielestäni nuo kaikki toiveet toteutuvat näissä kalusteissa. Ne ovat lähituotantoa niin suunnittelun kuin toteutuksenkin suhteen, Tapio Anttila korostaa.
