Turun kaupunginteatteri
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Aki Aro
Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupunginteatterin remontti ehti olla tapetilla kolmisenkymmentä vuotta.
– Tilat olivat ahtaat, sillä teatteri on aikoinaan suunniteltu paljon pienemmälle tekijäjoukolle. Ongelmana oli muun muassa takanäyttämön ja teknisten tilojen puuttuminen.
Kyse oli myös työturvallisuudesta, esimerkiksi sivunäyttämöllä hitsattiin ja maalattiin keskellä kaikkea muuta toimintaa, rakennuttajainsinööri Anne Antola Turun kiinteistöliikelaitokselta kertoo. Kiinteistö Oy Turun Kaupunginteatteri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Laaksonen toteaa remonttitarpeen kummunneen paitsi toiminnallisuudesta myös tarpeesta uudistaa talotekniikka.
Turun kaupunginteatterin ovat suunnitelleet arkkitehdit Aarne Hytönen, Risto- Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros. Rakennus on suojeltu. Muutostyöt piti toteuttaa niin, että julkisivujen tyyli säilyy. Kaupunginteatteri edustaa vieressä sijaitsevien virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon kanssa kuusikymmenluvun julkista rakentamista. Teatterin lähes 28 metriä korkea näyttämötorni on Turun maamerkkejä.
Muutokset sopeutettu alkuperäiseen
Turun kaupunginteatterin peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelusta vastasi LPRarkkitehdit Oy. Projektiarkkitehtina toimi Aleksi Myyryläinen ja pääsuunnittelijana Pauno Narjus.
Arkkitehti SAFA Aleksi Myyryläinen toteaa teatterirakennuksen edustavan aikakaudelleen tyypillistä konstruktiivista tyylisuuntaa.
– Pienet muutokset on sopeutettu alkuperäiseen. Teatteriyleisö ei välttämättä edes huomaa, miten iso remontti talossa on tehty.
Teatteritaloon tullessaan kävijä saapuu vaateaulaan, jonka mosaiikkibetonilattia on kunnostettu ja katon mäntysälekatto puhdistettu. Säleikön takana, katseilta piilossa on uudenaikaista talotekniikkaa.
Lipunmyynnin yhteydessä on uusi kahvila, jonka ikkunoista voi seurata Itäisen Rantakadun ja joenrannan elämää.
Toiseen kerrokseen johtavissa portaissa on nyt alkuperäistä väriä mukaillen harmaamatto. Sama harmoninen linja jatkuu lämpiössä, jonka pinnat on kunnostettu ja kalusteet entisöity.
Lämpiön isoista, 1990-luvulla uusituista ikkunoista avautuu näkymä Aurajoelle ja kaupunkiin. Remontissa ikkunat eristettiin ulkopuolen vaakasaumoista.
Päänäyttämön katsomossa kaikki uutta
Turun kaupunginteatterissa on kolme näyttämöä. Päänäyttämö ja Sopukka ovat vanhassa osassa, Pieni näyttämö laajennusosassa. Päänäyttämön katsomo, jossa on 650 paikkaa, on rakennettu uusiksi. Oranssinpunaisten penkkien väri on lähellä alkuperäistäsävyä, kun välillä istuimet ovat olleet hailakan viininpunaiset. Katsomon lattia on mäntysäleparkettia. Mustat efektiseinät kätkevät taakseen monikerroksisia akustisia muotoja ja esitystekniikkaa.
Pieni näyttämö on 250-paikkainen. Se on esitystekniikaltaan monipuolinen black box. Väriä mustaan tilaan tuovat teleskooppikatsomon harmaat, punaiset ja oranssit istuimet.
Teatteritalon esteettömyyttä on parannettu. Päänäyttämöllä esteettömät paikat ovat etu- ja takarivissä. Lisäksi katsomossa on portaikkoon integroitu erikoisnostin.
Näkövammaisia ajatellen isona lisäyksenä ovat lattioiden ohjauslistat ja opasteiden kohokirjaimet. Heikkokuuloisia varten talossa on siirrettävät induktiosilmukat.
Työ- ja verstastilat uudispuolella
Teatterin uudisosassa ovat työ- ja verstastilat. Henkilökunnan kannalta muutos on valtava entiseen verrattuna.
Turun Kaupunginteatteri Oy:n tekninen päällikkö Juhani Koski sanoo, että uusi takanäyttämö on kullanarvoinen. Maalaamo, kokoonpano sekä puu- ja metalliverstaat ovat samassa tasossa näyttämön kanssa. Oviaukkojen vapaa korkeus on seitsemän metriä, jotta lavasteita voi siirtää sujuvasti. Logistiikkaa helpottaa sisällä oleva lastausalue, ja lisäksi samassa kerroksessa on teknisiä tiloja.
Uudisosien julkisivut corten-terästä
Arkkitehti Aleksi Myyryläinen kertoo, että uudisosan arkkitehtuurissa on suosittu selkeää linjaa. Kaupunkikuvallisesti suurin muutos on kuparipintaisen näyttämötornin kylkeen rakennettu corten-teräksinen takanäyttämö.
Julkisivuun on asennettu 77-neliöinen digitaalinen taideseinä, joka toimii esityspaikkana mediataiteelle.
Volter Kilven kadun puolella uudisosan massa jatkaa vanhan rakennuksen polveilevaa arkkitehtuuria. Julkisivun ”ruosteinen” corten-teräs sopii yhteen näyttämötornin kuparin ja matalimmissa osissa käytetyn Kupittaan saven tiilen kanssa.
Lisäksi teatterin vesikatto on uusittu: katteena on vihreä bitumikermi. Vanha kuparikatto piti purkaa ja kattoa korottaa, koska ilmanvaihtokanavat eivät sopineet suunnitellusti ullakolle.
Rakennuksen vanhoissa tiloissa uusittiin myös ikkunat lukuun ottamatta kaikkein isoimpia, kuten lämpiön ikkunoita. Aleksis Kiven aukion puoleisessa siivessä olleet toimistotilat on remontoitu lounasravintolaksi, jonka yhteydessä on keittiö.
Vaativia purku- ja perustustöitä
Turun Kaupunginteatterin peruskorjauksen ja laajennuksen pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Työpäällikkö Tom Laihi kertoo, että urakkaa leimasivat vaativat ja mittavat purkutyöt sekä isot louhinta- ja perustustyöt.
Laajennusosan perustuksissa oli omat haasteensa, koska tontin maaperä vaihtuu lyhyellä matkalla kalliosta saveen. Kun toiselta puolelta jouduttiin louhimaan 5000 kuutiota kalliota, piti toisella puolella tehdä runsaasti paalutuksia.
Aikamoiseksi operaatioksi kuvailee Tom Laihi ulkoseinään puhkaistua aukkoa, josta näyttämö laajenee uudelle takanäyttämölle. Toisella puolella taloa vanhaa ulkoseinää purettiin tiili kerrallaan. Erikoistiilet puhdistettiin, pakattiin ja vietiin varastoon.
Työmaan keskeinen sijainti ja ahdas tontti aiheuttivat niin ikään omat haasteensa rakentamiselle.
Teatteria oli parhaimmillaan rakentamassa yhtä aikaa noin 200 työntekijää. Kaiken kaikkiaan alueelle perehdytettiin 1600 henkilöä.
Peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua Tom Laihi toteaa olevansa ylpeä omasta joukostaan.
– Kaikista haasteista huolimatta pystyimme venymään ja pitämään kiinni sovitussa aikataulussa.
Talotekniikka digiaikaan
Turun kaupunginteatterin talotekniikka on uusittu täysin. Pintojen takana on suuri määrä ilmanvaihtokanavia, lämmitysputkia ja sähkökaapeleita. Lisäksi teatteritekniikkaa on täydennetty.
Talotekniikka toimii automaattisesti. Anturit välittävät tietoa digitaaliseen järjestelmään, joka säätää olosuhteet optimaalisiksi.
Massiiviset ilmanvaihtokoneet sijaitsevat uudisosan iv-konehuoneessa, takanäyttämön alla ja neljännen kerroksen konehuoneessa. Lisäksi talossa on yksittäisiä huippuimureita. Tuloilmakammio on rakennettu päänäyttämön katsomon alle.
Lämmityksessä huolehtii energiaa säästävä kattosäteilylämmitys. Aikaisemmin talossa oli vesikiertoinen patterilämmitys ja osassa tiloja lattialämmitys.
Talon kesäaikaista käyttöä ajatellen rakennukseen asennettiin kaukokylmällä toimiva jäähdytysjärjestelmä.
Valaisimet ovat vähän virtaa kuluttavia ledejä. Valot toimivat paikoinliiketunnistimella.
Pitkä ja monivaiheinen projekti
Rakennuttajainsinööri Anne Antola toteaa, että Turun kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus oli kaiken kaikkiaan vaiheikas hanke. Matkan varrelle mahtui ennakoimattomia ongelmia, jota paljastuivat vasta rakenteita purettaessa, kuten yllättävä asbestilöydös, muottilautojen mikrobit ja tarve korottaa vesikattoa.
Urakkamuodoksi valittu projektinjohtourakka osoitti Anne Antolan mukaan toimivuutensa vaativassa hankkeessa. Rakennuttajakonsulttina oli Arto Lehtinen HTJ Rakennuttajatoimisto Oy:stä.
– Avoin yhteistyö tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan kanssa toimi hyvin. Olimme sitoutuneet yhteiseen päämäärään. Lisäksi yhteistyö museon kanssa sujui mutkattomasti. Anne Antola ja Jaakko Laaksonen ovat tyytyväisiä uudistuneeseen taloon.
– Teatterirakennuksella on keskeinen rooli Aurajoen rannan kehittymisessä ja kehittämisessä. Turkulaiset voivat olla kaupunginteatteristaan iloisia ja ylpeitä, Laaksonen sanoo.
Turun kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus
Bruttoala: 14 525 neliötä,
josta uudisosa 5000 neliötä
Rakennuttaja: Turun Kaupunginteatteri K Oy
Arkkitehti ja sisustusarkkitehti: LPR-Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköins.tsto Matti Leppä Oy
LVIA-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy
Akustiikkasuunnittelu: Akukon Oy
Rakennusurakoitsija, projektinjohto:
Skanska Talonrakennus Oy
Maanrakennusurakoitsija: Turun Siirtomurske Oy
LVIAS- ja jäähdytysurakoitsija: Caverion Suomi Oy
