Autokeskus Airport
Autokeskus Oy Airportissa on edustettuna BMW-, Peugeot-, Fiat-, Alfa Romeo- ja Jeep-automyynti sekä merkkihuolto. Kiinteistöön on sijoitettu myös Chrysler-, Dodge-, Nissan- ja Lancia-merkkihuolto. Suurin merkkikohtainen pinta-ala on varattu BMW:lle, jolla on käytössään rakennuksen läntisen puoliskon eli B-siiven alakerta.
Keskellä rakennusta on tehokas, 60 autoa tunnissa pesevä pesukatu ja toisen kerroksen ajoramppi. Toisessa kerroksessa on käytettyjen autojen myyntitilan lisäksi lähinnä autojen huoltotiloja. Kellarikerroksessa on 120 autopaikkaa ja muusta hallista verhoilulla erotettu autojen luovutustila.
Rakennus on betonirunkoinen, välipohjat on toteutettu ontelolaatoilla. Parma Oy toimi kohteen runkourakoitsijana.
– Toimitimme hankkeeseen täyselementtirungon asennettuna. Erikoisuutena tähän kohteeseen toimitimme myös rapatut julkisivut. Julkisivupinnoista haluttiin saumattomat ja ratkaisimme toiveen toteuttamalla ulkoseinät PARMArappaus-menetelmää hyödyntäen. Asuinrakentamisessa laajasti käytetyssä ratkaisussa elementtien pohjarappaus tehdään tehtaalla valmiiksi ja työmaalla suoritetaan elementtisaumojen ja värillisen pinnan rappaustyöt, toteaa Parma Oy:n myyntipäällikkö Lars-Erik Enberg.
Brändi edellä
– Asiakas tulee taloon tullessaan aina brändinmukaiseen myymälään, oli hän tulossa ostamaan tai huollattamaan autoa, toteaa kohdetta esittelevä kiinteistöpäällikkö Pasi Kekkonen Aro-Yhtymästä.
BMW:n muita korkeampi merkkistatus näkyy myös sisustuksessa. Merkin asiakkaille on tehty muun muassa laadukkaasti sisustettu Lounge-tila, jossa voi viettää mukavasti mahdollisen odotusajan. Bisneksiäkin voi hoitaa sieltä käsin, kun auto on pikahuollossa. Merkkikohtainen automaailma eroaa aiemmasta Tikkurilan kiinteistöstä, jossa kaikki merkit olivat samassa tilassa isossa avohallissa.
– Pääsuunnittelijan kannalta oli haasteellista sovittaa monta toimintoa yhteen saman katon alle. Samoin erikoistekniikan sovittaminen rakennukseen oli suunnittelun kannalta haaste. Hankkeessa oli mukana paljon erilaisia tekniikan suunnittelijoita, mikä teki kokonaissuunnittelusta tavallista työläämpää, toteaa kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Harri Koskinen Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä.
Toisen kerroksen automyymälä ja korjaamotilat eivät aiheuttaneet Koskisen mukaan mitään erityisempää rakenneteknistä ongelmaa. Rakennesuunnittelija oli mukana suunnittelussa heti alkumetreistä lähtien. Toisen kerroksen peltikorjaamon yhteydessä on kaksi maalauskammiota kaikkien talon käyttäjien yhteiskäytössä.
– Tiesimme, että toiseen kerrokseen on tulossa korjaamotoimintaa. Autojen paino jakaantuu kuitenkin sillä tavoin tasaisesti, että se ei aiheuta sinänsä mitään erityisongelmaa. Sisustuksen osalta automerkeillä oli omat speksinsä ja ne vastasivat itse siitä puolesta. Me suunnittelimme toiminnalle raamit, Koskinen sanoo.
Toisessa kerroksessa on myös noin 200 m2 toimistotilaa, joka on toteutettu avotoimistona ilman kiinteitä työpisteitä. Ainoastaan kaksi hiljaista työskentelytilaa sekä autosihteerien huone on eristetty avotilasta. Työntekijöillä on valittavanaan noin 20 työpistettä, joita täytetään saapumisjärjestyksessä.
LVI-konehuoneet on sijoitettu kiinteistön katolle. Kummassakin rakennuspäädyssä on oma konehuoneensa.
Suuret maarakennustyöt
Tontilla suoritettiin massiivinen maanrakennusurakka. Tontilla oli noin 50 000 kuutiota louhittavaa kalliota. Maanrakennustöissä meni puoli vuotta, kertoo pääurakoitsijana toimineen SRV Rakennus Oy:n projektipäällikkö Juho Varelius.
Vantaan kaupunki asetti vaatimuksen hulevesien viivyttämisestä tontilla. Piha-alueelle upotettiin viivytystankit tontin piharakenteisiin. Kaikki tontilla liikkuva hulevesi kiertää viivytyskennoston läpi, jossa vettä viivytetään niin kauan, että kunnallisen verkoston viemärit pystyvät kuljettamaan veden pois.
– Tontti oli ahdas, joten rakennuksessa oli paljon muokkaamista, että se saatiin ajoramppeineen mahtumaan tontille huollon ja pysäköinnin vaatimukset huomioiden. Toimintoja sovitettiin kiinteistöön lähes kenkälusikalla, Koskinen sanoo.
Alun perin kaavaan oli merkitty vaalea julkisivu, mutta kaupunkisuunnitteluneuvottelukunta hyväksyi toisen rakennuspuoliskon värin vaihtamisen lämpimän harmaaksi.
– Värivaihdos tehtiin ajorampin ja rakennusmassan kulman muutoksen kohdalla. Värimaailman vaalean ja tumman vaihtelulla pyrittiin kahta massapuolta saamaan vähän irralleen toisistaan. Rakennus on kuitenkin kohtuullisen iso. BMW:lle tuli vaalea rakennusosa ja muut saivat tumman puolen, Koskinen kertoo.
Maalämpökaivoista lämpö ja jäähdytys
Kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysenergia syntyvät pääosin geoenergian avulla. Tontille on porattu 22 kappaletta 250 metriä syviä maalämpökaivoja, jotka tuottavat lähes kaiken kiinteistön tarvitseman lämpö- ja jäähdytysenergian.
– Varalla olevaa kaukolämpöä ei tarvittu kuin aivan kovimpina pakkashuippuina viime talven pakkasilla, Kekkonen kertoo.
Lämmitys ja jäähdytys toimivat kattosäteilijöiden kautta, ja automaattisesti päivänvalon mukaan säätyvä päivänvaloautomatiikka huolehtii energiataloudellisesta valaistuksesta.
