Väre ja A Bloc: Uutta elämää Otaniemen kampukselle
[Best_Wordpress_Gallery id=”145″ gal_title=”Väre”]
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
Keskeisellä paikalla Otaniemessä sijaitseva uusi monimuotoinen kortteli on suuri hanke kauppakeskuksineen. Rakennusmassaan kuuluu yhteensä 23 suorakaiteen muotoista rakennusosaa. Kokonaisuus pohjautuu vuonna 2012–2013 käydyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Verstas Arkkitehtien ehdotukseen.
Nyt valmistunut Väre on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus. Se on laajuudeltaan noin 27 000 neliötä ja uusi kauppakeskus A Bloc noin 6000 neliötä. Toisessa vaiheessa rakennettavan Kauppakorkeakoulun uudisrakennusosan laajuus on noin 10 000 neliötä.
Hankkeeseen lähdettiin toiminnallisuus edellä; rakennuksen eri käyttäjäryhmät ovat Aalto-yliopistokiinteistöjen rakennuttamisesta vastaavan johtajan Jarmo Wilanderin mukaan olleet keskeisesti mukana suunnittelussa.
Kohtaamisia
Kohteen pääsuunnittelijana toimineen Verstas Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Jussi Palvan puheessa toistuu usein sana kohtaaminen. Uusi rakennuskokonaisuus on suunniteltu erilaisia kohtaamisia edistäväksi.
Rakennusten sijoittelun lähtökohtana oli, että uusi ja vanha rakennuskanta liitetään yhteen niiden väliin jäävän aukion kautta. Uusi aukio on kohtaamispaikka arkkitehtonisesti ja liikenteellisesti.
– Laajennus ei lähde kilpasille Alvar Aallon vanhojen rakennusten kanssa, vaan tulee täydennykseksi aiemmin vähän hahmottumattomalle alueelle. Uuden korttelin mittakaava on haettu ja jatkettu Aino ja Alvar Aallon aikanaan suunnittelemaan mittakaavaan sopivaksi niin korkeus- kuin pituussunnassakin. Samoin julkisivut jatkavat vanhaa punatiililinjaa. Uudet lasipinnat on sijoitettu niin, että rakennusmoduulit jäsentyvät mahdollisimman selkeästi. Nykyiset Kandidaattikeskus ja Harald Herlin -oppimiskeskus määrittivät rakennusmoduulien sijoittelun ja suunnat, Palva sanoo.
Vanhassa Arabian kiinteistössä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu oli pääosin jaettu kerroksittain ja eristyneesti eri laitosten ja opiskelijoiden käyttöön, myös työpajojen osalta, mikä ei ollut kohtaamisten kannalta toimiva rakenne.
– Keikautimme vanhan mallin nurin niin, että kaikki työpajat tulivat pohjakerrokseen ja kaikki eri laitosten opintotoiminnot tulivat pääosin yhteen kerrokseen ja lisäksi vielä kaikkien laitosten toimistotilat yhteen ja samaan kerrokseen. Näin eri laitosten opiskelijat ja henkilökunta ovat jatkuvasti vuorovaikuksessa keskenään. Eri rakennusmoduulien väliin jäävät salmiakkimaiset tilat toimivat kohtaamispaikkoina. Ne ovat samalla näyttelytiloja opiskelijatöille. Siellä on myös työkahviloita, joissa henkilökunta ja opiskelijat kohtaavat, Palva sanoo.
Työpajakerroksesta ylöspäin on sijoitettu erilaisia joustavia monitilatoimistoja ja opetustiloja. Otaniemen kampuksen suurin ravintola sijaitsee A Blocin toisessa kerroksessa ja pienempi ravintola pohjakerroksessa. Uuden kokonaisuuden läpi kulkee kävelyreittejä läpinäkyvän työpajakerroksen läpi. Sen varrella ja ulkoa päinkin voi kulkija nähdä työpajoja toiminnassaan.
– Otaniemeen on tulossa koko ajan lisää opiskelijoita ja työntekijöitä, joita varten tarvitaanlisää palveluita. Rakennuskaava edellytti, että kohteeseen piti tulla myös kaupallista toimintaa, Wilander kertoo. Kampuksen sydämessä, julkisen liikenteenristeyskohdassa sijaitseva kauppakeskus A Bloc tarjoaa kahvila- ja ravintolapalveluita, liikkeitä sekä uuden kuntokeskuksen Otaniemen alueelle.
Räätälöity allianssi
Hanke toteutetaan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja palveluntuottajana toimivan SRV Rakennus Oy:n räätälöitynä allianssihankkeena.
– Tämä on poikkeuksellisen suuri hanke Aalto-yliopistolle, ja halusimme kehittää myös sopimusteknisesti ja toteutusteknisesti uutta ratkaisua. Kaikki tiedostivat heti alussa hankkeen haastavuuden, Wilander toteaa.
Aikataulu ja budjetti pitivät, vaikka rakentamisen aikana on eletty korkeasuhdannetta. Suhdannetta osattiin ennakoida esimerkiksi maarakennuksen, perustusten ja julkisivuelementtien hankintojen osalta, joista tehtiinkaupat jo ennakkoon ennen kuin varsinaista allianssisopimusta oli allekirjoitettu.
– Allianssi on oiva urakkamuoto tällaisissa laajoissa ja monimuotoisissa hankkeissa. Allianssimuoto antoi pelivaraa joustoille ja suunnittelulle. Pienempään ja selkeään laatikkorakennukseen ei välttämättä tarvita mitään allianssia, projektipäällikkö Pekka Kähkönen SRV Rakennus Oy:stä sanoo.
Myös hankkeen rakennuttajakonsulttina toimineen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkö Marko Penttilä yhtyy hankemuodon kehuihin.
– Tavoitteena oli alusta alkaen, että kaikki toimivat samaan suuntaan eli yhteiseen hyväänhankkeen parhaaksi. Aikaa ei ole hukattu reklamointiin ja lisä- ja muutostöiden käsittelyyn, vaan hankkeen aikana tulleet muutokset on käsitelty yhdessä budjetin puitteissa. Hankkeen ohjaukseen käytetyistä ajasta on säästetty merkittävä osa tällä hankemuodolla, Penttilä sanoo.
Allianssihankkeessa oli ensimmäisen vaiheen loppumetreillä pidetty yli sata työpajaa, joissa olivat läsnä hankkeen keskeiset eri osapuolet suunnittelijoista käyttäjiin.
– Pöytäkirjoissa luki aina: ”Sovimme yhdessä, että…” Se on minusta kaikkein tärkeintä tässä allianssissa. Kaikilla on lähtökohtana ratkaisuhakuisuus eikä ongelmien hakeminen. Ajattelutapa on viety työmaalle saakka, ja suurimpiin aliurakkasopimuksiin on viety näitä samoja allianssielementtejä sisälle. Voin sanoa, että tulevissakin haastavissa kohteissa mennään varmasti tällä samalla allianssimallilla, Wilander toteaa.
Kohteen omistussuhteissa ei käytetty elinkaariallianssiajattelua, vaan tilaajana on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja hankkeen osapuolilla on normaalit rakentamisen takuuajat ja vastuut valmistumisen jälkeen.
Energiatehokkaasti
Energiatehokkuus oli toinen keskeinen lähtökohta hankkeessa. Tavoitteena oli kunnianhimoinen A-energialuokka. Sitowise Oy vastasi kiinteistön rakenne- sekä LVI- ja automaatiosuunnittelusta.
Kohteen pääenergianlähde on geoenergia, joka kattaa noin 90 prosenttia lämmitystarpeesta ja jäähdytystarpeen kokonaan. Maalämpökaivot olivat tilaajan erillishankinta, allianssiurakka alkoi kiinteistön pohjalaatan teosta.
Kiinteistön alla sijaitsevalle energiakentälle on porattu kaikkiaan 67 noin 320 metrin syvyistä energiakaivoa. Lisäksi katolle on asennettu yli 1000 neliötä aurinkopaneeleita. Kaukolämpö on varalla huippupakkasia varten noin kymmenen prosentin osuudella.
Maalämpöjärjestelmän teho riittää hyvin kuumankin kesän jäähdytystarpeisiin. Se varmistui tämän kesän helteillä, kun jäähdytys oli koekäytössä.
Myös rakennusvaipan tiiveys on mitattu ja todettu, että vaipan tiiveystavoitteisiin päästiin. Vaipan ilmanvuotoluvun tavoite oli 1 ja mitattuna se oli noin 0,9.
Kestävän kehityksen ottaminen huomioon oli koko ajan läsnä suunnittelussa ja toteutuksessa. Riskien hallintaan ja seurantaan on panostettu paljon.
Rakennukseen rakennusautomaatiosta kerätään dataa vapaasti kaikkien saataville eli kohde on IoT-rakennus, joka on tutkimuksen ja uusien palveluiden kehitys- ja testiympäristönä.
Monimuotoisuuden rakenteet
Kohteen monimuotoinen rakenne erilaisine kulmineen tuotti haastavia liittymädetaljeja rakennusmoduulien liittymäkohdissa. – Haastavatkin rakennusosat on kuitenkin tehty varmoilla ja koetelluilla ratkaisuilla. Kaikista liitoksista ja vastaavista on tehty tietomallinnukset, jotka on ensin hyväksytty ja sitten vasta lähdetty rakentamaan, Wilander toteaa.
– Rakennuksessa on valtaosin paalutettu kantava alapohja, paitsi lähellä metroaseman sisäänkäyntiä oli kallio niin ylhäällä, että sinne saatiin pienelle alalle maavarainen perustus. Alimman kerroksen kantava paalulaatta tehtiin tulvariskin vuoksi vesitiiviiksi ja sen päälle laitettiin tuuletettu sorakerros sekä pintalaatta, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut toimialajohtaja Jukka Ala-Ojala Sitowise Oy:stä kertoo.
Kohteen runkorakenteena on kantavat teräsbetonipilarit ja kellarin seinät ovat osin paikallavalettuja ja osin elementtirakenteisia ja laatat ontelolaattoja. Palkistot ovat matalapalkkideltapalkkeja, mikä Ala-Ojalan mukaan helpotti talotekniikan sijoittelua. Metrokeskuksen alueella on lisäksi käytetty pitkäjännevälisiä WQ-ristikoita. Valokattoalueetovat esivalmistettuja teräsristikkorakenteita, jotka nostettiin asennuslohkoittain ylös.
– Suunnittelutyötä helpotti olennaisesti se, että olimme mukana jo hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Asiat lyötiin silloin lukkoon aika pitkälle, ja hanke lähti heti räväkästi liikkeelle, Ala-Ojala kertoo.
Väre ja kauppakeskus A Bloc,
Otaniemi, Espoo
Rakennuttaja: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Pinta-ala: noin 33 000 bruttoneliötä
Kustannukset: 100 miljoonaa euroa
Rakennusaika: 28 kuukautta
