1960-luvun taloista tuli uudenveroisia
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n Nisulankatu 21:n kolme taloa on peruskorjauksen jälkeen kuin uusia. Poistoilmalämpöpumppu, asuntokohtaiset vesimittarit ja asuntojen lämpötilojen etäseuranta parantavat asuinkerrostalojen energiatehokkuutta.
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:llä eli JVA:lla on Nisulan kaupunginosassa seitsemän 1960-luvulla valmistunutta asuinkerrostaloa Nisulankadun ja Kisakadun kulmaan sijoittuvalla alueella. Talojen peruskorjaus on kääntymässä loppusuoralle. Urakka alkoi Kisakatu 15:sta ja parin viime vuoden aikana on remontoitu Nisulankatu 21:n kolmea taloa. Niiden jälkeen vielä Kisakatu 13:n kaksi taloa päivitetään 2020-luvulle.
Nisulankatu 21:n taloissa peruskorjaus on edennyt talo kerrallaan. Työt aloitettiin huhtikuussa 2019, ja yhden talon korjausurakka on kestänyt noin puoli vuotta. Viimeisin, eli C-talo, saatiin valmiiksi syyskuussa.
Remontin yhteydessä Nisulankadun talojen suuret perheasunnot pilkottiin pienemmiksi. Kolmessa talossa oli alkujaan yhteensä 48 asuntoa, nyt asuntoja on 70.
Piha-alue uusitaan täysin lähitulevaisuudessa. Jo tässä vaiheessa kuitenkin uusittiin talojen välissä kulkevat vesi-, viemäri- ja kaukolämpöputket ja asennettiin poistoilmalämpöpumppujen linjat. Samalla sadevesiputket vaihdettiin ja lisättiin sadevesikaivoja.
Talojen peruskorjausten yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen sekä erilaisiin etäohjausratkaisuihin.
Energiankulutuksen säästöjä haetaan kaukolämmön tueksi asennetulla poistoilman lämmöntalteenotolla.
Lämpöpumppu ja varaaja ovat B-talon kellarissa sijaitsevassa teknisessä tilassa. Poistoilmalämpöpumpun säätöjärjestelmä on liitetty internetiin, jonka kautta sen tilaa voidaan seurata ja ohjata. Lämpöpumpun maksimiteho on noin 60 kilowattia. Tuhannen litran varaaja toimii lämmityksen puskurisäiliönä ja käyttöveden esilämmityspaikkana.
– 1960-luvun poistoilmapuhaltimien lämpö meni harakoille. Kolmen rakennuksen ullakoille asennettiin uudet poistoilmapuhaltimet, joiden hukkalämpö otetaan talteen keruupattereilla. Niiden lämmönkeruuneste viedään B-talon lämpöpumpulle, jonka avulla energia käytetään uudelleen käyttöveden ja kiinteistöjen lämmityksessä, kertoo lvi-suunnittelija Pasi Puupponen PP Kiinteistötekniikka Oy:stä.
JVA on viime vuosina asentanut useisiin kohteisiin poistoilmalämpöpumppuja. JVA:n projekti-insinööri Pasi Kolu sanoo, että joissakin kohteissa energiansäästö aikaisempaan on ollut jopa 40 prosenttia. Nisulankadun kolmessa talossa hän uskoo uuden tekniikan mahdollistavan noin 30 prosentin säästöt.
– Tulevia korjauksia helpottamaan rakennuksista poistettiin myös haitta-aineet, kuten asbesti ja kreosiittipiki, kertoo työnjohtaja Toni Anttila (oik.) pääurakoinnista vastanneesta Rakennusliike Seiska Oy:stä. Vasemmalla JVA:n projekti-insinööri Pasi Kolu.
Energiansäästöön tähtäävät myös huoneistokohtaiset vesimittarit, joita taloissa ei aikaisemmin ollut.
– Käytäntö on osoittanut, että ne pakottavat asukkaat muuttamaan vedenkulutustottumuksiaan, Kolu toteaa.
Lämpötilaloggereilla toteutettu etäseuranta helpottaa kiinteistöjen lämpötilan seurantaa.
– Lämpötilan säätöjärjestelmä seuraa säädataa ja ennakoi ulkolämpötilan muutoksia. Asunnoissa on lämpötila-anturit, joiden avulla jokaisen huoneiston lämpötilaa voidaan tarkastella etänä, kertoo Pasi Puupponen.
JVA hallinnoi yli 7000:ta asuntoa
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy eli JVA huolehtii Jyväskylän kaupungin vuokra-asuntojen rakennuttamisesta, peruskorjauksista, hallinnosta ja asukasvalinnasta. Kaikkiaan yhtiöllä on tällä hetkellä noin 6800 vuokra-asuntoa ja noin 450 palveluasuntopaikkaa eri puolilla kaupunkia.
Nisulankatu 21:n talot ovat valmistuneet vuonna 1964. Taloissa tehtiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa suppeampi peruskorjaus, minkä lisäksi vesikatteet uusittiin vuonna 2015.
– Suurempia peruskorjauksia vuokrataloissa tehdään tavallisesti 25–30 vuoden välein. Peruskorjauksen laajuuteen vaikuttaa aina kiinteistön kokonaistilanne. Esimerkiksi näissä taloissa vesikate ja ikkunat oli uusittu aikaisempien korjausten yhteydessä, joten niihin emme koskeneet, Pasi Kolu kertoo.
Sähkö- ja antennipistokkeita lisättiin reilusti, jotta niiden määrä vastaisi tämän päivän tarpeita. Sen myötä asukkaat pääsevät eroon jatkojohdoista.
Suurista asunnoista tuli yksiöitä ja kaksioita
Jyväskylässä yhden hengen talouksien määrä on lähes 50 prosenttia, mikä on siirtänyt vuokra-asuntojen kysynnän painopistettä pieniin asuntoihin. Kolun mukaan peruskorjausten yhteydessä tarkastellaan aina myös sitä, onko talojen huoneistojakoa tarvetta muuttaa.
Nisulankadun talojen suuret perheasunnot pilkottiin pienemmiksi. Kolmessa talossa oli alkujaan yhteensä 48 asuntoa, nyt asuntoja on 70. Jäljelle jäi vain yksi kolmen huoneen asunto, muut ovat yksiöitä ja kaksioita.
– Tarkastelemme luonnollisesti sitäkin, että alueella on tarjolla riittävästi myös perheasuntoja, Kolu huomauttaa.
Vuonna 1964 valmistuneiden asuintalojen runko on valettu paikalla. Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Hannu Ala-Kolu Suunnittelutoimisto Plaanari Oy:stä sanoo, että rakenteellisesti huoneistojen pilkkominen pienemmiksi oli kohtuullisen helppoa.
– Kantaviin rakenteisiin ei juuri tarvinnut koskea lukuun ottamatta kantaviin seiniin tehtyjä uusia oviaukkoja. 1960-luvun rakentamisen ratkaisut ovat olleet yksinkertaisia, mutta toimivia. Alkuperäisten kaksioiden pohja säilytettiin ennallaan, mutta kolmen ja neljän huoneen asunnot pilkottiin pienemmiksi, Ala-Kolu tarkentaa.
Haasteellisinta peruskorjauksessa oli sovittaa uusi talotekniikka 1960-luvulla käytettyyn kerroskorkeuteen. Ikkunat oli uusittu aikaisempien korjausten yhteydessä, niihin ei nyt koskettu.
Talojen yksiöt ja kaksiot ovat nyt kooltaan 27,5–51,5 neliötä. Ala-Kolu uskoo, että Nisulan sijainti aivan ydinkeskustan lähistöllä lisää pienten asuntojen kiinnostavuutta.
– Peruskorjauksessa asuntojen varustelu, kalusteet ja ratkaisut tuotiin samalle tasolle kuin uudisrakentamisessa. Asuntokohtaisia saunoja ei rakennettu, koska ne vievät pienissä asunnoissa tilaa ja muutenkin saunojen markkina-arvo on vähentynyt.
Yhteiset tilat menivät täysin uusiksi. Kellareista poistettiin vanhat perunavarastot, korjattiin pienet kosteusvauriot ja rakennettiin tilalle irtaimistovarastot, pesula- ja kuivaushuoneet sekä kerho- ja monikäyttötilat. Jokaisen talon kellarissa on yhteiset saunatilat.
– 1960-luvun hengen mukaisesti talojen ullakoilla on häkkivarastot. Niitä ei purettu, mutta varastot eivät enää ole asukkaiden käytössä. Uudet huoneistokohtaiset varastotilat ovat kellarikerroksen tiloissa. Ullakkovarastoista luovutaan yleensä peruskorjausten yhteydessä, Ala-Kolu kertoo.
C-talon kellarikerroksessa oli muutamia autotalleja, jotka muutettiin huoneistokohtaisiksi varastoiksi sekä muuhun yhteistilakäyttöön. JVA:n Pasi Kolun mukaan autotalleilla on ajan myötä taipumus muuttua varastotiloiksi, minkä vuoksi ne poistetaan peruskorjausten yhteydessä.
Kellareista poistettiin vanhat perunavarastot, korjattiin pienet kosteusvauriot ja rakennettiin tilalle irtaimistovarastot, pesula- ja kuivaushuoneet sekä kerho- ja monikäyttötilat. Jokaisen talon kellarissa on yhteiset saunatilat.
Talojen julkisivut jäivät ennalleen
Jokaisen talon peruskorjaus alkoi kahden kuukauden purkuvaiheella, jonka yhteydessä poistettiin kaikki vanhat kalusteet, kodinkoneet, ovet, vesi- ja viemäriputket sekä sähkötekniikka.
– Tulevia korjauksia helpottamaan rakennuksista poistettiin myös haitta-aineet, kuten asbesti ja kreosiittipiki, kertoo työnjohtaja Toni Anttila pääurakoinnista vastanneesta Rakennusliike Seiska Oy:stä.
Anttilan mukaan haasteellisinta peruskorjauksessa oli sovittaa uusi talotekniikka 1960-luvulla käytettyyn kerroskorkeuteen.
– Kun vanhaa kohdetta lähdetään peruskorjaamaan, alkuvaiheen suunnittelulla on urakoitsijalle suuri merkitys. Näissä taloissa onnistuimme hyvin rakentamaan tämän päivän vaatimukset täyttäviä asuntoja ja sovittamaan uuden talotekniikan vanhaan runkoon.
Peruskorjauksessa asuntojen varustelu, kalusteet ja ratkaisut tuotiin samalle tasolle kuin uudisrakentamisessa.
Asemakaavalla suojellut julkisivut oli säilytettävä ennallaan. Kaavan suojelumääräykset mahdollistivat vain uusien sisääntulokatosten rakentamisen.
– Punatiiliverhoilu ja ikkunoiden välissä olevat profiilipellit pestiin. Valkoiseksi rapatut osat korjattiin ja maalattiin eli talojen alkuperäinen julkisivu säilyi ennallaan. Kokonaisuutena paikalla rakennetut kerrostalot ovat kestäneet aikaa hyvin, Anttila sanoo.
Jokaiselle parvekkeelle asennettiin lasitus, jota Jyväskylän Vuokra-asunnot suosii niin uudis- kuin peruskorjauskohteissaan.
– Lasitus suojaa rakenteita säärasituksilta ja lisää asumisviihtyvyyttä, JVA:n Pasi Kolu sanoo.
Kaukolämmön tueksi on asennettu lämmöntalteenottojärjestelmä poistoilmaan. Lämpöpumppu ja varaaja ovat B-talon kellarissa sijaitsevassa teknisessä tilassa. Lämpöpumpun maksimiteho on noin 60 kilowattia. Tuhannen litran varaaja toimii lämmityksen puskurisäiliönä ja käyttöveden esilämmityspaikkana.
Talot siirtyivät digiaikaan
Osana talotekniikan päivitystä kaikki vesi- ja viemäriputket sekä sähkö- ja teletekniikka uusittiin.
– Kun 1960-luvulla rakennettu talo peruskorjataan, uusitaan poikkeuksetta koko rakennuksen sähkö- ja telejärjestelmä. Esimerkiksi vikavirtasuojaus ulottuu nyt valaistuksen tasolle saakka, mikä lisää ”omatoimisten asentajien” henkilöturvallisuutta, sähkösuunnittelija Jarmo Nenonen Janepa Oy:stä kertoo.
Jokaiseen asuntoon on tuotu parikaapeli ja valokuitu. Data liikkuu vielä kuparikaapelia pitkin, mutta valokuitu asennettiin tulevaisuuden tarpeita ajatellen.
Piha-alue uusitaan täysin lähitulevaisuudessa. Talojen välissä kulkevat vesi-, viemäri- ja kaukolämpöputket ja asennettiin poistoilmalämpöpumppujen linjat.
– Sähkö- ja antennipistokkeita lisättiin reilusti, jotta niiden määrä vastaisi tämän päivän tarpeita. Sen myötä asukkaat pääsevät eroon jatkojohdoista. Sähkö- ja televarustukseltaan talot ovat tämän päivän uudisrakentamisen tasolla, Nenonen toteaa.
Porraskäytävien ovet ovat ydinkeskustan läheisyyden vuoksi aina lukossa, minkä vuoksi taloissa on ovipuhelinjärjestelmä. Kaikki kiinteät valaisimet niin yleisissä tiloissa kuin asunnoissa pohjautuvat led-tekniikkaan.
– Peruskorjauksen suunnittelu voi usein olla jopa vaikeampaa kuin vastaavan uudiskohteen. Matalat kellarit ja ahtaat tekniset kuilut voivat olla haasteellisia nousukaapeleille. Talotekniikan sovittamisessa kaikkien osapuolten on tehtävä yhteistyötä, Nenonen kertoo.
JVA asennuttaa uudisrakennusten ja peruskorjauskohteiden auloihin digitaaliset infonäytöt, joissa näkyvät talon asukkaiden nimet sekä asumiseen liittyviä tiedotteita. 56 vuotta sitten rakennetut Nisulankatu 21:n talot ovat nyt digiajassa.
Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Petteri Kivimäki
