Huippusairaala keskelle Suomea
Keski-Suomen uusi keskussairaala, Sairaala Nova, valmistuu syksyllä 2020. Nova edustaa Suomessa uudenlaista sairaala-arkkitehtuuria ja sairaalateknologian huippua. Uuden sairaalan kustannukset laitteineen ovat noin 500 miljoonaa euroa. Sairaalan elinkaareksi on laskettu sata vuotta.
Keski-Suomen uudessa Sairaala Novassa on tilaa runsaat 106 000 bruttoneliömetriä. Massiivisuudestaan huolimatta rakennuksessa on 20 prosenttia vähemmän neliöitä kuin keskussairaalan nykyisissä yhdeksässä rakennuksessa yhteensä.
Nykyistä keskussairaalaa on rakennettu 1950-luvulta lähtien useassa eri vaiheessa.
– Uudessa sairaalassa tilankäyttö on tehokkaampaa. Käytäviä on vähemmän ja talotekniikka integroitu rakennukseen tiiviisti, kertoo projektipäällikkö Jari Ilves Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Uuden sairaalan pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Lisäksi hankkeen arkkitehtisuunnittelussa on ollut mukana pienessä roolissa hollantilainen EGM arkkitehdit.
– Kaikkiaan projektiin on vuosien varrella osallistunut noin 30 arkkitehtia ja sisustusarkkitehtia. Aluksi määriteltiin uuden sairaalan toiminnallinen konsepti. Päädyimme siihen, että sairaala jakautuu toiminnallisesti neljään toisistaan eriytettyyn kokonaisuuteen. Yleensä eri toiminnot ovat sairaaloissa pirstaleisina ja sekaisin, joten Nova edustaa selkeästi uudenlaista ajattelua, Kurkela kertoo.
Kuuma sairaala käsittää kiireellistä hoitoa vaativat 24/7-toiminnot, joita ovat muun muassa päivystys, tehohoito, päiväsairaala sekä leikkaus- ja synnytyssalit.
Elektiiviseen sairaalaan sisältyvät ajanvarauksella tutkimuksiin ja toimenpiteisiin tulevien potilaiden vastaanottohuoneet.
Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 5–7. Yhden hengen potilashuoneita on kaikkiaan 368.
– Toimintojen uudenlaisen suunnittelun lisäksi ajatteluamme ohjasi potilaslähtöisyys. Tätä edustavat esimerkiksi yhden hengen potilashuoneet. Ne vähentävät osaltaan infektioita, parantavat tietoturvaa ja tarjoavat potilaalle rauhallisen ympäristön toipumiseen, Kurkela kertoo.
Sairaalan neljänteen kokonaisuuteen kuuluvat tukitoiminnot kuten laboratoriot, apteekki ja välinehuolto. Lisäksi sairaalaan on integroitu Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon toimintoja.
Hankkeen tavoitteena on, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin säästää vuotuisista noin 360 miljoonan euron toimintakustannuksista noin 10 prosenttia vuodessa.
– Vanhoja tiloja peruskorjaamalla säästöt tuskin olisivat olleet saavutettavissa. Olemme onnistuneet luomaan uudentyyppistä ajattelua edustavan keskussairaalan, joka muuttaa perinteisiä tapoja toimia, Kurkela toteaa.
Kurkelan mukaan tilaratkaisut edustavat modernia ajattelua. Asiantuntijoille kuten lääkäreille ei tule omia huoneita, vaan vastaanottohuoneiden lisäksi he työskentelevät back office -tiloissa, jotka ovat käytännössä monitilatoimistoja. Potilasta ei liioin juoksuteta huoneesta toiseen, vaan eri asiantuntijat tulevat sinne, missä potilas on.
– Novan suunnittelussa on ollut mukana 350 henkilöstön edustajaa, sairaanhoitopiirin projektipäällikkö Jari Ilves huomauttaa. Sairaala luovutetaan tilaajalle elokuun 2020 tienoilla, minkä jälkeen sairaanhoitopiiriltä menee vielä pari kuukautta sairaalan varustamiseen toimintakuntoon. Tämän hetken arvioiden mukaan 8-kerroksinen sairaala otetaan käyttöön marraskuussa 2020.
Vuosien valmistelutyö
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri teki investointipäätöksen uuden sairaalan rakentamisesta joulukuussa 2014. Uutta sairaalaa varten lunastettiin nykyisen sairaala-alueen vierestä kahdeksan tonttia yli 8 miljoonalla eurolla. Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2016. Rakennuksen elinkaaren arvioidaan olevan noin sata vuotta.
Tontin maaperä on sen verran haasteellinen, että osa 250 metriä pitkän ja 100 metriä leveän sairaalan perustuksista piti paaluttaa. Kaikkiaan teräspaaluja on käytetty lähes 20 kilometriä. Pelkästään perustuksiin on käytetty yli 10 000 kuutiota betonia.
– Talon rakentaminen etenee kuudessa eri lohkossa. Tänä syksynä osassa rakennusta tilat ovat jo pääosin valmiita ja talotekniikan testausta aloitetaan, osassa rakennusta vielä asennetaan talotekniikkaa, kertoo rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Hannu Pellinen Ramboll CM Oy:stä.
Novan toteuttamisessa on ollut mukana suuri määrä eri toimijoita. SRV on tehnyt hankintasopimuksia noin 430. Kun mukaan lasketaan alihankkijat sekä tilaajan erillishankinnat, toimijoita on tähän mennessä ollut noin 800.
– Sähkötyötkin on pilkottu noin kahteenkymmeneen eri urakkaan ja hankintaan hankkeen mittavuuden vuoksi, Pellinen kertoo.
Työtä sadoille ammattilaisille
Novan projektinjohtourakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Sairaala on yritykselle historian suurin kilpailu-urakka, johon ei sitoudu omaa pääomaa. Työmaa on usean vuoden ajan työllistänyt satoja rakennusalan ammattilaisia.
– Elokuussa 2019 Novan työmaalla työskenteli noin 600 ammattilaista kahdessa vuorossa. SRV:n toimihenkilöitä oli noin 60. Enimmillään rakentamassa on ollut noin 700 työntekijää. Torninostureitakin oli parhaimmillaan viisi, SRV Rakennus Oy:n työpäällikkö Petteri Savola kertoo.
Elokuussa käynnistettiin ensimmäisiä talo tekniikan toimintakokeita. Rakentajan osalta monipuolisen talotekniikan testausvaihe kestää runsaan vuoden. Sen jälkeen vielä tilaaja testaa tekniikkaa.
– Sairaala on monimutkainen kokonaisuus. Samankokoisessa toimistorakennuksessa testausvaihe pystyttäisiin viemään läpi parissa kuukaudessa. Sairaalassa on paljon erityistiloja kuten leikkaussaleja ja puhdastiloja, joiden toteuttaminen vaatii tavallista suurempaa tarkkuutta, SRV Sisä-Suomen projektijohtaja Timo Kauppi toteaa.
– Kun rakennetaan kokonaan uutta sairaalaa, johon sisältyvät kaikki nykyaikaisessa sairaalassa tarvittava tekniikka ja järjestelmät, on oma haaste löytää hankintaan ja töiden valvontaan vaadittava ammattitaitoinen resurssi, Rambollin Hannu Pellinen sanoo.
Novan kantavan rungon muodostavat betonipilarit, esijännitetyt betonipalkit sekä ontelo- ja kuorilaatat. Kaikkiaan betonielementtejä on tuotu rakennustyömaalle noin 20 000. Kiireisimpään aikaan asennettiin noin 650 elementtiä viikossa.
– Logistisen sujuvuuden kannalta elementtejä on kuljetettu työmaalle myös iltaisin ja öisin, sillä liikenne työmaan ympäristössä on vilkasta, Petteri Savola kertoo.
Valmiit talotekniikkaelementit ovat nopeuttaneet rakentamista. Esimerkiksi potilashuoneiden kylpyhuoneista kolme neljäsosaa on tuotu paikalle täysin valmiina elementteinä.
Kaikkea ei ole voitu rakentaa elementeistä. Paikalla on esimerkiksi valettu raskasbetonista sädehoitotilojen seinät, joiden paksuus on noin puolitoista metriä.
– Rakennuksen kotimaisuusaste on erittäin korkea. Hanke on työllistänyt runsaasti keskisuomalaisia rakennusalan yrityksiä. Esimerkiksi kaikki betonielementit on tehty Keski-Suomessa, Timo Kauppi kertoo.
Sairaala Nova toteutetaan Terve talo -kriteerien pohjalta. Kosteudenhallinta on otettu huomioon materiaalivalinnoissa ja betonin kuivumista on seurattu kosteusmittauksilla tavallista huolellisemmin. Myös työmaan puhtauskriteerit ovat tiukat.
Novan kaikki 24 leikkaussalia on keskitetty rakennuksen kolmanteen kerrokseen, suoraan päivystyksen yläpuolelle. Leikkaussalien keskittäminen samaan kerrokseen auttaa muun muassa optimoimaan henkilökunnan määrää.
– Leikkaussalit toimittaa avaimet käteen -periaatteella Mediq Suomi Oy. Suurin leikkaussali on niin sanottu hybridisali, jossa tehdään vaativia leikkauksia kuten verisuonikirurgiaa. Salissa on mahdollisuus verisuonten varjoainekuvaukseen eli angiografiaan. Leikkauspöytä ja kuvantamislaitteet on täysin integroitu toisiinsa, Jari Ilves kertoo.
– Salit toteutetaan HT Group GmbH:n salien rakennusjärjestelmällä. Järjestelmän ratkaisut varmistavat muun muassa tiiveyden, lyijysuojausten ja hygienian korkeaa tasoa. Myös huollettavuus ja muuntojoustavuus tehostuvat, koska tehdasvalmisteisia seinäpaneeleita voidaan irrottaa huoltoa ja asennuksia varten, Hannu Pellinen sanoo.
Kaksipaikkainen sektiosali on synnytysosaston vieressä. Sali voidaan tarvittaessa jakaa kahteen eri osaan lasiseinällä.
Novassa hyödynnetään runsaasti digitalisaatiota ja automaatiota, jotka parantavat potilasturvallisuutta. 35 älylääkekaapin asentaminen aloitetaan syksyn aikana. Sairaalaan tulee myös antibioottirobotti, joka tehostaa suonensisäisten antibioottien valmistelua potilaskäyttöön.
– Älykkäät ratkaisut näkyvät kaikkialla. Henkilökunta saa esimerkiksi vaateautomaatista juuri oikeaa kokoa olevan työasun omalla kulkukortillaan. Automaatio pitää huolen siitä, ettei työvaatteita hamstrata turhaan, kertoo Ilves.
Sairaalan sisäinen logistiikka on suunniteltu uudella tavalla. Välinehuolto on keskitetty maanalaiseen kerrokseen, jossa tavara- ja henkilöliikenne on eriytetty toisistaan. Suurta keskusvarastoa sairaalatarvikkeille ei tule, jotta tarvikkeet kiertävät nopeasti.
– Pyykkihuollolle on oma innovatiivinen ratkaisunsa. Pyykit tulevat painovoimaisesti pystykuiluja pitkin maanalaiseen kerrokseen, jossa automatiikka siirtää ne suoraan pesulaan noudettavaksi. Myös jätteet tulevat kuiluja pitkin pohjakerrokseen, josta ne siirretään imusiirrolla suoraan jätekontteihin, Ilves toteaa.
Novassa on koko sairaalan kattava putkipostijärjestelmä, jossa voidaan siirtää myös verinäytteitä.
70 kilometriä ilmanvaihtokanavia
Grandlund Oy:n ryhmäpäällikkö Tapani Idman kertoo muutamia lukuja, jotka havainnollistavat Novan kokoluokkaa: ilmavaihtokoneita on lähes 200, ilmanvaihdon konehuoneita 13, ilmanvaihtokanavia noin 70 kilometriä ja erilaisia putkistoja 200 kilometriä.
Granlund on toteuttanut Novaan LVI-, rakennusautomaatio-, palonsammutus-, keittiö- ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitelmat sekä tehnyt energia- ja elinkaarikonsultointia. Idmanin mukaan Novan automaatiojärjestelmien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että erilaiset järjestelmät keskustelevat keskenään.
– Haasteita ovat tuoneet rakennuksen massiivisuus sekä sairaalaympäristön erityisvaatimukset. Lisäksi projektinjohtourakkamallin luonteeseen kuuluu se, että suunnitelmia on päivitettävä sitä mukaa kun rakentaminen etenee. Granlundilta mukana suunnittelutöissä on ollut runsaat sata eri alojen asiantuntijaa. Monille suunnittelijoille Nova on ollut päätyö usean vuoden ajan, kun taas joku erityisasiantuntija on saattanut osallistua esimerkiksi vain yhden elinkaariselvityksen laatimiseen, Idman kertoo.
Ekologisuuden vaatimukset on otettu huomioon Novassa, jossa on yksi Suomen sairaaloiden suurimmista energiankierrätysjärjestelmistä. Järjestelmä pohjautuu lämpöpumpputeknologiaan.
– Sairaalassa on runsaasti erilaista teknologiaa, josta syntyy hukkalämpöä. Lämpö kerätään talteen, ja hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä, Idman sanoo.
Myös ilmanvaihdosta kerätään lämpö talteen. Hoitotiloissa ja leikkaussaleissa, joissa poistoilma ei saa sekoittua tuloilmaan, hyödynnetään nestekiertoista lämmön talteenottoa. Vähemmän kriittisissä tiloissa, kuten aulassa, hyödynnetään perinteisiä pyöriviä lämmönsiirtimiä. Myös ilmanvaihtoon voidaan ohjata rakennuksesta talteenotettua hukkalämpöä.
– Suurimpien ilmanvaihtokoneiden kapasiteetti on yhdeksän kuutiota sekunnissa. Pienimmät koneet ovat samaa kokoluokkaa kuin omakotitaloissa, Idman sanoo.
Rakennuksen neljäs kerros on varattu lähes kokonaan ilmanvaihtokoneille. Tavallisesti ilmanvaihtohuoneet sijoitetaan rakennuksen ylimpään kerrokseen, mutta kolmannen kerroksen leikkaussalit määrittivät ilmanvaihtohuoneiden sijoittelun. Ratkaisun avulla kanavoinnit leikkaussaleihin saatiin toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla.
Teksti Timo Sillanpää| Kuvat Petteri Kivimäki | Mallinnus- ja havainnekuvat JKMM Arkkitehdit Oy
