Sote-palveluille uudet tilat elinkaarimallilla
Varkauden uusi AALTO-hyvinvointikeskus tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savossa Varkauden lisäksi sen ympäristökuntien asukkaille. Varkaus halusi laadukkaan ja aikaa kestävän rakennuksen, minkä vuoksi sen toteuttamisessa hyödynnettiin elinkaarimallia.
Maaliskuussa käyttöön otetusta Varkauden sote-keskuksesta on upea järvinäköala Komminselälle ja sen ylittävälle sillalle. Sote-keskus sai nimikilpailun tuloksena järvimaisemaan viittaavan nimen, hyvinvointikeskus AALTO. Se yhdistää laajasti alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Varkauden lisäksi hyvinvointikeskus palvelee ympäristökuntiensa asukkaita. Väestöpohja alueella on noin 50 000 asukasta, kertoo hankkeen Varkauden kaupungin projektipäällikkö Jukka Koskinen.
Koskisen aloittaessa projektissa kuutisen vuotta sitten terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon tilojen uudistustarve oli huutava. Vastaanotot toimivat usean eri rakennuksen muodostamassa kokonaisuudessa, jonka vanhin osa eli Tehtaan sairaala on rakennettu 1930-luvulla. Uudisrakennuksia ja laajennuksia oli tehty vuosien varrella useaan otteeseen ja sisäilmaongelmatkin vaivasivat.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen prosessit ovat vuosien varrella kehittyneet, eivätkä entiset tilat enää olleet ajanmukaiset. Ja tilaa oli liikaa, 23 500 bruttoneliömetriä. Tavoitteena oli rakentaa tilankäytöltään tehokkaampi rakennus, jossa sisäilma olisi kunnossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät Varkaudessa yli 300 ihmistä, joten asianmukaiset tilat ovat kaupungille myös vetovoimatekijä, Koskinen sanoo.
Noin 21 000 asukkaan Varkaus on yksi Pohjois-Savon terveyspalveluiden keskittymistä Iisalmen ja Kuopion ohella. Uudessa hyvinvointikeskuksessa tilaa on 15 200 bruttoneliömetriä eli toiminta on saatu mahtumaan selkeästi aikaisempaa pienempiin ja toiminnallisesti parempiin tiloihin.
– Emme rakentaneet vain sairaalaa, vaan keskittymän, jossa on laajasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluita saman katon alla. Tarjonta on monipuolista, sillä meillä on Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa toteutetun kumppanuuslääkärimallin ansiosta peräti 18:n lääketieteen erikoisalan palveluja, Koskinen kertoo.
Tilaajan tarpeet tarkoin esille
Hankkeen suunnitelmien hiomiseen hyödynnettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, jossa mukana oli kolme potentiaalista palveluntuottajaa. Elinkaarihankekonsultti Riku Tolvanen CAPEX Advisorista näkee, että kilpailullinen hankintamenettely on hyvää polttoainetta julkisen rakennushankkeen alkuvaiheessa ja tuottaa tavallisesti kustannustehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja, joihin tilaaja on tyytyväinen.
Elinkaarihankkeessa tilaaja määrittelee tarpeensa ja tavoitteensa kilpailullisen neuvotteluvaiheen aluksi. Niiden perusteella tarjoajat tekevät neuvotteluvaiheen aikana vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa suunnitteluratkaisunsa. Parhaiten tilaajan tavoitteet täyttävä ratkaisu voittaa kisan.
– Prosessi on nopea verrattuna siihen, että suunnittelu tehtäisiin itsenäisen työvaiheena ennen erillistä urakkakilpailutusta. Lisäksi ratkaisuissa painottuu rakentamisen ja ylläpidon laatu, koska palveluntuottaja kantaa hankkeen kustannus-, aikataulu- ja laaturiskit rakentamisen jälkeen vielä pari vuosikymmentä eteenpäin, Tolvanen sanoo.
Elinkaarihankkeen palveluntuottajaksi valittiin Lujatalo Oy, joka vastaa elinkaarimallin mukaisesti vuoteen 2041 saakka hyvinvointikeskuksen kiinteistönhuollosta ja ylläpidosta. Sopimukseen on määritelty myös kuntotaso 20 vuoden päähän. Urakkaan sisältyy lisäksi vanhojen sairaalarakennusten purku sekä pysäköinti- ja viheralueiden toteuttaminen niiden tilalle ensi syksyyn mennessä.
– Kiinteistö on Kuntarahoituksen omistuksessa seuraavat 20 vuotta, ja Varkaus maksaa vuokraa leasing-sopimuksen pohjalta. Vuonna 2041 Varkauden kaupunki voi lunastaa kiinteistön itselleen, siirtää lunastusoikeutensa kolmannelle osapuolelle tai jatkaa leasing-sopimusta Kuntarahoituksen kanssa, Jukka Koskinen kertoo.
Elinkaarihankkeet ovat tavallisesti yli 10 miljoonan euron julkisia hankkeita. Eniten mallia on käytetty koulujen rakentamiseen. Riku Tolvasen mukaan hankkeiden sopimusarvo vuodesta lähtien 2009 on noin 1,8 miljardia euroa. Esimerkiksi viime vuonna sopimushinnoilla laskettuna hankkeiden arvo oli 267 miljoonaa euroa.
– Elinkaarimallissa hankkeen toteuttaja vastaa suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi rakennuksen ylläpidosta ja kiinteistöpalveluista sopimuskaudella, joka yleensä on 20–25 vuotta. Kunnat näkevät elinkaarimallin keinona hankkia laatutakuu kiinteistölle. Mallin yleistymiseen heijastuvat varmasti julkisten rakennusten sisäilmaongelmat. Elinkaarimallin avulla urakoitsija saadaan tekemään sellaisia valintoja, että puutteet laadussa eivät kaadu sen omaan niskaan ylläpitokaudella, Riku Tolvanen sanoo.
Suomessa elinkaarihankkeiden suurimpia toteuttajia ovat SRV, Lujatalo, YIT, Lehto ja Skanska.
Tehtaan sairaala jää maisemaan
Lujatalo Oy:n työpäällikkö Ari Jokelainen kertoo, että elinkaarimallin hyödyntäminen rakennushankkeessa lisää selkeästi tilaajan ja pääurakoitsijan välistä vuoropuhelua.
– Jo suunnitteluvaiheessa tilaajan toiveet käytiin läpi detaljitasolla. Lujatalo puolestaan lähti suunnittelemaan hankkeen rakenneratkaisuja ja materiaalivalintoja 20 vuoden ylläpitovastuun näkökulmasta.
Jokelainen luonnehtii rakennusaikataulua tiukaksi, mitä pohjatyövaiheen yllätykset eivät suinkaan helpottaneet.
– Rakennuksen länsisakaran alueelta paljastui rakennuksen pohjaa kaivettaessa, pohjatutkimuksista huolimatta, häiriintymisherkkää savi- ja silttipitoista maata. Sen vuoksi noin kolmasosa perustuksista oli vahvistettava lyöntiteräspaaluilla. Kun perustusvaiheesta päästiin eteenpäin, rakennuksen nuolimainen muoto toi haasteita kantavien rakenteiden sovittamiseen, Jokelainen sanoo.
Lujatalo aloittaa keväällä vanhojen sairaalarakennusten purkamisen. Jäljelle jää vain 1930-luvun puolivälissä Ahlström-yhtiön tuella rakennettu Tehtaan sairaala, joka on suojeltu rakennus.
Palveluja kauniissa järvimaisemassa
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelussa haluttiin ottaa huomioon ympäröivä luonto järvi-näköaloineen.
– Aika harvoin pääsee suunnittelemaan julkista rakennusta järvitontille, arkkitehti Kaisa Härkönen Raami Arkkitehdit Oy:stä kiteyttää.
Järven lisäksi suunnittelulle toivat raameja vieressä olevan vanhan sairaalan rakennukset sekä uudiskohteeseen halutut toiminnot. Härkönen kutsuu rakennuksen muotoa nuoleksi.
– Esimerkiksi vuodeosasto piti sovittaa yhteen kerrokseen. Päivystysvastaanoton tuli olla hyvin saavutettavissa ja sen läheisyyteen täytyi sijoittaa laboratorio- ja kuvantamistilat, Härkönen sanoo.
Härkösen mukaan toiminnallisuutta tutkittiin tarkoin erilaisilla malleilla, mutta myös kaunis maisema haluttiin hyödyntää.
– Esimerkiksi psykiatrian tilat sijaitsevat rakennuksen ylimmässä kerroksessa, josta on parhaat näkymät järven suuntaan. Psykiatrian tilojen käytössä on myös lasitettu terassi rakennuksen eteläsakaran puolella.
Julkisivussa sisäänkäynnin puolella on käytetty graafista betonia, jossa teemana on pystyyn sijoitettu aaltokuvio. Myös järvenpuoleisella seinustalla on jonkin verran graafista kuviota, muilta osin julkisivu on pestyä valkobetonia.
– Seinien aaltokuviot suunniteltiin abstrakteiksi, jotta työmaalla ei tarvitse käyttää aikaa kuvioiden yhteensovittamiseen. Sisäänkäynnin puolella oleva aaltokuvio on viittaus rakennuksen takana avautuvaan järvimaisemaan, Härkönen kertoo.
Aaltoteemaa on jonkin verran käytetty myös sisätiloissa, mutta pääasiassa sisätilojen värimaailma on neutraali ja harmoninen, jotta kalusteiden valinta olisi mutkatonta. Korkeaa tilaa on käytetty maltillisesti, vain lounasravintolan kohdalla.
– Potilashuoneet ovat pääasiassa yhden hengen huoneita. Pohjaratkaisussa suunnittelu toiminnallisuuden ehdoilla näkyy siinä, että kaikki kerrokset ovat erilaisia. Tämä on vaikuttanut myös keskuskäytävien lukumäärään, ja olemme käyttäneet sekä keskuskäytävä- että kaksoiskäytävämalleja toiminnan tarpeen mukaan. Käytävät eivät sijaitse toistensa päällä, mikä toi jonkin verran haasteita rakenteiden ja talotekniikan suunnitteluun, Härkönen toteaa.
Maanpäällisiä kerroksia sairaalakäytössä on neljä. Järven puolelle on sijoitettu huoltopiha, joka on maisemoitu lähes näkymättömiin. Huoltopihalta on suora pääsy pohjakerrokseen.
Ilmakuvasta katsottuna rakennus on nuolen muotoinen, ja sen pääsisäänkäynti sijaitsee sakaroiden nivelkohdassa.
Lääkkeellinen happi tuotetaan generaattorilla
Terveydenhuollon tiloissa on runsaasti häiriöherkkiä järjestelmiä ja laitteita. Siksi varavoima on välttämätön, vaikka kaupunkialueilla sähkökatkot ovat tänä päivänä harvinaisia. Myös it-järjestelmän toimivuus on taattu häiriötilanteissa.
– Varavoimakone pitää yllä kriittisimmät toiminnot, kuten lääkejääkaapit, ihmishenkeä ylläpitävät laitteet ja toimenpidesalin tekniikan, kertoo sähkösuunnittelusta vastannut Heikki Wilen Granlund Tampere Oy:stä.
Wilen korostaa uudisrakennuksen etuja sähkösuunnittelun näkökulmasta.
– Vanhassa sairaalassa laajennuksia oli tehty useaan otteeseen. Aikojen kuluessa on väistämättä jouduttu tekemään kompromisseja, jotka eivät palvele käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla.
Grandlund on vastannut myös lvi-suunnittelusta. Projektipäällikkö Ossi Parviainen kiittelee 3D-mallinnusta, mikä rakenteeltaan monimutkaisessa kiinteistössä helpotti talotekniikan sijoittelua.
– Terveydenhuollon rakennuksessa on runsaasti erityistä huomiota vaativia tiloja, kuten toimenpidehuoneita sekä välinehuollon ja lääkehuollon tiloja. Monilla lääketieteellisesti keskeisillä tiloilla on oma ilmanvaihtokoneensa. Kun kaikki 23 suurta ilmanvaihtokonetta on sijoitettu viidennen kerroksen konehuoneeseen, ilmanvaihtokanavien viidakko on kohtalaisen monimutkainen, Parviainen sanoo.
AALTO-hyvinvointikeskuksessa lääkkeellinen happi tuotetaan omavaraisesti happigeneraattorilla.
– Järjestelmän hyvä puoli on se, että terveydenhuolto on hapen suhteen omavarainen eikä toimitusten häiriintyminen vaaranna happihuoltoa. Suomessa generaattorihapen tuotanto on vielä varsin harvinaista ja edellyttää jatkuvaa laadunvalvontaa. Lisäksi hapen tuotantoon liittyvä tekniikka, kuten generaattori, säiliöt ja putkistot, on huomattavasti monimutkaisempi kuin sairaaloissa, joissa hyödynnetään säiliöhappea, Parviainen sanoo.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Akseli Muraja
