Hanasaaren kulttuurikeskus

[Best_Wordpress_Gallery id=”127″ gal_title=”Hanasaari”]

Teksti: Marja Hakola Kuvat: Mikael Lindén

Hanasaari on merta, tuulta ja mäntypuita ja vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Metsän keskellä seisova, ruotsalaissuomalaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistämään rakennettu kulttuurikeskus hotelleineen on monille suomalaisille tuttu; siellä on järjestetty seminaareja, kokouksia ja juhlia vuodesta 1975. Hanasaaren toiminnasta vastaa Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

Arkkitehti Veikko Malmion piirtämä jykevä, rouheilla pesubetonielementeillä verhoiltu talo on vuosien varrella kasvanut yhä lujemmin kiinni pienen saaren luontoon ja peruskallioon. Malmio sovitti ajalle tyypillisesti rakennuksen huolella ympäröivään maisemaan. Kulttuurikeskuksen erilaisille toiminnolle arkkitehti piirsi omat siipensä, jotka hän sijoitti optimaalisesti maaston ja ilmansuuntien mukaan.

Rakennuksen sisäänkäynti on vaikutelmaltaan umpinainen, mutta aula on avara ja korkea. Aulan takaosaan näkyville jätetty kalliolohkare muistuttaa saman aikakauden Dipolista ja Temppeliaukion kirkosta.

Sopivaan saumaan

Mittava korjaushanke käynnistyi joulukuussa 2015 ja valmistui aikataulussa maaliskuussa 2017.

–Valtion omistama ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima arvorakennus oli yksinkertaisesti tullut peruskorjausikään. Nyt oli sopiva ajankohta sen tekemiselle, rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen Senaattikiinteistöistä toteaa.

Suunnittelun lähtökohtana olivat talon julkisivun korjaus, talotekniikan uusiminen sekä käyttäjän toivomat toiminnalliset muutokset. Päärakennuksen julkisivun kuorielementit olivat osin rapautuneet, ja myös seinäeristykset ja vesikatto kaipasivat uudistusta. Vesijohdot, ilmanvaihto ja sähköt haluttiin uudistaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Hankkeen yhteydessä toimistotiloja palautettiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli hotellihuoneiksi. Samalla talo sai kokonaan uuden kerroksen toimistohuoneita varten.

Korjausprojektin johtoajatuksena oli säilyttää rakennuksen vanha tunnelma ja rakennustaiteelliset arvot, niin ulkona kuin sisällä.

Elävä talo

Hanasaaren päärakennuksella ei ole asemakaavallista suojelumääräystä, mutta se on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti
arvokas. Korjaushankkeen tavoitteista sovittiin yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannutta arkkitehti Mika Penttistä ei arveluttanut tarttua tehtävään, joka käsitti ikonisen talon laajennuksen.

– Olen aloittanut oman urani 1970-luvulla, joten tuon ajan arkkitehtuurin muotokieli on minulle tuttua, Penttinen toteaa.

Hanasaari sai peruskorjauksen yhteydessä uuden kattokerroksen. Vaikka hotellisiiven päälle sijoitettu neljäs kerros on sinänsä uudistuksen näkyvin osa, ei sitä heti edes huomaa taloa lähestyttäessä, niin taitavasti se on sijoitettu vanhan osan päälle. Teräsrakenteisen, paikalla rakennetun kerroksen näkee kunnolla vasta sitten, kun kiertää talon ympäri sisäpihalle.

Uusi kerros pyhitettiin kokonaan toimistotiloille.

Lisää tilaa tarvittiin, sillä Hanasaaressa työskentelee nyt paljon enemmän ihmisiä kuin talon valmistuessa. Vuosien mittaan työtiloja oli otettu käyttöön eri puolilla taloa. Nyt kaikki keskuksessa työskentelevät ovat päässeet yhteen, ja työ- ja neuvotteluhuoneita riittää 40 työntekijälle.

Uuden kerroksen käytävämäisen, lasiseinäisen tilan molemmin puolin aukeavat upeat näkymät merelle. Lasisten liukuovien ansiosta käytävän laidalla olevien toimistohuoneiden ikkunanäkymät ja päivänvalo tulevat osaksi yhteistä tilaa.

Aivan kerroksen toisessa päässä, keulassa, on avokonttori. Kattokerrosta kiertää terassi. Suuria lasipintoja suojaa auringon liialta lämmöltä kuparinen verkko. Verkko toimii samalla näkösuojana ja antaa modernin ilmeen koko rakennukselle.

– Uusi kerros osoittaa omalla tavallaan, että tämä on elävä talo, jolla on oma identiteetti. Talo ei ole jämähtänyt paikoilleen, Penttinen sanoo.

Kiviainesta etsimässä

Kulttuurikeskuksen julkisivuelementtien uusiminen oli hankkeen jännittävin urakka.

Alun perin tavoitteena oli uusia vain hotelliosan säiden vaurioittamat betonielementit.

Kun työmaan alussa poistettiin yksi säilytettävä elementti, kävi ilmi, että myös sen kiinnikkeet olivat huonossa kunnossa. Sen jälkeen päätettiin uusia lähes kaikki julkisivuelementit.

– Vain ulokkeiden alla ja talon sisäpuolella olevia levyjä ei vaihdettu. Ne olivat sen verran hyvin säilyneet, Mika Penttinen kertoo. Alkuperäisten pesubetonielementtien kiviaines oli Kemiöstä louhittua maasälpää. Louhos, joka aikoinaan kiviaineksen toimitti, ei enää toiminut rakennuskivilouhoksena, mutta suostui kuitenkin louhimaan kiveä uusia elementtejä varten.

– Sopiva suoni löytyi kuuden kilometrin päästä vanhasta louhintapaikasta. Paikassa oli hieman enemmän mustaa kiviainesta, ja siksi uudet levyt ovat aavistuksen verran tummempia, Penttinen selvittää.

Kokeiden avulla löydettiin menetelmät ja resepti, joiden avulla onnistuttiin valmistamaan alkuperäisten näköisiä kuorielementtejä. Kaiken kaikkiaan Hanasaaren päärakennukseen asennettiin 650 uutta julkisivuelementtiä. Uusien pintojen on tarkoitus kestää seuraavat sata vuotta.

Urakoitsijan haasteet

Korjaus- ja laajennushankkeen pääurakoinnista vastasi NCC Suomi Oy.

– Talotekniikka, vesikaton uusiminen ja julkisivuelementit ja -rakenteet sekä neljännen kerroksen rakentaminen olivat hankkeen suurimmat kokonaisuudet, vastaava työnjohtaja Vesa Karttunen kertoo. Betonielementtien lisäksi uudistettiin myös julkisivun kuparipeltiverhousta. Julkisivun pellityksiin ja lasituksiin liittyi työmaainsinööri Timo Valpolan mukaan paljon vaativaa detaljiikkaa. Myös mittamaailma oli Hanasaaressa haasteellinen, sillä rakennus on hyvin monimuotoinen.

Tarkkuutta vaadittiin myös silloin, kun ravintolan alakatto purettiin, osat numeroitiin ja varastoitiin, liimapuupalkit vahvistettiin ja lopulta alakattorakenteet palautettiin paikoilleen.

Ala-aulan toimistoilta vapautuneisiin tiloihin rakennettiin kahvio ja viinibaari. Talon hissit uusittiin ja kunnostettiin ja yksi hissikuilu tehtiin lisää. Kauan kaivattuja uusia wc-tiloja lisättiin eri puolille taloa. Kaikki alakatot uusittiin vanhan mallin mukaisesti ravintolaa lukuun ottamatta. Hotellisiiven käytävien hiekanväriset tiiliseinät ja puuovet puhdistettiin perusteellisesti. Allasosaston pinnat uima-allasta lukuun ottamatta uusittiin tai kunnostettiin. Pihalla tehtiin salaojitustöitä.

Uuden toimistokerroksen magneettikiinnitteisen palamaton ja asennuslattian alta löytyy koko sen alla olevan hotellisiiven tekniikka. Maton voi irrottaa ja siten päästä tarvittaessa käsiksi lattian alla kulkeviin johtoihin ja kaapeleihin.

Uusia konehuoneita hankkeen myötä rakennukseen tuli kolme, yksi kellariin ja kaksi katolle.

Pyöreän pöydän ääressä

Hanasaaren urakka toteutettiin Senaattikiinteistöjen omalla kärkihankeallianssilla, jolla Senaatti-kiinteistöt toteuttaa tärkeimmät ja suurimmat hankkeensa. Hankemallissa korostuu eri osapuolien yhteistoiminta.

– Allianssisopimuksen ideana on, että tavoitteet asetetaan yhdessä ja yhdessä ratkaistaan myös eteen tulevat ongelmat, Senaattikiinteistöjen Inkeroinen sanoo.

– Ydinryhmät, niin pääurakoitsija kuin suunnittelijat, sitoutuvat budjettiin ja sovittuihin tavoitteisiin. Tärkeää mallissa on avoimuus ja toisten työn arvostaminen, Hanasaari-hankkeen rakennuttajakonsulttina toiminut Raine Nieminen Rakennuttajatoimisto HTJ:stä toteaa.

Sopimuksessa on kiinteä palkkio. Urakoitsijalle ei tule sanktioita, mutta sen on mahdollista saada lisäpalkkioita tiettyjen tavoitteiden saavuttamisesta. Niitä ovat muun muassa tavoitekustannusten alittaminen, valmistuminen aikataulussa, työturvallisuus ja talousrikollisuuden torjuminen. Raine Niemisen mukaan tavoitteiden toteutumisessa onnistuttiin hyvin.

Sisustuksen Ruotsi–Suomi

Oranssia, ruskeaa, metsänvihreää. Lämpimän punertavaa mäntyä, kokolattiamattoja, lasia, kuparia, messinkiä. Kukkapuron tuoleja, kotimaisia tekstiilejä ja kalusteita; Hanasaaren alkuperäisessä sisustuksessa näkyy ja tuntuu 1970-luku.

– Uudistuneessa Hanasaaressa olemme halunneet säilyttää talon alkuperäistä 1970-luvun tunnelmaa tuomalla se kuitenkin raikkaalla tavalla tähän päivään, sisustussuunnittelusta vastanneen KOKO3-toimiston osakas Jukka Halminen kertoo.

Arkkitehtuurin lisäksi sisustussuunnittelijat ammensivat ideoita luonnonkauniista saarimiljööstä ja keskuksen monista taideteoksista. Halmisen mukaan talon käyttäjän vahva ymmärrys muotoilusta vaikutti myönteisesti läpi hankkeen.

Kotimaisuuden rinnalle sisustukseen haluttiin myös ripaus ruotsalaista muotoilua. Maineikkaan Svensk Tenn -yrityksen värikkäiden ja runsaiden kuosien kirjo näkyy erityisesti Hanasaaren uusissa hotellihuoneissa. Svensk Tenn on inspiroinut monin tavoin KOKO3:n suunnittelua, mikä näkyy muun muassa toimiston Hanasaarelle suunnittelemissa uniikkikalusteissa ja valaisimissa.

Kulttuurikeskuksen alkuperäisestä sisustuksesta vastasi Yrjö Sotamaa. Sotamaan perinne jatkuu uudistuneessakin rakennuksessa: 66 hotellihuoneesta puolet on uudistettu hieman ennen peruskorjausta, ja näiden huoneiden sisustuksesta on vastannut Sotamaan lasten suunnittelutoimisto Ateljé Sotamaa.

Hanasaaren kulttuurikeskuksen peruskorjaus Espoo
Bruttoala: 7452 neliötä
Tilavuus: 24 632 kuutiota
Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
Arkkitehti: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Ins.tsto Veikko Vahvaselkä Oy
LVIA-suunnittelu: Ins.tsto Leo Maaskola Oy
Rakennusurakoitsija: NCC Suomi Oy
Purku-urakoitsija: Sandvik Purku Oy
Teräsurakoitsija: Mekope Oy Teräsrakenteet
Elementtiasennus: Asennuspojat LK Oy
LVI-urakoitsija: Quattroservices Oy
Sähköurakoitsija: Assemblin Finland Oy