Laajennuksen toisen vaiheen jälkeen Vantaan tavaratalon pinta-ala on 34 500 neliömetriä, mikä jää hieman alle Tampereen 36 000 neliömetrin. Uusi 1 200 neliön tavaran vastaanottorakennus rakennettiin toiselle tontille ja yhdistettiin tavarataloon kevyenliikenteen väylän ylittävällä sillalla.
Myyntimääräisesti Vantaa on ollut jo aikaisemminkin Suomen suurin Ikea, mikä on myös yksi syy laajennustöihin. Vantaan Ikea sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa Lahdentien ja Kehä III:n risteyksessä.
IKEA Real Estate Oy:n projektipäällikkö Pekka Tynjälä kertoo, että työt jakautuivat eri vaiheisiin. Rakennuksen itäpäähän rakennettiin lisää varastotilaa 2 600 neliömetriä. Rakennuksen keskellä sijaitsevaa ravintolaa laajennettiin 400 neliöllä ja rakennuksen länsipäätyyn rakennettiin uutta myymälätilaa 3 000 neliötä. Lisäksi varastoon rakennetaan toisessa vaiheessa 1 000 neliön laajennus, joka valmistuu maaliskuussa 2012.
Myös pohjakerroksen kassalinjastoa siirrettiin niin, että kassojen ja niiden toisella puolella olevan ruokatorin ja bistron väliin jäi enemmän tilaa. Samalla molempia laajennettiin. Lasten osasto Småland uudistettiin perusteellisesti. Puusepän verstas sijoitettiin uudelle varastoalueelle.
Ikealla turvallisuus on Tynjälän mukaan yksi toiminnan perusasioita. Usein turvallisuusnäkökohdissa mennään viranomaisvaatimuksia pidemmälle. Laajennustöiden yhteydessä esimerkiksi rakennuksen savunpoistojärjestelmä automatisoitiin.
Tynjälän mukaan projektissa käytetyt projektinjohtopalvelut mahdollistivat tehokkaan rakentamisen toiminnassa olevassa kohteessa. Aikataulun- ja muutostenhallinta sujuivat hyvin.
– Yksi yllätyksistä oli se, että rakennusvalvonta tulkitsi, että rakennus on paloteknisesti kolmikerroksinen. Tämä aiheutti rakennemuutoksia, sillä korkean varaston osastoivan seinän paloluokka nousi 60 minuutista 90 minuuttiin, Tynjälä sanoo.
Tavoitteena täydellinen yhteensovitus
Parviainen Arkkitehdit Oy:n rakennusarkkitehti Juha Heiska kertoo, että suunnittelun lähtökohtana oli sovittaa lisärakennus olemassa olevaan rakennukseen niin täydellisesti kuin mahdollista. Tässä onkin onnistuttu, sillä itä- ja länsipäähän tulleet lisäosat eivät erotu vanhan rakennuksen julkisivusta muuten kuin Ikean sinisen pellin vähäisemmästä haalistuneisuudesta.
Myös Heiska pitää rakennustöiden vaiheistamista asiakasvirtojen mukaan yhtenä haastavimmista tehtävistä. Niin tavara- kuin henkilöliikennekin piti aikatauluttaa niin, että rakennustyöt luistivat mahdollisimman hyvin. Tässä työmaajohto onnistui erinomaisesti.
– Kauppa ei ole monta tuntia tyhjänä sen jälkeen, kun se menee illalla kiinni. Aamuyöstä tulee tavaraliikenne ja tavaroita siirretään varastoon ja myymälätiloihin ennen kuin se avataan aamulla, Heiska sanoo.
Tavaran liikuttelua helpottaa uudesta tavaran vastaanottorakennuksesta itsepalveluvarastoon rakennettu lavakuljetin, jonka avulla trukkiliikennettä varastossa voidaan vähentää. Lähes 270 metriä pitkä Ikea on Tynjälän mukaan yksi maailman pisimmistä.
Rakennustyöt eivät häirinneet kaupan toimintaa
Heiskalla on kokemusta myös muiden Ikea-tavaratalojen suunnittelusta. Vantaata hän luonnehtii tyypilliseksi Ikea-projektiksi sikäli, että pidemmän aikaa vireillä olleessa projektissa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja ja että lopulliset päätökset tehtiin juuri ennen rakentamista.
Vantaan Ikea eroaa muista Suomen Ikea-rakennuksista siinä, että Vantaalla paikoitustila sijaitsee rakennuksen alla, mikä vaikuttaa muun muassa sisäänkäynnin suunnitteluun. Laajennuksen ja parastaikaa käynnissä olevan tuhannen neliömetrin kokoisen varaston laajennuksen myötä Ikean tontti tulee täyteen rakennetuksi.
Projektinjohtopalvelumallilla toteutetut laajennustyöt sujuivat hyvin kireästä aikataulusta huolimatta. Rakennuttajatehtävistä vastanneen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n toimialajohtaja Jouko Rokkonen pitää Vantaan Ikeaa haastavana ympäristönä.
– Olemme pyrkineet hankkeen aikana siihen, että aiheuttaisimme mahdollisimman vähän häiriötä asiakkaille ja ylipäänsä kaupan toiminnalle. Tässä onnistuttiin hyvin. Rutiineihin on kuulunut viikoittain pidetyt työpalaverit kauppiaan kanssa sekä päivittäin pidetyt turvallisuuskierrokset, joissa yhdessä Ikean edustajan kanssa on käyty läpi lähiajan työvaiheet, Rokkonen kertoo.
Projektin aikataulun hallinta piti Rokkosen mukaan hyvin. Kaikki viisi välitavoitetta saavutettiin päivälleen ja rakennus valmistui aikataulussa. Rokkonen korostaa, että rakennustöistä johtuvat häiriöt kaupan toiminnalle saatiin minimoitua hyvän työnsuunnittelun ja hyvän yhteistoiminnan ansiosta. Hän arvioi yrityksen Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennustöistä saaman kokemuksen auttaneen tässä. Helsinki-Vantaalla asiakasvirrat ovat vieläkin suurempia.
Projektinjohtopalvelussa muutostenhallinta on joustavaa
– Kun tilanteet elävät ja käyttäjämuutoksia tulee, toteuttaminen projektinjohtopalvelumallilla tekee niiden hallinnasta helpompaa. Muutostyöt hoituvat tavallisen raportoinnin kautta, Rokkonen sanoo.
HTJ:n työmaapäällikkö Kimmo Hirvonen pitää eniten mieleen jääneenä toimimista toimivan kaupan keskellä. Tämä merkitsi muun muassa yötöitä ja työmaaliikenteen minimointia kaupan aukioloaikana.
Kaupan toimivuus varmistettiin myös siten, että ravintolaa laajennettaessa uuden tilan ympärille rakennettiin ensin paloseinät, jotka mahdollistivat töiden teon niiden sisäpuolella.
Heiska luonnehtii ravintolaa eräänlaiseksi parveksi rakennuksen sisällä. Laajennusta ei voitu rakentaa holvien päälle, vaan kantavuutta piti lisätä kallioon asti ulottuvien perustusten avulla.
Rakennesuunnittelija Jari Lehto Ramboll Finland Oy:stä kertoo, että ravintolan rakenteet perustettiin porapaaluille, jotka porattiin suoraan rakennuksen kantavan maanvastaisen teräsbetonisen alapohjan läpi. Näin vältyttiin suuritöiseltä alapohjan purkamiselta verrattuna siihen, jos perustaminen olisi tehty perinteisillä anturaperustuksilla alla sijaitsevassa parkkihallissa. Koska ylimääräistä painoa haluttiin välttää, käytettiin ravintolan laajennuksen osalla teräsrunkoa ja lattiarakenteena kantavaa profiilipeltiä ja levytystä.
Rekkapiha porapaalujen ja jälkijännitetyn laatan päälle
– Tavaran vastaanottoon rakennetun uuden rekkapihan runkorakenne on varsin harvinainen. Perustamiseen käytettiin järeitä 400 millimetrin porapaaluja. Porapaalut jatkuivat samalla rekkapihan pilareiksi. Porapaalupilareiden varaan rakennettiin jälkijännitetty palkkilaatasto. Porapaalupilareiden ansiosta vältyttiin perinteisten paaluanturoiden käytöltä. Porapaalujen sijoittelussa oli kannen palkkien suunnassa enemmän vapautta, mikä auttoi, kun paalut piti saada varsin haastavaan maapohjaan. Maassa oli muun muassa vanhaa tienpohjaa, täyttöjä, vanhaa paalutusta ja paaluarinoita, Lehto sanoo.
Itäpään laajennus ylettyi vanhan sprinklerialtaan päälle. Rungon perustamisen vuoksi jouduttiin neljä porapaalua viemään rakennuksen 600 kuutiometrin kokoisen sprinklerialtaan lävitse. Tämä aiheutti väliaikaisia järjestelyitä palontorjuntaan, mitä varten tehtiin myös simulaatiolaskelmia.
Tynjälä muistelee, että parkkihallissa asennetut porapaalut piti asentaa useasta 2,6 metrin palasesta, sillä pisimmillään paalut porattiin 27 metrin syvyyteen asti. Porapaalujen käytöllä säästettiin Lehdon mukaan niin aikataulussa kuin rahassakin.
Myös molempien päätyjen laajennusosien vanhan seinän viereen asennettiin porapaaluja. Näin vältyttiin lyöntipaalutuksen tärinältä. Vanhan ja uudisosan välisenä työnaikaisena paloseinänä hyödynnettiin vanhaa julkisivua. Seinä levytettiin työmaan puolelta kipsilevyllä, jolloin saavutettiin riittävä palonkestovaatimus. Kun runko ja vesikatot olivat valmiina, väliaikainen paloseinä purettiin.
Töiden yhteydessä rakennettiin uusia poistumistieportaita sekä katettiin vanhoja.
Geo- ja LVIS-suunnittelua leimasivat vaihteleva maaperä ja energiatehokkuus
Teksti: Ramboll Oy / Anne Törmä
Laajentamisen rakennuspaikka on vuosien mittaan osoittautunut haasteelliseksi pohjarakennusolosuhteiden vuoksi, mikä lisäsi geosuunnittelun vaikeusastetta. Ikean maailmanlaajuinen tavoite profiloitua energiatehokkuudessa puolestaan näkyi LVIS-suunnittelussa, jossa tavoitteena olikin löytää ja hyödyntää energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Laajentamishankkeen pohjatutkimuksista ja geosuunnittelusta vastasi Ramboll sekä LVIS-suunnittelusta Rambolliin vuonna 2010 liittynyt Tuomi Yhtiöt.
Rakentamispaikka on vanhaa suoaluetta, jota on myös käytetty maa-ainesten täyttöalueena. Tämän takia pohjaolosuhteet ja maa-aineskerrosten vahvuudet vaihtelevat.
– Laajennusalueella tavattiin päällimmäisenä täytettä tai turvetta noin 1,0–11,5 metrin paksuisena kerroksena, jonka alla esiintyy savea noin 1–13 metrin kerroksena. Savikerroksen alla tavataan silttiä ja hiekkaa noin 1,5–15 metriä. Siltti- ja hiekkakerroksen alapuolella on vaihtelevan paksuinen moreenikerros. Kallionpinta on varmistettu porakonekairauksilla, kertoo geoasiantuntija Antero Olaste Rambollista.
Ikean laajentamista varten tehtiin entisiä täydentävät pohjatutkimukset puristin-heijarikairauksina, minkä lisäksi rakennuspaikalle asennettiin kaksi pohjavesiputkea sekä tehtiin vaaituksia ja kartoituksia, toteaa Olaste.
Ikean rakentamisen yhteydessä vuosina 2002–2003 piha-alueille tehtiin pohjanvahvistuksia huonon maaperän takia.
– Pohjanvahvistusmenetelminä on käytetty pilaristabilointia, massastabilointia, massanvaihtoa, kevytsorakevennystä ja paalutettua laattaa sekä geovahvisteita. Laajennuksen rakenteet jouduttiin osittain tekemään vanhojen pohjanvahvistusten kohdille, toteaa Olaste.
Alueella sijaitseva vanha, suolle puupaalujen varaan perustettu tiepohja vaati myös pohjarakentamisen suunnittelulta toimenpiteitä.
– Puupaalut katkaistiin määrätasosta ja päälle asennettiin teräsverkot, joiden tehtävänä on pienentää ja tasata painumia parkkialueen liikenteen turvaamiseksi, tarkentaa Olaste.
Kaikki laajennushankkeen taitorakenteet perustettiin paaluille.
– Ahtaissa ja tärinän osalta rajoitetuissa paikoissa käytettiin porapaaluja. Etäämpänä rakennuksesta puolestaan käytettiin lyöntipaaluja. Osa putkijohdoista perustettiin vahvistusten varaan tai ripustettiin rakenteista, Olaste erittelee.
– Sähkö- ja valaistusuunnittelussa tutkittiin ja hyödynnettiin uutta teknologiaa sekä energiatehokkaita, elinkaaren kannalta kestäviä ja valaistushyötysuhdetta parantavia ratkaisuja, painottaa valaistussuunnittelija Sara Leino Rambollista.
– Luovia ja teknisesti onnistuneita ratkaisuja haettiin myös yhteistyössä innovatiivisuutta arvostavan asiakkaan kanssa nopeatempoisissa aivoriihityyppisissä palavereissa, jatkaa Leino.
– Sähköjärjestelmien osalta pysyttiin nykyisissä järjestelmissä, joita laajennettiin laajennusalueille, toteaa sähkösuunnittelun projektipäällikkö Matti Alakylmänen Rambollista.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
Laajennuksen toisen vaiheen jälkeen Vantaan tavaratalon pinta-ala on 34 500 neliömetriä, mikä jää hieman alle Tampereen 36 000 neliömetrin. Uusi 1 200 neliön tavaran vastaanottorakennus rakennettiin toiselle tontille ja yhdistettiin tavarataloon kevyenliikenteen väylän ylittävällä sillalla.
