Kluuvin kauppakeskus
– Kluuvissa oli sekä hyvää että huonoa. Kauppakeskus oli vanhanaikainen, erityisesti tekniikaltaan, ja sen layout oli epäedullinen ihmisvirtojen kannalta, sillä se johdatti ihmiset helposti suoraa päätä ulos kauppakeskuksesta. Lisäksi Kluuvista puuttui selkeä kaupallinen konsepti: siellä oli sattumanvarainen kokoelma liikkeitä, luettelee hankkeesta vastannut Hans Krig CBRE Global Investorsilta.
– Hyviä puolia sitä vastoin olivat erinomainen sijainti kaupungin sydämessä, hyvät liikenneyhteydet ja ympäristön kasvava ostovoima. Kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä kulkee päivittäin tuhansia opiskelijoita, puolen kilometrin säteellä on yli 35 000 työpaikkaa ja turistien suosimat Senaatintori ja Esplanadi ovat kivenheiton päässä.
Palanen Punavuorta
Kohennuksen lähtökohtana oli selkeästi määritelty asiakaskunta. Krigin mukaan uusi Kluuvi palveluineen on suunnattu nimenomaan nuorille aikuisille, niin opiskelijoille kuin jo työelämässä olevillekin. Kauppakeskukseen valitut liikkeet tukevat valittua konseptia, samoin kuin tilojen suunnittelu ja sisustus.
– Halusimme luoda Kluuviin yksilöllisen ja ainutlaatuisuutta korostavan ilmapiirin. Tavoitteenamme oli tuoda sinne palanen Punavuorta, mikä tarkoittaa paikallista väriä ja osaamista, kaupunkikujien tunnelmaa, pop up -liikkeitä, muotia ja designia, lähi- ja luomuruokaa, hyviä ravintoloita ja kahviloita sekä avointa tilaa oleskeluun.
– Helsinkiläisten ei tarvitse enää lähteä Tukholmaan ostoksille, sillä uusimmat brändit ja trendit löytyvät nyt Kluuvista, Krig lisää.
Luovuus ennen kaikkea
Uuden Kluuvin suunnittelusta vastasi Trium Arkkitehdit Oy (entinen Arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen Oy), jonka käsialaa ovat myös Forumin kortteli, Amos Anderssonin taidemuseon uudistus sekä Mannerheimintie 14:ssa sijaitsevan liikerakennuksen uusi ilme.
Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Ilkka-Antti Hyvärinen kiittää ennakkoluulotonta rakennuttajaa toimeksiannosta, joka oli poikkeuksellinen: suunnittelun tavoitteeksi asetettiin ennemminkin tuote kuin rakennus.
– Toiminnallisena ja arkkitehtonisena tavoitteena oli saada aikaan tunnelmaltaan luova, vapautunut ja innostava kokonaisuus. Rakennuttaja antoi luvan käyttää luovuutta, jopa edellytti sitä meiltä, Hyvärinen toteaa.
Rakennuttajan kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan motivoi projektiarkkitehti Mikael Haasmaan vetämää suunnittelutiimiä, joka Hyvärisen mukaan heittäytyi työhön koko osaamisellaan ja synnytti uusia ideoita pitkin matkaa. Niin suunnittelijat, rakentajat, vuokralaiset kuin muut yhteistyökumppanit näyttävät sisäistäneen rakennuttajan selkeät visiot ja tavoitteet Kluuvin hankkeessa: kaikki osapuolet kertoivat projektin sujuneen hyvässä hengessä ja yhteistyössä.
Ajatonta ja läpinäkyvää
Oman haasteensa projektille antoi rakennuskompleksi, joka sisälsi monta erilaista ja eri-ikäistä tilaa, muun muassa Elannon vuonna 1953 valmistuneen, arkkitehti Veikko Leisténin suunnitteleman tavaratalon osoitteessa Aleksanterinkatu 9. Arkkitehtitoimisto laatikin ensitöikseen kohteesta rakennushistoriallisen selvityksen.
1980-luvun myllerryksen yhteydessä 7-kerroksinen tavaratalo säilytti pääosin hahmonsa, mutta sen julkisivuihin tehtiin ovi- ja ikkunamuutoksia. Korttelin muista, 1800-luvun loppupuolella valmistuneista ja niin ikään Elannon omistuksessa olleista taloista säilytettiin vain julkisivut.
Kluuvin uuden tulemisen yhteydessä arkkitehdit halusivat alleviivata tavaratalon 1950-luvun henkeä.
– Tuon ajan arkkitehtuuri on ajatonta ja läpinäkyvää. Siksi olemme muun muassa laajentaneet Aleksin puoleisen pääsisäänkäynnin alkuperäiseen leveyteensä ja jatkaneet samalla sen yläpuolella olevaa lippaa.
Aleksin puoleisessa julkisivussa alkuperäinen design näkyy myös nauhaikkunoissa, kaksi kerrosta korkeissa näyteikkunoissa sekä neonvalonauhoissa, jotka uudistuksen yhteydessä palautettiin paikoilleen kolmannen kerroksen ulkonevaan alapintaan. Korkeat näyteikkunat Aleksin ja Kluuvin puolella on vapautettu mainoksista ja kalusteista ja tulevat pyöristettyine kulmineen nyt näyttävästi esiin.
– Poistimme kulmauksesta toisen kerroksen terassin ja rakensimme uuden julkisivun, joka sopivasti jäljittelee Elannon aikoja patinoituine listoineen. Aleksin ja Kluuvin kulmaan on nyt palautettu kaupunkikuvaan kuuluva arvokkuus, Hyvärinen painottaa.
Opintoputkesta suoraan kauppakeskukseen
– Uusi sisäänkäynti Yliopistokadulta Kluuviin oli välttämätön ihmisvirtojen suuntaamisen kannalta, toteaa uudistushankkeen rakennuttajakonsulttina toiminut Esa Lempiäinen Saraco Oy:stä.
– Vaikka katujulkisivu on suojeltu, onnistuimme saamaan luvan uusille oviaukoille. Oviaukot tehtiin yhdistämällä neljä rinnakkaista ikkunaparia.
Tuloksena on näyttävä ja entistä kutsuvampi julkisivu. Uusi Kluuvi aukeaa helposti metrosta eli ”Opintoputkesta” tuleville ihmisille. Yliopistokadun varrella sijaitsevasta Porthaniasta pääsee kauppakeskukseen vain kadun yli kulkemalla.
Opiskelijoita alueella riittää, sijaitseehan Kluuvi aivan Helsingin yliopiston keskustakampuksen ytimessä. Kampuksen tiedekunnissa on yhteensä lähes parisenkymmentä tuhatta opiskelijaa.
– Tulevaisuudessa metron merkitys kasvaa, kun se tuo asiakkaita Espoosta asti. Kluuvi ja muut kantakaupungin kauppakeskittymät voivat jatkossa paremmin kilpailla kaupungin ulkopuolella sijaitsevien ostosparatiisien kanssa, Lempiäinen ennustaa.
Taidegalleriassa
Yliopistokatu sijaitsee kerrosta korkeammalla kuin Aleksanterinkatu. Siten katutasoja ja uusia pääsisäänkäyntejä on kaksi. Kauppakeskuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen myymälät on kaikki sijoitettu saman käytävän varrelle. Sisäpihalle on rakennettu uusi kolmas kerros lasikaton alle. Pohjakerrokseen, jossa aikaisemmin sijaitsi muun muassa Halosen kenkäosasto, rakennettiin vanhan ajan tyylinen kauppahalli.
Pääkäytävien varrella sijaitsevat liikkeet on erotettu käytävästä lasiseinin, jotka liikkeen aukioloaikoina työnnetään sivuun. Kullekin vuokralaiselle on luovutettu tietyn perustason tila, johon vuokralainen on voinut esittää omia lisätoivomuksiaan. Vuokralaiset ovat sisustaneet myymälänsä omien brändiensä ja mieltymystensä mukaan. Esimerkiksi muotiliike Ivana Helsingin ensimmäinen pop up -myymälä Suomessa sisustettiin kekseliäästi paikan päältä löydetyillä kuormalavoille. Raffista ideoinnista vastasivat Aalto-yliopiston opiskelijat.
Tilavilta ja kauniisti valaistuilta käytäviltä on helppo pujahtaa sisälle myymälöihin, jotka ovat kuin yleisen tilan jatketta. Lasiseinät ja -kaiteet lisäävät läpinäkyvyyden tuntua. Suunnittelijat halusivat luoda Kluuviin taidemuseon tunnelmaa, ja siinä he ovat onnistuneet: tässä galleriassa voi rauhassa käyskennellä, katsella ympärilleen ja viivähtää jonkin mielenkiintoisen kohteen luona vähän pitempäänkin.
Lasikaton alla
Valaistus on keskeinen osa Kluuvin ilmapiiriä, ja väritys tukee valaistusta. Betonilattioiden sävyt vaalenevat ylöspäin mentäessä. Kolmannessa kerroksessa niin lattia, seinä kuin suurin osa kalusteistakin on puhtaan valkoisia. Valoisuutta lisää lasikaton läpi tuleva päivänvalo.
Kolmas kerros on pyhitetty kahviloille, ravintoloille ja vapaalle oleskelulle. Täällä voidaan järjestää myös erilaisia yleisötilaisuuksia. Kolmannesta kerroksesta on kulku Kluuvin puoleiseen Senaatin Hiili -ravintolaan ja Belgeen. Tänne on varattu myös tilat helsinkiläiselle Bassoradio-radioasemalle.
Ravintolat ja kahvilat ovat avoimessa tilassa vieretysten. Paikalle osuvat opiskelijapojat tilaavat lounaan Senaatin Hiilestä ja tyttöystävät vastapäisestä Hanko Sushista. Kaikki neljä istahtavat loungen pyöreän pöydän ääreen, ja joku pojista avaa läppärin: avoimessa tilassa on myös avoin verkko.
Maalaistunnelmaa keskellä kaupunkia
Muodin maailman vastapainona tai sitä täydentävänä, ihan miten vain löytyy Kluuvin kellarikerroksesta lähiruoan ystävien taivas: Eat&Joy Maatilatori. Kotimaisten pientuottajien tuotteita myyvä liike on helsinkiläisille tuttu jo Lasipalatsista. Kluuvin kauppahallissa tilaa on kosolti enemmän, 600 m2, ja uutena asiana asiakkaille tarjotaan tuoretta leipää omasta, koivuhaloilla lämpiävästä leivinuunista sekä paikan päällä savustettua kalaa. Tilaan mahtuvat myös juureskellari, tinkimaitoa myyvä maitobaari sekä palvelevat liha-, kala- ja juustotiskit.
– Savustus- ja leivinuunin saaminen keskelle kaupunkia vaati aikamoisen lupaprosessin, mutta onnistui lopulta, hyvässä yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa, kertoo Aki Arjola Eat&Joy:sta.
Aito kauppahallin tunnelma syntyy valkoisista kaakeliseinistä ja rouheista lattiapinnoista. Tunnelmaa täydentävät pylväät ja kellarin vanhat kattorakenteet, jotka otettiin esiin tiloja uudistettaessa.
Vaativa keskustakohde
– Raa’asta kellaritilasta tuli lämminhenkinen kauppahalli, toteaa myös korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman Lemminkäiseltä.
Kluuvin kauppakeskus oli Lemminkäiselle jo toinen iso kauppakeskuksen korjaushanke keskustassa, sillä se vastasi ”Makkaratalon” eli City Centerin uudistuksen ensimmäisistä vaiheista.
Stenmanin mukaan Kluuvi oli työläs hanke nimenomaan sijaintinsa takia. Niin kiinteistössä toimiville yrityksille ja liikkeille kuin kauppakeskuksen ympäristön yrityksille ja hotelleillekin oli taattava oma rauha urakan ajaksi.
– Työmaasta huolimatta kaupunkiliikenteen oli sujuttava normaalisti ja jalankulkijoiden turvallisuus oli taattava kaikissa rakennusvaiheissa.
Rakenteet ja talotekniikka uusiksi
Kluuvissa tehtiin paljon rakennetöitä, joiden suunnittelusta vastasi osastopäällikkö Urpo Karesniemi Finnmap Consulting Oy:stä.
– Vanhoista rakennuksista ei ollut tallella läheskään kaikkia kuvia ja piirustuksia. Meidän oli edettävä sitä mukaan, kun vanhaa purettiin ja nähtiin, mitä se piti sisällään. Vasta sen jälkeen voimme suunnitella uusia vahvistuksia.
Välipohjia poistettiin sisäänkäyntien tieltä, hissikuiluja jatkettiin, julkisivun kannatuspalkkeja madallettiin Yliopistokadun puolella ja vanhoja tukirakenteita uudistettiin ja vahvistettiin. Matkan varrella tuli eteen myös vanhoja, umpeen valettuja liukuporrasaukkoja. Oli haastavaa tehdä uusia aukotuksia niiden viereen.
Korjaushanke oli vaativa myös taloteknisesti. Airix Talotekniikka Oy:n suunnittelujohtaja Jussi Ainamon mukaan talotekniikka uudistettiin täysin.
– Kauppakeskuksen yläpuolella olevien toimistokerrosten takia jouduimme tekemään uudet ratkaisut olemassa olevien kuilujen ja tekniikan ehdoilla.
Uuteen ravintolakerrokseen oli rakennettava kokonaan uusi ilmanvaihtojärjestelmä. Ratkaisu löytyi konttikoneesta, joka sijoitettiin rakennuksen katolle.
– Oma prosessinsa oli kellarikerroksen kauppahallista katolle asti vedettävä savuhormi piippuineen. Onneksi voimme käyttää hyväksi olemassa olevaa vanhaa kuilua. Piipussa on lisäksi imuri, jota auttaa johdattamaan leipomon ja kalasavustamon aiheuttamat tuoksut pois kauppakeskuksesta, Ainamo selvittää.
Kluuvin uusien omistajien korostamien ympäristöarvojen mukaisesti kauppakeskus liitettiin ekotehokkaaseen kaukojäähdytykseen. Helsingin Energian hoitaman kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Muun muassa merivesi on tällaista energiaa.
