Palvelukeskus Ilolansalo
Hän tarkastelee lopputulemaa kaupunkikuvallisessa kontekstissa ja toteaa, että suuren rakennuksen niveltäminen matalaan rakennuskantaan ei ole yksinkertainen tehtävä.
– Rakennus sijaitsee kulmatontilla, joten Helsingistä päin tulevalle liikenteelle se muodostaa maamerkin asettuen samalla varsin matalaan, paikoin yksikerroksiseen rakennuskantaan. Siksi olemme suunnitelleet sen siten, että se maisemassa rytmittyy julkisivun sommitelman ja päätyjen muotoilun vuoksi luonnolliseksi osaksi olevaa kaupunkimaisemaa.
Rakennuksen julkisivut on jäsennetty siten, että parvekevyöhykkeet korostavat vertikaali-suutta, mutta yhdessä ikkunalinjojen kanssa myös myötäilevät horisontaalista suuntaa, joka jatkuu tiilimuurauksessa. Tiilimuuraus myös liittää rakennuksen katutasoon. Muuraus on ensimmäisen kerroksen korkeudelta osaksi holkkatiiltä, joka osallaan rytmittää julkisivua. Kaupunkisuunnitteluvirasto vaati myös muita suunnittelutoimenpiteitä katutason osalta kaupunkikuvan elävöittämiseksi.
– Alakerran julkisivuja on aukotettu ikkunoin. Näin saadaan eloisuutta ympäristöön, jossa on myös omakotiasutusta ja jossa ihmiset käyskentelevät paljon. Ikkunat antavat paikalle kodikkuuden tunnun, Saarinen kertoo.
Tarve palveluasuntoihin suuri
Rahoitusta hanke on saanut erityisryhmille tarkoitetusta avustuksesta sekä korkotukilainasta ja lisälainasta, jonka Salon kaupunki on taannut. Rahoituksen on myöntänyt ARA, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Kuntarahoitus.
– Asunto-osakeyhtiössä on yhdistyksemme, yleishyödyllisen ja voittoa tavoittelemattoman Salva ry:n lisäksi yksityisiä asunto-osakkeenomistajia 55. Ilolansalo II on laajennus joulukuussa 2002 valmistuneelle Ilolansalolle, jossa omistajina on Salva ry:n lisäksi 22 asunto-osakkeen omistajaa, lisää Juntti.
Asunto-osakeyhtiöön kuuluu Salva ry eli Salon vanhus- ja lähimmäispalveluyhdistys sekä muita osakkeenomistajia. Yhdistyksen jäseniä ovat yksityiset, vanhenemisesta kiinnostuneet henkilöt.
– Rakentamista varten yhdistys nimesi rakennustoimikunnan, joka osallistui työmaakokouksiin. Asunto-osakeyhtiöllä on lisäksi omat hallituksensa. Asukkaat ja omistajat osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun rakentamisaikana muun muassa asukastapaamisissa, kertoo toiminnanjohtaja Juntti.
Ilolansalon ensimmäinen vaihe valmistui joulukuussa 2002. Tuolloin osa asukashakijoista jäi ulkopuolelle ja hakemuksia kertyi useita kymmeniä välittömästi. Vuonna 2005 kirjoitettiin ensimmäinen toimintasuunnitelma laajennushankkeelle. Laajennuksen rakennustyöt aloitettiin 2.9.2009. Tavoitteena oli saada laajennus alkuperäisen Ilolansalon välittömään yhteyteen, mikä edellytti tontin hankintaa yksityiseltä sekä kaavamuutosta, jossa hyväksyttiin uutta ja vanhaa tonttia erottaneen kadun katkaisu. Myös Salon kaupungin mittava kymmenen kunnan kuntaliitos vaikutti toteutuessaan edistävästi laajennushankkeeseen ryhtymiseen.
– Salolaisten palveluasumisen tarve siis kasvoi kaupungin väkiluvun kasvaessa kaksinkertaiseksi. Salon kaupunki tuki hanketta lausunnoilla ja takaamalla lainamme, sekä myönsi yhdistymisvaroista investointiavustuksen. Suunnitteluvaiheessa päätettiin laajentaa ympärivuorokautista; tehostetun palveluasumisen yksikköä, lisätä palveluasuntoja sekä palvelutiloja kuten oma valmistuskeittiö. Aikataulullisesti tehostetun palveluasumisen yksikkö valmistui kesällä 2010. Ilolansalo II palveluasuntoineen ja palvelu- sekä hoitotiloineen valmistui suunnitelmien mukaisesti 1.6.2011 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat heti, tiivistää toiminnanjohtaja Anne Juntti.
Toimiva kokonaisuus
– Kakkosvaiheen valmistumisen myötä myös henkilökunnan työtilat saatiin asianmukaisiksi ja hoitotyötä tukeviksi. Nyt meillä on muun muassa erillinen lääkkeenjakotila. Palveluasuntoja on jokaisessa viidessä kerroksessa yhteensä 93 ja ne ovat kooltaan 40 m2 55 m2. Asunnoissa on huone tai kaksi keittotiloineen sekä alkovi, kylpyhuone ja katettu parveke, AnneJuntti kuvailee rakennuksen toimintoja.
Jokaiseen asuinkerrokseen suunniteltiin olohuone sekä sauna-, pesu- ja pyykkitilat unohtamatta henkilökunnan tarpeita. Joka kerroksessa on varasto ja kaksi hissiä. Katutasossa on kuntosali, henkilökunnan työ- ja hoitotilat, kampaamo, ravintola kabinetteineen ja kahvila sekä info-piste ja lukuisia oleskeluun tarkoitettuja tiloja.
Ilolansalon ”vanhalle puolelle” jäivät hallinnon toimitilat, vanha sali kabinetteineen sekä tilava aula kuin myös kuntosalilta vapautunut tila, joka muutettiin päiväsaliksi.
– Tavoitteena hankkeessa oli yhteinen etu ja tilojen taloudellinen sekä tehokas yhteiskäyttö, toiminnanjohtaja Anne Juntti toteaa.
Pieni hankeorganisaatio
Rakennus-Järvi Oy veti hankkeen rakennusurakan perustuksista vesikattoon.
– Itse asiassa olimme yhdessä Salva ry:n kanssa myös perustajaosakas, kertoo toimitus-johtaja Jarmo Järvi.
Vaikka rakennus on suuri, oli hankeorganisaatio melko pieni. Tiedonsiirron suhteen asia oli hyvä.
– Toimin itse vastaavana mestarina. Apunani oli kaksi apumestaria. Henkilökuntaa työ-maalla oli 55–60 henkilöä parhaimmillaan, joten kyllä siinä työtä riitti, Vastuu joustavasta työmaatoiminnasta oli minulla, mutta toisaalta työ eteni jouhevasti, kun kontakti rakennuttajaan ja suunnittelijoihin kulki kauttani, kertoo Jarmo Järvi.
Rakennus-Järvi Oy:lle kuuluivat myös kaikki aliurakat. Suurimpia niistä olivat LVISA- ja sprinkleritoimitukset, maalaus-, matto-, laatoitus-, muuraus-, paalutus- ja maanrakennus-työt yhdessä alakatto-, pintalattia- ja kipsipumppaustöiden kanssa.
– Omista töistämme vaativin ja suurin operaatio oli rungon paikallavalu. Ottaen huomi-oon kovat talviset olosuhteet valutyö todella sai hien kirpoamaan otsalle. Omana työnä rakensimme myös perustukset, ulkoseinien puurungot ja väliseinät sekä asensimme ikkunat ja ovet, suoritimme listoitukset ja rakensimme tietenkin saunat, listaa toimitusjohtaja Jarmo Järvi.
Ilolansalon tyyppistä palvelutaloa ei ole maassamme liene toista. Rakennus-Järvi lähti hankkeeseen mukaan tietäen riskit. Yhtiö rakennutti 55 kovanrahan asuntoa, kun Salva ry taas vuokraa 38 huoneistoa.
– Rakennuksessa on myös aputiloja ja teknisiä tiloja. Tarjolla asukkaille on kuntosali pu-kuhuoneineen ja saunoineen sekä oleskelutilaa. Huonetilat eroavat tavanomaisesta asunnosta siten, että asukkailla on turvanaan huonekohtainen palvelukutsujärjestelmä ja paloturvan takaa sprinklerijärjestelmä, joka on asennettuna asuinhuoneisiin. Jokaisessa huoneessa on myös oma asuntokohtainen ilmastointi, toteaa Jarmo Järvi.
Turva ja tuki
Toiminnanjohtaja Anne Juntin mukaan paikan palveluja voivat hyödyntää myös muut kuin asukkaat.
– Tänne on tulollaan muun muassa lottia ja rintamaveteraaneja vetreyttämään jäseni-ään, hän sanoo.
