Jätkäsaaren Pasific
Arkkitehti Tuomas Wichmann kertoo, että suunnittelun alusta lähtien oli tiedossa se, että Tallink Silja Oy:stä tulee talon päävuokralainen. Näin suunnitelmia voitiin tehdä tietylle asiakkaalle. Hän näkee, että yhteistyö kiinteistösijoittajan Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n ja rakentajan Rakennusosakeyhtiö Hartelan sekä Tallink Siljan välillä toimi hyvin. Päävuokralaiselle saatiin hyvin toimivat tilat, joissa samalla on riittävästi yleispätevyyttä kiinteistösijoittajan tarpeisiin.
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kiinteistöjohtaja Kari Louhenkilpi pitää rakennuksen sijaintia oivallisena. Se on melkein kuin kantakaupunkia. Raitiovaunulinja kulkee pian aivan oven edestä.
Myös rakennuksen päävuokralainen Tallink Silja Oy arvostaa rakennuksen sijaintia. Se on Jätkäsaaressa aivan yrityksen Tallinnan laivojen terminaalin vieressä. Lisäksi uuden rakennuksen myötä Tallink Silja pystyi tuomaan Helsingin Pasilasta asiakaspalvelukeskuksen ja Espoon Otaniemestä pääkonttoritoiminnot samaan rakennukseen.
– Kerrokset ovat tarpeen mukaan jaettavissa sekä rakennettavissa niin avotilaksi kuin huoneiksikin. Katsoimme, että tila soveltuu eri yritysten tarpeisiin. Rakennuksen toinen kerros vuokrataankin todennäköisesti jollekin toiselle yritykselle, Louhenkilpi sanoo.
– Kaava määritteli kuusikerroksisen rakennuksen, mutta ei räystäs- eikä kerroskorkeutta. Kun kaavassa toisaalta sanottiin, että teknisten tilojen ja ilmanvaihdon konehuoneen pitää olla kerroksessa eikä pakettina rakennuksen katolla tehtiin kuudennesta kerroksesta muita toimistokerroksia korkeampi. Kuudes ja ensimmäinen kerros ovat korkeudeltaan 4,5 metriä ja toimistokerrokset 3,6 metriä, Wichmann kertoo.
Viereisen Verkkokaupan rakennuksen kanssa Pacific toimii tavallaan melumuurina Jätkäsaareen rakentuvien asuinkorttelien ja risteilylaiturin välissä. Rakennus seuraa rannan ja Tyynenmerenkadun mutkan muotoa.
Kantakaupunkimaisia ratkaisuja
Wichmannin mukaan rakennuksessa tavoitellaan kantakaupunkimaista tilannetta, jossa rakennus on kiinni katualueen rajassa. Tyynenmerenkadun taite oli yksi lähtökohta suunnittelussa. Rakennuksen pohjoiskärki näkyy hyvin kaupungista päin saavuttaessa.
– Tämä oli sellainen paikka, jossa oli sommittelun tai korostuksen paikka. Ensimmäisen ja toisen kerroksen nurkka työntyy ulos muusta rakennuksesta. Vastaavasti julkisivussa on sisäänveto ravintolan sisäänkäynnin kohdalla, Wichmann kertoo.
Näin muodostunutta ”rusettiteemaa” täydentävät ulostyöntyvän osan päällä oleva kuparinen lapekatto ja vino alakatto sisään työntyvän osan yläpuolella. Nurkan lasiseinää on rauhoitettu muuhun tiilijulkisivuun sopivaksi käyttämällä sen pinnassa vaakasuuntaisia terrakottasauvoja. Julkisivuun valittu poltettu tiili yhdistää rakennuksen Lars Sonckin piirtämien, 1900-luvun alussa valmistuneiden rantamakasiinien miljööseen.
Rakennus on toteutettu tietyn modulaarisen mittajärjestelmän mukaan, jonka ansiosta rakennuksen omistaja voi helposti muokata tilat uuden toimijan tarpeisiin. Talotekniikassa on otettu huomioon muuntojoustavuuden tärkeys.
Ulkoseinän suuria ikkunapintoja elävöittää sattumanvaraisen näköinen säleiköstö. Nämä stokastiset säleiköt myös vähentävät rakennuksen sisätilan jäähdytystarvetta leikkaamalla auringonvalon tuottamaa lämpökuormaa.
Viisi toimistokerrosta
– Uuteen pääkonttoriin Jätkäsaareen muutti muiden pääkonttoritoimintojen lisäksi myös puhelinpalvelu Sales Center Pasilasta. Pasilasta ja Keilarannasta väkeä tuli noin sata henkeä kummastakin eli yhteensä uudessa talossa on tilaa runsaalle 200 hengelle. Ihmisiä on itse asiassa enemmän kuin työpisteitä, sillä puhelintyötä tehdään arkisin klo 21:een asti ja viikonloppuisin, Tallink Silja Oy:n konttoripalvelupäällikkö Riitta Vuolukka kertoo.
Kuusikerroksisessa rakennuksessa on viisi toimistokerrosta. Pohjakerroksessa on Tallink Siljan vastaanoton lisäksi vuokrattu tilaa kahdelle ravintolalle. Toinen kerros on vielä tyhjillään.
Kolmannessa kerroksessa sijaitsee Tallink Siljan myyntikeskus. Tämän kerroksen avokonttori poikkeaa neljännen ja viidennen kerroksen tiloista siinä, että kolmannessa kerroksessa työpisteitä erottavat seinäkkeet ovat matalampia. Tähtimäisten työpisteiden seinäkkeissä on kiinnitetty huomiota äänieristykseen. Myös rei’itetty peltikatto, johon on lisätty huopa- ja villakerros, vaimentaa hyvin. Kolmannessa kerroksessa on myös taukotila, jossa monet työntekijät syövät lounaansa.
Neljännessä kerroksessa on muun muassa talous- ja henkilöstöosasto ja viidennessä myynti ja markkinointi sekä tuotekehitys. Kuudennessa kerroksessa sijaitsevat johdon ja viestinnän tilojen lisäksi myös ilmastoinnin konehuoneet.
Kokolattiamatto ei kopise avotilassa
Myös lattiamateriaalin valinnassa on otettu äänieristys huomioon. Työ- ja käytävätilojen lattiat on päällystetty kokolattiamatolla tai linoleumilla. Tässä on otettu oppia Tallinnan vuonna 2008 valmistuneen pääkonttorin lattiamateriaalista. Siellä on käytetty puulattioita, joilla kävelyn on isossa tilassa kuitenkin todettu aiheuttavan siinä määrin häiritsevää kopinaa, että Helsingissä päädyttiin toisenlaisiin materiaaleihin.
Suuren osan rakennuksen kalusteista on valmistanut tallinnalainen Retlar Oü. Samaa toimittajaa Tallink Silja on käyttänyt myös muissa hankkeissaan. Kuudennen kerroksen kalusteiden tumma viilupinta on alpia ja muissa toimistokerroksissa taas kalusteet ovat vaaleata Euroopan saarnia.
Talo otettiin käyttöön kerroksittain, joten viime lokakuussa aloitettu muuttokin oli vaiheistettu. Jo Keilaniemen muuttoprojektia koordinoinut Vuolukka tietää kokemuksesta, että muutoksia sijoittelussa tulee varmasti. Uudet tilat antavat mahdollisuuden joustavaan käyttöön.
Rakennuksen sijainti Jätkäsaaressa, joka rakentuu aivan uudeksi vanhan satama-alueen jäljiltä, aiheutti logistisia haasteita. Tilaa tontilla ei juuri ollut ja tavaravirtojen ohjaukseen pitkin kiinnittää erityistä huomiota.
Keskeneräinen infrastruktuuri loi haasteensa
KVR-urakoinnista vastanneen Rakennusosakeyhtiö Hartelan vastaava mestari Tauno Vienonen näkee kuitenkin, että logistiikkaakin haasteellisempaa oli se, että Jätkäsaaressa ei ollut valmista infrastruktuuria, kuten kaukolämpöä, vettä tai viemäreitä.
– Rakennusvaiheessa jouduttiin tekemään väliaikaisia ratkaisuja. Esimerkiksi lämmitykseen käytetään jo rakennusaikana yleensä kaukolämpöä, mutta nyt se saatiin kytketyksi vasta valmistumisvaiheessa. Myös vesi- ja viemäröintiasiat piti ratkaista väliaikaisesti, Vienonen sanoo.
Vaikka Jätkäsaaresta suuri osa onkin täyttömaata, Pacificia ei tarvinnut paaluttaa. Rakennuksen alla on kalliota, johon louhittiin tarvittavat perustukset. Pacificin runkona on teräsliittopilarit, wq-teräspalkit ja tasot ovat ontelolaattarakenteita. Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n projektipäällikkö Pertti Juhola kertoo, että kellarin alapohjalaatta jouduttiin ankkuroimaan kallioon. Näin varaudutaan siihen, että pohjavesi ja mahdollisesti nouseva tulvavesi ei pääse nostamaan laattaa.
– Rakennuksen kellaritilat vedeneristettiin bentoniittimattoa käyttämällä niin, että tulvavesi voi nousta +3 metriin asti. Merenläheisyys näkyy myös tiilijulkisivun laastivalinnassa. Rakennusvalvonta vaati tähän vesitiiviin laastin, Juhola sanoo.
Rakennuksen julkisivu koostuu kevytelementistä, joka on päällystetty poltetulla savitiilellä, niin kutsutulla ruukintiilellä. Julkisivuun muodostuu kapeita nauhoja ja pilastereita. Ikkunanylitykset tehtiin teräspalkeilla, missä julkisivurakentaminen poikkesi Vienosen mukaan tavanomaisesta.
Yksi uusi asia oli Jätkäsaareen rakennettava jätteidenkeruujärjestelmän sisäänajo. Pacific oli ensimmäinen rakennus, johon tuli uusi järjestelmä. Siinä jätteet tullaan imemään alipaineella rakennuksista Jätkäsaaren jäteasemalle halkaisijaltaan 500 mm:n putkistoa pitkin.
