Länsiväylän uusi katseenvangitsija
EKE-Yhtiöiden vanha toimistorakennus Espoon Olarissa on purettu. Piispanportin tontille on noussut uusi, 4500 vuokrattavaa neliömetriä käsittävä toimistorakennus, jonka ylimpään kerrokseen muuttaa EKE-Rakennus Oy:n pääkonttori. Muut tilat vuokrataan eri yrityksille.
EKE rakentaa samaan kortteliin myös asuntoja. Ensimmäinen asuintalo valmistuu syksyllä 2021.
Betonirakentamisen asiantuntija
EKE:n historia lähtee liikkeelle vaativien betonirakenteiden suunnittelusta, kertoo EKE-Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Heidi Kerosuo.
– Bertel Ekengrenin 1960-luvulla perustama insinööritoimisto vastasi muun muassa Weilin & Göösin painotalon sekä Tapiolan kirkon betonirakenteiden suunnittelusta.
Insinööritoimistosta on 60 vuodessa kasvanut merkittävä ja monipuolinen rakennusalan toimija. Osana monialaista ja kansainvälistä EKE-konsernia EKE-Rakennus Oy rakentaa asuntoja ja kokonaisia asuinalueita sekä kehittää ja vuokraa toimitiloja. Markkina-alueena Suomessa on pääkaupunkiseutu ja sen ympäristö.
Yhtiö tunnetaan EKE Loft -asuntotuotannostaan.
– Loft-konsepti tarkoittaa korkeaa asumisen laatua, tehdashenkisyyttä sekä avointa, korkeaa, persoonallista ja muunneltavaa tilaa. Kaikki nämä ovat ominaisuuksia, jotka löytyvät myös uudesta toimistorakennuksestamme, Kerosuo sanoo.
Veistoksellinen sisäänkäynti
Kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Jani Ristimäki Parviainen Arkkitehdit Oy:stä viittaa hänkin EKE:n historiaan, kun keskustellaan rakennuksen suunnittelusta.
– Lähtökohtia suunnittelussa olivat yhtiön tausta vaativien betonirakenteiden suunnittelijana sekä tämän päivän loft-osaaminen. Halusin tuoda rakennukseen myös tiettyä statusta, onhan se yhtiön uusi pääkonttori.
EKE rakentaa rohkeasti, mikä Ristimäen mukaan sopii hänen tyyliinsä.
Viittaukset Tapiolan kirkkoon ja W&G-taloon, jossa nykyään toimii Espoon modernin taiteen museo Emma, antavat uuden näkökulman rakennukseen ja erityisesti sen veistokselliseen päätyjulkisivuun. Vinosti sisäänvedetty päätyseinä on kokonaan lasia – koko kuuden kerroksen matkalla. Osa teräslasirakenteesta jatkuu Länsiväylälle näkyvän julkisivun puolelle. Sisäänkäynnille antavat suojaa betoninen kiilamainen sivuseinä ja betoninen lippa.
Sisäänkäynnin juhlavuutta lisää sen edessä oleva pieni aukio puineen. Keväällä, kun puut ovat lehdessä, ne tulevat ikään kuin rakennukseen sisälle, Ristimäki maalailee.
Lasinen pääty luo kepeydellään kontrastia rakennuksen tummalle massalle. Julkisivun päämateriaali on kahteen tasoon muurattua, ruskeasävyistä poltettua reikätiiltä. Julkisivun sommitelmaan kuuluvat myös ikkunat.
– Kolmen ikkunakoon algoritminen sommittelu luo leikkisyyttä pitkiin julkisivuihin. Lisäksi tiilireliefi elää auringon valon mukaan.
Rouhea minimalismi
Uudisrakennuksen loft-henkisyys näkyy heti, kun astutaan ovesta sisälle: neljän kerroksen korkeuteen ulottuva ala-aula on avara ja valoisa. Seinien ja betonipylväiden pinta on jätetty näkyville. Aulasta on näkymä kolmeen toimistokerrokseen suurten lasiseinien läpi.
– Rakennuksen arkkitehtuuri välittää EKE:n arvomaailmaa ja toimintaa. Tavoitteena on ollut selkeä hahmo, aidot materiaalit ja elämyksellisyyttä korostavat tilat, Ristimäki täsmentää.
Kolmionmuotoisen aulan lisäksi katutasoon eli ykköskerrokseen on sijoitettu kahvila ja neuvottelutilat. Kerroksessa on lisäksi varastotiloja, tekniset tilat, sosiaalitilat ja väestönsuoja.
Ristimäki käyttää suunnittelusta termiä rouhea minimalismi. Rouheus tulee esiin materiaaleissa, jotka on jätetty esiin sellaisenaan: betoni, tiili ja teräs. Vastaparina näille on sisätiloissa käytetty tammi, joka tuo tilaan lämpöä ja inhimillisyyttä. Tammirimaa on muun muassa kahvilan matalan osan katossa ja seinissä.
– Loft-konseptin mukaisesti raakapinnat ovat tässä rakennuksessa osa sisustusta. Kun betonipinnat jätetään näkyville, vaatii se tekijöiltä paljon enemmän, vaikka luulisi, että tilanne on päinvastoin, EKE:n Kerosuo toteaa.
Ristimäki kehuu suunnittelijoiden ja rakentajien työtä detaljiikan suhteen huippusuoritukseksi. Nyt tehtyjä ratkaisuja voidaan hänen mukaansa hyödyntää muissakin kohteissa.
Myös EKE-Rakennus Oy:n työpäällikkö Miikka Huhtamäki on tyytyväinen urakkaan, joka alkoi lokakuussa 2019 ja saatiin päätökseen tammikuun 2021 lopussa. Vastaavana mestarina Piispanportin toimistotalossa oli EKE-Rakennuksen Eero Meriläinen.
– Suunnittelu ja rakentaminen sujuivat hyvässä yhteishengessä. Meillä oli ainutlaatuinen työmaaporukka, joka pystyi näkemään koko ajan eteenpäin ja miettimään ratkaisuja yhdessä. Loft-rakentamisessa kaikkien elementtien on sovittava millilleen kohdalleen ja jäljen on oltava viimeisteltyä. Se vaatii tekijöiltä kykyä ennakoida sekä selkeää työjärjestystä, Huhtamäki kommentoi.
Huimia näkymiä
Monipuoliset ja muunneltavat toimistotilat sijoittuvat kerroksiin 2–5. Kuudes toimistokerros on varattu EKE:n käyttöön. Rakennuksen kattokerroksesta löytyvät ilmanvaihdon konehuoneet sekä työntekijöille tarkoitettu kuntosali.
Toimistokerrosten sisäänkäynnin puoleisessa päädyssä on avaraa ja muunneltavaa tilaa. Kerroksissa 5 ja 6 lattiapinta jatkuu rakennukseen päätyseinään asti, mutta kerroksissa 2-4 tämä tila leikkautuu kesken suureen lasiseinään: lattiasta kattoon asti ulottuvan lasiseinän läpi on huima, suorastaan huimaava, näkymä alas ala-aulaan. Jos näky alkaa pyörryttää, voi katseen nostaa ylöspäin ja ihailla aulan kattoon kiinnitettyjä, Saas Designin hauskoja, suuria koeputkia muistuttavia riippuvalaisimia.
Avokonttoritilan lisäksi EKE:n käyttöön tulevassa kerroksessa on pääosin lasiseinäisiä toimistohuoneita. Huoneet on sijoitettu kahden käytävän varrelle siten, että joka huoneessa on ikkuna. Himmennettyjenkin lasiseinien läpi päivänvalo tulee huoneista käytävälle asti. Käytävien väliin jäävässä tilassa ovat keittiö ja ruokailutila, porrashuoneet ja hissi. Toinen hissi löytyy rakennuksen pysäköintikannen puoleisesta päädystä.
– Joustavan perusratkaisun ansiosta toimistokerrosten tilat voidaan sisustaa käyttäjän tarpeiden mukaan. Ne voivat olla avointa tilaa tai niihin voidaan tehdä huoneita, Kerosuo toteaa.
Seinien betonipintoja pehmentää harmaasävyinen, askelääntä eristävä tekstiilimatto. Ääntä vaimentavat myös katon akustoivat villalevyt. Taukokeittiön pintamateriaalina on tammiviilu tai valkoinen laminaatti.
Tilojen modulaarisuus on otettu huomioon nykyaikaisessa talotekniikassa, johon kuuluu muun muassa säteilijöin toteutettu lämmitys ja jäähdytys.
– Piispanportin toimistotalo edustaa nykypäivän toimintaympäristöä, jossa tilat ja palvelutarjonta on suunniteltu käyttäjä edellä. Tavoittelemme kohteelle sekä hyvinvointia ja terveyttä tukevaa WELL-sertifikaattia että kestävän kehityksen LEED-tunnusta, Kerosuo toteaa.
Tukimuureja
Toimistotalon runkorakenne on tehty betonielementeistä. Rungossa on viisi jäykistyselementtiä: kolme porraskuilua ja kaksi hissikuilua. Talon jatkeena on kaksikerroksinen pysäköintihalli, joiden rakentamiseksi tontilla oli tehtävä paljon louhintaa, kertoo kohteen rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Alexey Krishtalevich AFRY Finland Oy:stä
– Koko rakennus on syvällä maassa, kalliossa. Talon perustana on kalliovarainen anturaperustus, mutta pääsisäänkäynnin kohdalla kallio on niin syvälle, että siihen oli asennettava teräspaalut.
Talon julkisivun puolelle suunniteltiin massiivinen, paikoin jopa 12 metriä korkea tukimuuri koko rakennuksen pituudelta. Parkkihallin puolelle jatkuva tukimuuri kestää maapainon rakennuksen ja kallion välissä.
Haasteellisia työvaiheita rakennesuunnittelijalle olivat julkisivun teräslasirakenteen liitokset, tiilijulkisivu, jonka jokainen tiili mallinnettiin sekä betonipylväiden ja teräspalkkien kiinnitykset.
– Kun betonipinta on osa rakennuksen arkkitehtuuria ja sisustusta, ei elementtien nostoelementtejä tai kiinnityskohtia kuten hitsausjälkiä, saumoja, pultteja saa jäädä näkyville. Mitään ei voi piilottaa listojen alle, koska listoja ei ole. Piirustuksissa pitää näkyä myös pintakäsittelyt, kuten betonin teräshierto, Krishtalevich sanoo.
Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
