Kylpylähotelli Peurunka Laukaassa
Laukaan Kylpylähotelli Peurungassa uskalletaan mennä vastavirtaan. Kyse ei ole pelkästään vastavirta-altaasta, vaan uuden kylpylän suunnittelusta ja rakentamisesta.
Peurungan uuden kylpylän teemoitetussa mallissa kylpylän allasosastolle ei tule luonnonvaloa. ”Ikkunat” ulkomaailmaan, aina avaruuteen asti, ovat kylpylän seinälle asennetut jättimäiset screenit. Tarvittaessa luonnonvaloa saadaan kylpylään kahden maisemaikkunan kautta.
Perusteema kylpylän fyysiselle ympäristölle on avaruus ja planeetat, mikä näkyy muun muassa kahvilan sisustuksessa. Teemaa vahvistaa kylpylän screeneillä esitettävä ohjelmasisältö.
Kylpylähotelli Peurungan palvelujohtaja Jukka Ruuska myöntää, että uudenlaisen kylpylämallin suunnittelu mietitytti rakennuttajapäässäkin.
– Peurunka ei ole asutuksen keskellä, joten vieraillamme täytyy olla syy tulla tänne. Halusimme rakentaa hyvän syyn tulla ja viihtyä. Sellainen tehtiin visuaalisuuden ja elämyksellisyyden avulla, Ruuska taustoittaa uudistusta.
Kylpylän ja siihen kuuluvien muiden tilojen uudistamiselle oli muitakin syitä kuin elämyksellisyyden etsiminen. Peurungan maamerkkinä 27 metrin korkeuteen kohonnut liikuntakupoli, niin sanottu UKK-kupoli, oli tullut käyttöikänsä ja toiminnallisuutensa loppusuoralle. Peurungassa tarvittiin myös moderneja tiloja yli 150 hengen kokouksille ja tapahtumille.
Tilat valmistuivat kahdessa vaiheessa
Kylpylän uudistamisen aikataulu oli todella tiukka ja laatuvaatimukset korkeat. Vanhojen osien purkaminen alkoi maaliskuussa 2011. Kylpyläosaston piti valmistua ennen joulusesonkia.
– Kupolin purkaminen kesti kaksi kuukautta. Uusia perustuksia päästiin tekemään toukokuussa. Aikataulussa pysyttiin, kun kylpylässä pystyttiin tekemään eri työvaiheita limittäin. Suunnitelmia myös tarkennettiin vielä rakentamisen kuluessa, rakennusurakoinnista vastanneen Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Jukka Lintunen sanoo.
Kylpyläosasto oheistiloineen, uusi kahvila ja uudistettu sisääntuloaula valmistuivat aikataulussa marraskuun 2011 lopussa. Muut tilat olivat valmiit maaliskuun 2012 lopussa.
Vanhasta kylpylästä jäivät uudistuksessa jäljelle vain jokiallas ja saunaosaston runko.
Uuden kylpylän lisäksi Peurunkaan rakennettiin uusi, noin 740 neliömetrin monitoimitila (Peurunka Areena), joka toimii sekä liikuntahallina että kongressi- ja tapahtumatilana. Lisäksi rakennettiin kaksi kuntosalia, yksi spinningsali, yksi yleisliikuntasali, neliratainen keilahalli ja kahvila. Myös kylpylän sisääntuloaula modernisoitiin.
– Palvelutoimintoja haluttiin käyttäjän puolelta keskittää, ja Bistro Nemon palvelupisteessä tämä toteutuu. Bistro Nemo on lisäksi katseen vangitsija sisääntuloaulassa kahden kerroksen korkeudelta, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Anita Höttönen Pöyry Finland Oy:stä kertoo.
Teema muuttuu asiakkaiden mukaan
Kylpylän teemamaailma poikkeaa kovasti maisemakylpylöiden ilmeestä. Kylpylän yleisilme on tumma, mutta ei pimeä. Värit, valot, ääni ja liikkuva kuva tuovat kylpylään juuri sen teeman, joka kulloinkin halutaan. Ensimmäiseksi teemaksi valittiin avaruus ja planeetat.
– Olemme näyttäneet kahdella isolla screenillä myös muun muassa jääkiekon MM-kilpailuiden otteluita ja elokuvia. Yritystilaisuuksissa screeneillä voidaan esittää yrityksen omaa materiaalia, Ruuska sanoo.
Kylpyläalueen kaikki valaistus on toteutettu väriohjattavalla led-tekniikalla. Kylpylän valaistussuunnittelusta vastasi valaistussuunnittelija Jukka Korpihete, joka oli mukana suunnittelemassa myös kylpylän ääni- ja kuvamaailmaa. Jokaista kylpylän valaisinta voidaan ohjata itsenäisesti ja vapaasti värikartan mukaan.
– Väriskaala on laaja, ja valaistus on synkronoitu äänen ja kuvan kanssa. Näin saadaan teemaa ja tunnelmaa vaihdettua nopeastikin halutulla tavalla, talotekniikkapäällikkö Mikko Sahikallio TalPro Oy:stä kertoo.
Led-tekniikkaa on hyödynnetty kylpylän lisäksi tehosteena uusissa yleisötiloissa sekä spinning- ja kuntosaleissa.
Kokonaan ilman luonnonvaloa eivät kuitenkaan Peurungan kylpylän vieraat jää. Kun kylpylävieras kapuaa portaat Pohjoismaiden pisimmän, 130-metrisen vesiliukumäen 14 metriä korkeaan torniin, avautuu sieltä näkymä Peurunkajärvelle.
– Liukumäkitorni nousee kylpylän vesikaton läpi, ja liukuun lähdetään vesikaton päältä. Välillä liu’utaan rakennuksen ulkopuolella, ja sieltä mäki kiertää takaisin sisälle, Lintunen ”piirtää” vesiliukumäen mallin.
– Oli varsin haastavaa sijoittaa iso liukumäki kylpyläkokonaisuuteen. Asiakkaan toive oli, että liukumäki tekee yhden kiemuran myös sisäpuolella, arkkitehti Höttönen täydentää.
Monitoimiareenassa liikutaan ja kokoustetaan
Kylpylän lisäksi Peurungassa on nyt käytössä suuri monitoimitila, joka tarjoaa halutun mahdollisuuden suurten tilaisuuksien järjestämiseen. Peurunka Areenalle mahtuu istumaan noin 600 ihmistä tai ilman pöytiä seisomaan noin 1 000 ihmistä. Areena voidaan jakaa siirtoseinän avulla kahteen itsenäiseen äänieristettyyn tilaan.
– Monitoimitilassa on aluejoustava pinta, joka sopii monenlaiseen liikuntakäyttöön, mutta kestää myös isojen tapahtumien kulutuksen. Areenan seinässä on iso ovi, josta voidaan tuoda sisään vaikka autoja, rakennuskonsulttina toiminut projektipäällikkö Raimo Nerg Pöyry CM Oy:stä kertoo.
Rakennesuunnittelusta vastanneen Ramboll Finland Oy:n projektipäällikön Markku Pesosen mukaan monitoimitilan äänieristys suunniteltiin tarkasti, jotta tilaan ei kantaudu häiritseviä ääniä ulkopuolelta eikä rakenteiden kautta.
– Runkorakenne eristettiin pintarakenteista kumisten tärinävaimentimien avulla. Peurunka Areenalle ei kantaudu ääntä spinning- tai kuntosaleista, sillä niiden lattioiden liittolaattarakenne on irrotettu seinärakenteista. Näin ääni ei pääse kulkemaan sivu- eikä pystysuunnassa, Pesonen kertoo.
Liikuntasalien lattiarakenne muodostuu kantavasta ontelolaatasta, 50 millimetrin pintabetonista, 50 millimetrin tärinävaimennuskaistasta, 100 millimetrin liittolaatasta ja aluejoustavasta lattiapinnasta.
Myös Peurunka Areenalla näkyy valaistussuunnittelun tarkkuus. Valaistustasoja voidaan ohjata käyttötarpeen mukaan, ja tilan valaistukseen on ohjelmoitu valmiiksi puolentusinaa erilaisia valaistusolosuhteita.
Tehostevärit jäävät mieleen
Siinä, missä kylpylään on luotu intiimiä tunnelmaa ikkunattomuudella, spinningsalissa on näkymä avattu ulos suuren maisemaikkunan kautta. Salien seinissä on käytetty myös tehostevärejä: liikuntasalissa punaista, kuntosalissa violettia ja spinningsalissa sinistä.
Kylpylähotellin käytävätilat saivat uudistuksessa uuden ilmeen. Käytävien lattiat ovat laattaa ja seinät maalatut.
– Käytävissä on tavoiteltu helppohoitoisuutta ja pitkää ikää, Nerg huomauttaa.
Höttösen ja Korpiheteen mukaan vahvaa visuaalisuutta on kylpylähotellissa korostettu pelkistämällä muita tiloja. Näyttävyyttä ei ole haettu viherkasveilla tai muilla sisustuksellisilla elementeillä.
– Sisustukseen on tuotu selkeitä linjoja ja joitakin yksityiskohtia, jotka halutaan asiakkaiden muistavan. Tällaisia ovat esimerkiksi salien ja pukukaappien ovien tehostevärit, Höttönen sanoo.
Kylpylähotelli Peurungan ulkoarkkitehtuurissa on uusi osa yhdistetty vanhaan vaalealla värimaailmalla. Julkisivussa on hiekanvärinen julkisivukasetointi, jota täydentää vaalea värjätty betoni.
Lämpö ja kosteus vaikuttavat rakenteisiin
Raimo Nerg muistuttaa, että kylpylässä korostuu toiminnallisuus, mikä tuo kovia vaatimuksia talo- ja laitetekniikan toimivuudelle.
– Jos talotekniikka tai laitetekniikka ei toimi, on varsin sama, millaiset seinät kylpylässä on pystyssä, Nerg sanoo.
– Kylpylässä haasteena on korkea lämpötila ja kosteuden suuri määrä. Ilmanvaihdon ja automatiikan on toimittava moitteetta. Peurunkaan valittiin muualla jo testattua tekniikkaa, jotta varmistuttiin teknisten ratkaisujen toimivuudesta, Mikko Sahikallio täydentää.
Jukka Lintunen sanoo, että kosteassa ja lämpimässä tilassa kiinnitettiin erityistä huomiota rakenteiden tiiviyteen ja veden eristävyyteen laattojen alla. Pitkää elinkaarta kylpylälle tuo osaltaan optimaalisen ilmanpaineen löytäminen.
Uuden kylpylän kolmannen kerroksen iv-konehuoneeseen on keskitetty kaikki kylpylän tekniikka yhteen paikkaan. Siellä on iv-konekohtaiset sähkökeskukset ja aina jokaista konetta palveleva automatiikka.
– Iv-koneita pystytään tarvittaessa ohjaamaan internetin kautta etänä ja seuraamaan eri järjestelmiä laitetasolla reaaliaikaisesti, Sahikallio kertoo.
Uuden ja vanhan yhdistämisessä haastetta
Kylpylähotelli Peurungan uudisosassa on betonielementtirunko. Kylpylän katto on puuelementtirakenteinen. Uusi osa on liittymäkohdastaan kolmikerroksinen ja vanha osa yksikerroksinen.
– Osa vanhoista yläpohjarakenteista purettiin ja osaa vahvistettiin. Uuden ja vanhan osan liittymäalueella myös uusittiin osa yläpohjarakenteista liimapuurakenteilla, Markku Pesonen sanoo.
Hänen mukaansa kantavia rakenteita purettiin toteutusvaiheessa suunniteltua laajemmin rakennuksen kellari- ja liittymäalueen läheisyydessä.
– Liittymäalueen perustukset oli tehty aika pintaan, joten veimme uusitut perustukset syvemmälle, Pesonen kertoo.
Haastetta rakenteiden suunnittelussa riitti seinien sisäpuolellakin, sillä uudet tilat tuli saada sovitettua ehjänä säilytetyn saunaosaston rungon ympärille. Myös vanhasta säilytetty jokiallas tarvitsi lisää vedenkäsittelytilaa.
Kylpylän maamerkin, suuren vesiliukumäen, keskitorni on halkaisijaltaan kaksimetrinen betoniputki. Sen sisällä kulkee ilma alaspäin ja liukumäessä tarvittava vesi ylöspäin. Tornia kiertävät portaat on valettu paikalla teräksisen muotin avulla. Itse liukumäkitorni on teräsrakenteinen.
– Työmaalla ei tapahtunut yhtään tapaturmaa, ja siitä olemme erittäin ylpeitä, rakennuttajakonsultti Nerg korostaa.
Seuraavalla kerralla uudelle kuvamatkalle
Suuri liukumäki tulee pysymään Peurungan kylpylän keskeisenä elementtinä vielä vuosia, mutta muuten nyt vieraileva asiakas voi päästä seuraavalla kerralla aivan uudenlaiseen kylpylämaailmaan.
– Jatkossa kylpylässä voidaan kuvamatkailla avaruudesta jonnekin ihan muualle. Illuusiokylpylässä ilme muuttuu aina tarpeen mukaan, Korpihete muistuttaa.
Jukka Ruuska pitää hyvänä, että kylpylää voidaan uudistaa ilman merkittävää rakenteiden muokkaamista. Kylpylän rakentamisessa toteutui suunnittelun lähtökohta: muunneltavat tilat, jotka katsovat jo pitkälle eteenpäin.
