Nokian Prisma

Teksti Matti Valli | Kuvat Ari Korkala

Vuoden 2017 joulusesonkiin valmistuneessa Nokian Prismassa on hyötyneliöitä 11 350, josta rakennuttajan eli Pirkanmaan Osuuskaupan käytössä on 7000 neliötä.

Pirkanmaan alueosuuskaupan rakennuttajapäällikkö Timo Lähde kertoo, että alueen kaava vahvistettiin vuonna 2013. Paikalla sijainneen kaatopaikan maanvaihto päästiin aloittamaan vuonna 2015 ympäristöluvan vahvistuttua. Täyttö valmistui 2016. Urakoitsija pääsi tontille joulukuun puolivälissä 2016, ja rakennus valmistui alle vuodessa.

– Katolle on tulossa tilaajan erillishankintana aurinkopaneelit, jotka eivät kuuluneet KVR-urakkaan. Maalämpöä ei tule, koska kiinteistö on pohjavesialueella. Alueella ei saanut edes paaluttaa. Lattialämmitys tuli mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kylmiöiden lauhdelämpö kierrätetään 80-prosenttisesti, Lähde kertoo.

Kiinteistön on urakoinut Rakennusliike Lehto, joka on muun muassa toteuttanut Seppälän Prisman Jyväskylässä. Toteutuksessa on suurta etua siitä, että rakentaja tuntee valmiiksi tilaajan toiveet.

– Kohteen työpäällikkönä toimi Jukka Lintulahti, jonka opimme tuntemaan Seppälän Prisman vastaavana mestarina. Lehdon kautta kohteeseen arkkitehdiksi tuli Mikko Juntura. S-ryhmässä liiketiloille on tietyt speksit, joita on noudatettava, mutta myymälät eivät kuitenkaan ole toistensa kopioita, Lähde kertoo.

Käyttäjät mukana suunnittelussa

Sijainti ja ympäristö vaikuttavat voimakkaasti lopputulokseen, kuten esimerkiksi se, tarvitaanko kiinteistön alle pysäköintitila vai riittävätkö maanpäälliset ratkaisut. Joskus kaavoituskin pakottaa tekemään tavanomaisuudesta poikkeavia linjauksia esimerkiksi julkisivujen verhoilujen suhteen.

Nokian Prisma Käyttäjien mielipiteille pantiin paljon painoa. Liiketoiminnan edustajana alueosuuskaupan ryhmäpäällikkö oli mukana rakentamisen aikana työmaa- ja suunnittelukokouksissa, ja viimeistelyvaiheessa suunnittelussa oli mukana enemmänkin henkilökuntaa.

– Kaupparakentamisessa on mukana paljon tilaajan ja käyttäjäpuolen henkilöstöä, joiden toiveet ja pyynnöt on otettava huomioon. Suunnitelmien päivityksiä tehdäänkin luovutuspäivään asti vastaamaan käyttäjäpuolen toivomuksia, Jukka Lintulahti kertoo.

– Työmaakokouksissakin oli mukana parikymmentä henkeä. Näistä rakentajaa edusti viisi ja loput 15 olivat käyttäjäpuolen väkeä, Lintulahti toteaa.

Myymälätoiminnan suunnittelusta kuten logistiikasta ja visuaalisista elementeistä vastaa SOK:n suunnitteluosasto.

– Tärkeitä ovat oheispalvelut: apteekit ja kosmetiikka-, alkoholi- ja optikkoliikkeet. Niiden saavutettavuus täytyy olla hyvä. Sisätiloilta edellytetään selkeyttä ja huomaamatonta ilmanvaihtoa. Rakennuttajan kannalta hyvä tila on myös muuntojoustava, Lähde toteaa.

Logistiikan sujuttava

Tavaroiden on kuljettava joustavasti. Rekkaautojen logistiikka on otettava huomioon. Päivittäistavaroiden ja käyttötavaroiden lastauslaiturit ovat rakennuksen eri päissä.

– Pirkanmaan Osuuskaupan oma ratkaisu on OKSA-keittiö eli myymälän ja ravintolan yhdistelmä. Asiakas voi maksaa ostoksensa ja nauttia sen ravintolan pöydässä, tai hän voi ottaa sen mukaansa ja maksaa kassalla.

Myymälässä on myös Kauppakassi-nettimyynnin noutopiste. Asiakas voi tehdä tilauksensa verkossa ja noutaa valmiiksi pakatut tavarat koodilla avautuvasta kaapista aukioloaikojen mukaan.

KVR-urakkana

Rakennusliike Lehto toteutti työn KVR-urakkana. Työpäällikkönä toiminut Lehdon Jukka Lintulahti kertoo, että rakennuksen runko muodostuu betonipilareista ja liimapuupalkeista. Rungon päällä on omaa tuotantoa oleva puuelementtikatto.

– Seinärakenteet ovat pelti-eriste-pelti -ratkaisuja. Se on nopeasti toteutettava ja kustannustehokas seinärakenne tämänkaltaiseen kohteeseen, Lintulahti sanoo.

Kohde tietomallinnettiin. Tietomallia käytettiin lähinnä risteämien tarkkailemiseen. Niin pitkälle ei mallia viety, että sitä olisi käytetty esimerkiksi aikatauluttamiseen tai massoitteluun.

Aikataulu oli tiukka mutta realistinen. Lattiarakentaminen tosin oli vähällä viivästyä kylmän talven takia, koska jäätyneet maaainekset jouduttiin osittain sulattamaan.

– Toimin aikaisemmin vastaavana mestarina Jyväskylän Seppälän Prisman työmaalla. Sieltä saaduilla opeilla ja kokemuksilla oli merkitystä, koska Nokian Prisma rakennettiin samoilla teknisillä tiedoilla ja rakenneratkaisuilla. Etuliikkeetkin olivat pitkälti samoja. Tiedettiin, mitä haluttiin ja miten kaupallinen puoli toimii, Lintulahti kertoo.

Suunnitteluratkaisut, jotka eivät toimineet Jyväskylässä, voitiin karsia pois heti.

Rakenne määritti LVI-reittien paikat

Kohteen LVI-suunnittelusta vastanneen Plan-Airin LVI-insinööri Tomi Kaakinen kertoo, että suuret liimapuupalkit määrittivätkanavien ja reittien paikat. Ne oli suunniteltava sinne, mistä ne pystyivät menemään, mutta onneksi tilaa talotekniikalle oli riittävästi.

Kiinteistön lämpötehon tarve on reilu megawatti.

Kylmäkoneiden tuottaman lauhdelämmön talteenotto tapahtuu kahdella kylmälaitospaketilla, joiden hyödynnettävä lauhdeteho on noin 120 kilowattia. Lämpö hyödynnetään kiinteistön ja käyttöveden esilämmityksessä.

– Kierrättämällä saadaan parhaimmillaan kymmenen prosenttia lämmittämiseen tarvittavasta tehosta. Loput saadaan kaukolämmöllä, Kaakinen sanoo.

Lämmityspiirejä on kolme: ilmanvaihdon lämmityspiiri, patteri- ja kiertoilmapiiri ja lattialämmitys; ne kaikki hyödyntävät lauhdelämpöä. Kiertoilmapiiri on pääsisäänkäyntien tuulikaapeissa ja lastausovien oviverhopuhaltimissa.

Ilma- ja lattiajäähdytystä

Talvella tavoiteltu sisälämpötila on 18 astetta, ja hellejaksojen sisäilmatavoite on alle 24 asteen paikkeilla. Jäähdytys tapahtuu pääosin ilmanvaihdon kautta, mutta osassa myymälää on lattiajäähdytys, joka sopii hyvin isoihin myymälöihin, joissa pinta-alaa on paljon. Pienliiketiloissa on erillisjäähdyttimiä.

– Luiskien ja pääsisäänkäyntien edessä on sulatuspiirit. Kesällä niihin kierrätetään lauhdetta ja näin saadaan ilmaisenergiaa kylmälaitoksen käyttöön, Kaakinen sanoo.

Arkkitehti tunsi tilaajan toiveet

Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Suunnitteluhuone Oy:n arkkitehti Mikko Juntura. Hän kertoo, että yhtiön referenssilistalta löytyy useampikin aikaisempi

Prisma-kohde. Nokialla liikkeelle lähtöä helpotti se, että arkkitehdin astuessa kehiin kaava oli jo valmis. Kaikki myöhemmätkin muutostarpeet etenivät viranhaltioiden kanssa sujuvasti.

– Jokaisella alueosuuskaupalla on omia toimintamalleja, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Tontti, kaava, kaupunkikuva ja monet muutkin tekijät vaikuttavat suunnitteluun ja ohjaavat sitä.

– S-ryhmän ohjeistus on selkeätä, mutta tarvittaessa ohjeista pystytään joustamaan, Juntura sanoo.

Kaupan hankkeet, joissa on useita eri toimijoita, muuttuvat aina toteutuksen edetessä. Vuoden tai kaksi kestävän projektin aikana suunnitelmamuutokset saattavat olla rajujakin.

Liikerakennukseen sijoitettavat kymmenet tuhannet tuotteet muodostavat ison kirjavan massan. Tämän kirjon kanssa ei väreillä tai materiaalivalinnoilla kannata kilpailla.

– Mitä rauhallisempaa ja vähäeleisempää, sitä parempi lopputulos. Kauppaliikkeissä pinnat ovat kovalla kulutuksella, mikä materiaalivalinnoissa tuli ottaa huomioon, Juntura sanoo.

Sivuliiketiloista työpaineita

– Suuria muutospaineita syntyy ulkopuolisille vuokrattavista liiketiloista, jotka lähtevät tarkempaan suunnitteluun yleensä vasta muun rakentamisen aloittamisen jälkeen. Mutta tehtävät muutokset ovat monesti eduksi kokonaisuudelle, ja kokemuksen myötä niin suunnittelijat kuin rakentajatkin ovat oppineet varautumaan tuleviin muutoksiin, Juntura toteaa.

Kulutustavarakauppa on valtavassa murroksessa.

– Suunta on, että perinteisen kaupan yhteyteen tulee jatkossa liittymään muita kuluttajien vapaa-aikaan ja viihtyvyyteen liittyviä palveluita. Perinteisten ravintoloidenlisäksi kaupallisiin keskittymiin tulevat elokuvat, huvipuistot, kirjastot, kirkko, kuntosalit ja terveyspalvelut. Nokiallakin kohteeseen kaavailtiin kirjastoa, Juntura kertoo.

– Joka tapauksessa kehitys menee jokseenkin viihtyisämpään ja kuluttajan vapaa-aikaa palvelevaan suuntaan. Ja se ei ole huono asia.