Lähipalvelukeskus tuo uutta sykettä Herttoniemeen
Liikekeskus Helsingin Herttoniemessä on saanut kylkeensä monitoimirakennuksen, ja kokonaisuus on nimetty Lähipalvelukeskus Hertsiksi. Hybridi sisältää erilliskohteina hoivakodin sekä kolme asuintornia laajennusosan päälle rakennettuina. Hertsi-hanketta luonnehtivat kireä aikataulu ja lukuisat yhteensovitukset.
Helsingin Herttoniemessä aiempi pienehkö liikekeskus on kasvatettu kaupunginosan lähipalvelukeskukseksi, jonne poiketaan päivittäin muutoinkin kuin ostosten vuoksi. Vastavalmistunut Gigahertsi yhdistettiin vuonna 2002 rakennettuun ja nyt peruskorjattuun Megahertsi-liikekeskukseen. Yhdessä Giga ja Mega muodostavat Lähipalvelukeskus Hertsin, johon on sijoittunut myymälöiden, ravintoloiden ja kahviloiden ohella Helsingin kaupungin kirjasto- ja nuorisotilat, päiväkoti sekä hoivakotitiloja.
Hertsin alimmissa kahdessa kerroksessa on yhteensä 55 liiketilaa, joista kookkain, hypermarket Prisman tila, jakautuu sekä Gigan että Megan puolelle. Kirjasto, nuorisotila ja päiväkoti ovat kahdessa tasossa toisessa ja kolmannessa kerroksessa sekä näiden päällä ilmanvaihdon konehuone neljännessä. Hoivakoti sijoittuu kahteen ylimpään kerrokseen. Maanalaista uutta pysäköintitilaa on kahdessa tasossa, yksi halli oli Megalla ennestään. Gigan rakennusala on noin 50 000 neliötä ja Megan noin 10 000 neliötä.
Täysimittaiseksi hybridiksi kiinteistökokonaisuuden muodostavat uudiskompleksin päälle rakenteilla olevat kolme uutta asuntotornia, jotka valmistuvat alkuvuonna 2021. Asuntoja näihin 10-, 13- ja 18-kerroksisiin torneihin tulee yhteensä noin 300.
Asuintorneista kaksi matalinta rakentaa Hartela Etelä-Suomi Oy ja korkeimman YIT Suomi Oy. Matalimmat tornit ovat jo vesikattovaiheessa, ja korkein on pystytetty 12. kerroksen korkeuteen. Talot tulevat vuokra-asuntokäyttöön.
Uudis-, muutos- ja peruskorjausurakoiden arvo kohoaa noin 100 miljoonaan euroon ilman asuintorneja. Niiden kanssa summa kaksinkertaistuu. Giga-kiinteistön omistajia ovat Aktia Henkivakuutus Oy, Vakuutusyhtiö Henki-Fennia ja Yleisradion eläkesäätiö. Hoivakotitilat omistaa Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt ja Mega -kiinteistön Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt.
Vaikka hankekokonaisuuden rakentamisen alkuvaiheet venähtivät, kun hankkeen eri osapuolten vaatimuksia ja lähtötietoja oli sovitettava toisiinsa, aikataulu kurottiin myöhemmin umpeen. Gigan maanrakennus- ja perustustyöt sekä Megan peruskorjaus alkoivat tammikuussa 2018.
Hertsin kehitysvaihe ajoittui vuosille 2013–2017. YIT Suomi Oy ja Hartela Etelä-Suomi Oy sulauttivat omistamansa tontit yhdeksi sekä koostivat 50/50-periaatteella hankekehitysresurssit ja työyhteenliittymän.
Arjen palveluita eikä kullan kimallusta
Arkkitehtitoimisto L Arkkitehtien toimitussopimus sisältää Lähipalvelukeskus Hertsin Giga-, Mega- ja hoivakohteiden sekä kolmen asuintornin pää- ja arkkitehtisuunnittelun. Pääsuunnittelija Harri Koskinen kuvailee, että aika haipakkaa on töitä tehty syksystä 2017 lähtien.
Rakennusluvat ovat vuodelta 2013, ja niihin on tehty matkan varrella lukuisia muutoksia kaupan rakenteen muuttumisen takia. Kauppakeskusroolia on supistettu ja arjen palveluita lisätty.
– Poikkeusluvilla muutettiin liikerakennusoikeutta asunnoille ja oikeus myös hoiva-asunnoille, joita ei ollut alkuperäisessä kaavassa. Pieni osa kaupan rakentamista jäi samalla pois, Koskinen kertoo.
Asemakaava vaati julkisivuun tummanruskeaa tiiltä Megan kaltaisesti tai tiilen sävyistä keraamista lankkua, johon päädyttiin. Materiaali- ja värimaailma kumpuaa tontin ja alueen historiasta sovitettuna nykytilanteeseen. Ikkunasyvennyksissä ovat tehosteväreinä turkoosi, tummansininen ja vihreän eri sävyjä.
Gigan korkea rakennusmassa suojaa muurina sisäpihaa Itäväylän liikenteen päästöiltä. Harri Koskisen mukaan keskeinen tavoite on ollut hyvä toiminnallisuus. Tavoitteena oli järjestää sisäänkäynnit rakennuksen useasta kulmasta. Se on myös toteutunut, vaikka korkomaailma oli hankala, kun tonttimaan pinta nousee ylämäkenä Megan kulmalta kohti Itäväylää.
Toiminnallisuutta tuo osaltaan myös uusi Itäväylän ylittävä silta, joka liittää rakennuskompleksin tulevaan metrokortteliin.
Sisätiloihin on luotu helppoa lähestyttävyyttä ja inhimillistä mittakaavaa, enemmän rouheutta kuin marmorin ja kullan kiiltoa.
Gigan sisäpuolinen sävymaailma on mukailtu ilmeeltään ja sävymaailmaltaan Megan vanhojen ja osittain uusittujen pintojen kanssa. Tiloissa on häivytetyt mustat katot ilman alakattoja, ja käytävien lattioissa on retrotyylinen saven värinen kuusikulmainen keraaminen laatta. Lisäksi pinnoissa on valkoista ja puuta. Tunnelmaa luo osittain alas laskettu valaistus.
Kallioon 800 paalua
Aliurakoitsija Kreate Oy:n maarakennusurakointiin ovat sisältyneet Giga uudisosan tukiseinät teräsponteilla, maankaivut, porapaalutus ja perustukset. Megan osuudelle tehtiin lisäpaalutusta ja hissikuilun pohjatöitä. Kreaten maarakennusurakka valmistui vuoden 2018 loppupuolella.
Työnjohtaja Mika Ojalan mukaan varsinkin tukiseinätöissä kohdattiin viivästystekijöitä.
– Esimerkiksi Itäväylän korjauksen aikaisen kiertotien louheita piti porata auki teräsponttien lyömiseksi. Tontin toisella sivustalla kunnallistekniikka vaati tukiseinien suunniteltujen paikkojen siirtämistä, Ojala kertoo.
Itäväylän puoleiset tukiseinäpontit on ankkuroitu kallioon eri tukitasoille ja jätetty pysyviksi. Ne ruiskubetonoitiin kaivannon puolelta ponttien ruostumiselta suojaamisen sekä ankkurien ja ponttiseinien palokestävyyden takia.
Tukiseinien vaikutus maanpainetta vastaan on otettu huomioon rakennuksen perustuksissa ja runkorakenteessa. Esimerkiksi pysäköintitiloissa riittää tällöin pienempi määrä vinositeitä, jolloin on voitu lisätä autopaikkoja.
Tontin eteläkulmassa tarvittiin pilaantuneen maan poistoa. Kun kaivu ulotettiin pysäköintitason alapuolelle väestönsuojatilojen rakentamiseksi, pohjaveden pintaa piti laskea alennuskalustolla. Pohjaveden takia väestönsuojien sekä samalla tasolla olevien teknisten tilojen ja asukasvarastojen valuissa on käytetty vesitiivistä betonia.
Porapaalutus on varsin järeä, paaluja porattiin kallioon 800 kappaletta, yhteensä noin 4000 metriä. Perustukset ovat kookkaat; betonia tarvittiin niiden valuihin noin 2000 kuutiometriä.
Isolla työmaalla on riittänyt paljon sovittamista, kun yhtäaikaisesti on tehty sekä maarakennustyötä että rungon paikallavalua ja elementtiasennuksia.
– Haasteita on ratkottu yhteisesti hyvässä hengessä, Ojala sanoo.
Valtavat kuormat hallitaan siirtolaatoilla
Vaikka Hertsin tapaiset hybridihankkeet ovat Suomessa harvinaisia, ne lisääntyvät varmasti, ennustavat TYL Hertsin projektijohtaja Juha-Matti Varjonen ja työpäällikkö Jyrki Haka. Edellinen lukeutuu Hartelan ja jälkimmäinen YIT:n henkilöresursseihin.
Heidän mukaansa hybridit ovat tyypillisesti olleet haastavia tapauksia. Hertsin suunnittelu ja runkorakentaminen ovat olleet jopa erityisen vaativia, kun kokonaisuus on täytynyt optimoida tontin, kaavan ja asuintornien ehtojen pohjalta.
Laaja-alaisessa uudisrakennuksessa on kaksi toisiinsa liitettyä runkoa, betonirakenteinen ja alaltaan laajempi teräspilaripalkkirakenteinen. Betonirungon paikallavalulohkolle on valettu kolme betonipohjalaattaa eli niin sanottua siirtolaattaa, yksi kunkin asuintornin alustaksi.
– Tarkoitus on, että laatat toimivat palkkimaisena rakenteena jakaen tornien raskaat kuormat pilareille, joilta ne välittyvät edelleen peruskallioon. Kun myös tahdottiin muuntojoustavuutta asuntornien tilaohjelmille, ratkaisuvalinnassa laatta ohitti vaihtoehtoisen vekselipalkiston, Jyrki Haka sanoo.
Lisäksi toiseen päähän rakennusta on valettu neljäs laatta hoiva-asuntojen alustaksi teräspilaripalkkirungon päälle. Tämä laatta mahdollisti pelivaran hoivahuonejakojen ja kantavien seinälinjojen sijoittelun suunnittelulle.
Uudisrakentaminen on ollut kaikkiaan varsin betonivaltaista, massaa on tarvittu valuihin runsaat 20 000 kuutiometriä.
– Enimmillään yksittäisen valun yhden päivän tarve oli 1300 betonikuutiota. Betoniautoja saapui jonossa työmaalle, noin 150 kuormaa, Juha-Matti Varjonen kertoo. Jännevälit ovat pitkiä, paikallavalulohkolla pisin on 18 metriä ja teräspilaripalkkirungon alueella 16 metriä.
Megahertsin kauppakeskus toimi rakentamisen aikana. Työturvallisuuden ja melun takia töitä on tehty yövuoroissakin, esimerkiksi Megan teräsrungon liittäminen uudisosaan toteutettiin yötyönä.
Rakennusten yhdistämiseen on sisältynyt Megan seinien purkua ja korkoasemien sovittamista. Hypermarket-tila piti saada samaan tasoon molempien rakennusten kanssa. Rajapinnassa Giga ja Mega on liitetty toisiinsa liikuntasaumalla.
– Hankkeen koon takia on ollut eduksi, että TYL Hertsissä on resursseja mukana molemmista yrityksistä, toteaa Juha-Matti Varjonen.
– Hankkeen runkovaiheen aikana rakennesuunnittelija oli työmaalla jatkuvasti, mikä paransi tiedonkulkua työmaan ja suunnittelijoiden välillä sekä nopeutti ongelmanratkaisua. Hyvien kokemusten takia tällaista tulisi hyödyntää yleisemminkin, sanoo Jyrki Haka.
Molemmat ovat tyytyväisiä yhteistyön sujuvuuteen ja mittavien haasteiden voittamiseen. Jo pelkästään se, että TYL Hertsi on luonut ja kehittänyt alusta alkaen yhteisen toimintakulttuurin ja työskentelytavat hankkeelle, on ollut projektitiimille uutta ja palkitsevaa.
Gigahertsin ja keskimmäisen asuintorni Tuulensuojan rakennuttajakonsulttina on toiminut Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy.
– Tämän kokoluokan hankkeet asettavat omat vaatimuksensa, kun sidosryhmiä on valtava määrä. Yhteensovittaminen siten, että tavoitteet saavutetaan, on suuri haaste. Keskeisiä asioita ovat organisointi ja työn suunnittelu samoin kuin yhteistyön ja koordinoinnin varmistaminen ja projektin johtaminen, projektipäällikkö Kari Aitto-oja sanoo.
Kari Aitto-ojan asteikolla rakennuskohde on vaativa mutta silti tavanomainen. Hän arvioi, että TYL Hertsi vastuullisena on onnistunut löytämään tehokkaat ja oikeat rakenneratkaisut. Viiveen kuromiseen on tarvittu töitä useassa vuorossa ja viikonloppuina.
– Avainhenkilöiden stressinsietokyky on osoittautunut varsin hyväksi. Vaikka mukana on YIT:n ja Hartelan henkilöitä, kaksi eri yrityskulttuuria, yhtenäistäminen on onnistunut hyvin. Kaikki kokevat olevansa yhtä porukkaa, TYL:n tiimiä.
Teksti Timo Pääsky | Kuvat Vesa Mäkinen
