Vermontien paalulaatta Espoossa on vuoden paalutustyömaa
Kohde liittyy Leppävaaran alueen kehittämishankkeeseen, jossa Perkkaan ja Vermon raviradan väliin rakennetaan uusi kaupunginosa 5000 asukkaalle.
Voittajakohteen paalutusurakka kesti 5 kuukautta, ja siihen sisältyi 3445 teräsbetonista lyöntipaalua, yhteispituudeltaan 64 km. Lähes kaikki paalut olivat jatkettuja, joten jatkoskiilojakin kului peräti 11 900 kappaletta.
Alueella oli erittäin pehmeä maaperä, minkä hankaloitti työskentelyä, paalutus tapahtuikin osittain aluslavojen päällä. Kohteessa käytettiin erikoispaaluja, sillä maaperätutkimuksissa alueella havaittiin kohonneita kloridipitoisuuksia ja suunnitelmissa päädyttiin normaalista poikkeavaan rasitusluokkayhdistelmään XC2, XA2, XD1, eli paalujen tulee kestää maaperästä aiheutuva sulfaatti- ja kloridirasitus. Tämä edellytti paalutoimittajalta pikaista uusien paalutuotteiden suunnittelua laskelmineen ja erikoisteräsosineen, sekä tehtaalla muutoksia valmistusprosessiin.
Paalutustyön ajoitus riippui osittain työaluetta ympäröivistä rinnakkaisurakoista, mikä aiheutti toistuvia muutoksia paalutusjärjestyksen ja erikoispaalujen valmistuksen ohjaukseen ja suunnitteluun. Paalutoimittaja pystyi kuitenkin reagoimaan näihin kiitettävästi.
Vermontien hankkeen tilaaja on Espoon kaupunki ja pääurakoitsija Lemminkäinen Infra Oy, jonka kokonaisurakkaan paalulaattaosuus sisältyi. Paalutustyön urakoi E.M. Pekkinen Oy. Tieurakan rakenne- ja pohjarakennussuunnittelun on suorittanut Ramboll Finland Oy. Rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2017 ja kokonaisurakan arvo on 14,5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 Paalutustyömaan valinta päätyi Vermon paalulaattaan erityisesti siksi, että paalutustyö oli organisointu erinomaisesti ja yhteistyö eri osapuolten välillä oli sujuvaa.
Tuomariston muita perusteluja vuoden 2017 Paalutustyömaan valinnalle:
- Laadukas lopputulos varmistettiin ammattitaitoisten paalutuskonekuljettajien ja työnjohdon ennakoivalla työnsuunnittelulla ja ajantasaisella viestinnällä paalutehtaan suuntaan. Näin voitiin hyödyntää täysimääräisesti teräsbetonipaalujen kilpailukykyiset ominaisuudet ja muuntautumiskyky olosuhteiden sekä muuttuneiden työmaan suunnitelmien mukaisiksi.
- Ennakkosuunnittelu oli tehty huolellisesti ja koepaalutus oli riittävän laaja.
- Paalutilaukset ja valmistus toteutettiin lohkoittain koepaalutusten perusteella arvioituihin paalupituuksiin ja –määriin perustuen, näin varmistettiin virheettömät ja täsmälliset paalutoimitukset varusteineen.
- Kohteessa edellytettiin uusien erikoispaalutyyppien tuotanto- ja käyttövalmiutta nopealla aikataululla.
- Työtapaturmilta vältyttiin, sillä työturvallisuus oli mietitty ennakolta huolellisesti ja toteutettiin suunnitelmien mukaisesti.
Aiemmat Vuoden Paalutustyömaat ovat Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdas, Äänekoski (2016), Itä-Helsingin uusi keskus, Helsinki (2015), Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie, Espoo (2014) sekä Kauppakeskus Puuvilla, Pori (2013).
Valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi paaluvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Mustonen.
Paalutushankkeen toteuttajat:
Rakennuttaja: Espoon kaupunki
Pääurakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy
Paalutusurakoitsija: E.M. Pekkinen Oy
Pohjarakennussuunnittelija: Ramboll Finland Oy
Rakennesuunnittelija: Ramboll Finland Oy
Paalutoimittaja: HTM Yhtiöt Oy
Betoniteollisuus ry vastaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonijaoston toiminnasta. Sen tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Jäsenkunnan muodostavat 47 betonituotteita valmistavaa yritystä (konserneittain) sekä 27 betonialalla toimivaa kannatusjäsentä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1 miljardi euroa.
