Tampereen uusi maamerkki Solo Sokos Hotel Torni Tampere eli Tornihotelli on sarja kiehtovia numeroita. 88 metriä korkeutta, 25 maanpäällistä kerrosta, 305 huonetta, 730 vuodepaikkaa, 506 ikkunaa, 23 000 neliötä ja 13 kokoustilaa. Rakennusajaksi sovittiin 24 kuukautta, joka kuitenkin puristettiin 22 kuukauteen. Päätöksestä ryhtyä hankkeeseen rakennuksen valmistumiseen meni 15 vuotta, jonka jälkeen kaksi viikkoa avoinna ollut hotelli pokkasi heti kärkeen vuoden 2014 Hyvän rakentamisen palkinnon.
Sokos Hotel Tornin rakennuttajana oli SOK kiinteistötoiminnot ja omistajana työeläkevakuuttaja Elo. Liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy.
Hotelli on mittava yhdistelmä uudisrakentamista ja korjausrakentamista. 140-vuotta vanhasta veturitallista tehtiin hotellin oheistilat eli ravintola, keittiö, aulabaari ja noin 1000 paikkainen kongressikeskus Paja Kongressi, joka on jaettavissa siirtoseinillä 10 kokoustilaan. Paja Kongressin tilat sijaitsevat kahdessa tasossa uudisrakennuksessa ja veturitalleissa.
Uudisrakennuksen puolella on kaksi kellarikerrosta ja 25 maanpäällistä kerrosta. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat väestösuojat ja sosiaalitilat ja varastoja. Miinus yksi kerroksessa on miesten ja naisten saunaosasto, kuntosali ja muuntamo, sähköpääkeskus, lämmönjakohuone sekä ilmastointikonehuone, joka palvelee tiloja yhdeksänteen kerrokseen asti.
Seitsemännentoista kerroksen tiloista suurin osa on ilmastointikonehuonetta ja tekniikkatilaa, jotka palvelevat 10-24. kerroksia. Lisäksi kerroksessa sijaitsee uudenlaisella konseptilla työtilaa tarjoava Visio Klubi sekä hotellinjohtajan toimisto. Sviitit sijaitsevat 24. kerroksessa. 25. kerroksessa on kaupungin ensimmäinen teräslasialumiinirakenteinen skybar, jonka ohessa on ulkoilmaterassi. Virallisten kerrosten yläpuolella sijaitsee vielä parvitasoja. 26. kerroksen parvella on rakennuksen kolmas konehuone, joka palvelee Sky Lounge-ravintolaa ja muita 25. kerroksen tiloja. 27. kerroksessa on hissin konehuone.
Pitkä rupeama
SOK Kiinteistötoiminnoille, SRV:lle ja Arkkitehtitoimisto Seppo Valjus Oy:lle Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston myöntämän palkinnon perusteena Tornihotellin todetaan olevan kaupunkikuvan kannalta yksi Tampereen merkittävimmistä rakennuksista kautta koko kaupungin historian.
Huomionosoitus on merkittävä. Palkinnon vastaanottanut SOK Kiinteistötoimintojen rakennuttajapäällikkö Jyrki Antinkari kertoo hotellin olevan ketjun lippulaiva.
– Hienointa on, että hotelli on vihdoin saatu valmiiksi. Hanke on ollut pitkä rupeama SOK:lle, kertoo Antinkari, ja viittaa vuoteen 1999, jolloin hankkeen tontinhankinta- ja yleiskaavaan perustunut asemakaavoitus käynnistyi.
Vuonna 2004 asemakaavamuutos saatiin viimein lainvoimaiseksi ja SOK osti kiinteistön. Luonnossuunnittelu käynnistyi vuonna 2005 ja hankkeen arkkitehdiksi valittiin Sampo Valjus Arkkitehtitoimisto Seppo Valjus Oy:stä.
– Suunnitteluryhmän tavoitteena oli suunnitella asemakaavan mukainen rakennus ja näin tehtiin. Suunnittelutyö kesti 1,5 vuotta, jonka
päätteeksi järjestettiin urakkakilpailu, sekä pidettiin selontekoneuvottelut. Talouden epävarmuus ja lopulliset kannattavuuslaskelmat osoittivat kohteen olevan huonosti tuottava, ja hanke päätettiin keskeyttää ja hyllyttää 2009, Antinkari kertoo.
Vuonna 2010 SOK Kiinteistötoiminnot aloitti suunnittelutyön uudestaan asettamalla hotellihankkeelle uudet tavoitteet, joilla haettiin lisää tilaa ja kustannustehokkuutta samalla tiedostaen, että asemakaavan poikkeaminen tuo valitusperusteen. Myös arkkitehtuuri päivitettiin nykyaikaan ja rakennuksen lopullinen muoto ja toteutus alkoivat pikkuhiljaa hahmottua.
Tampereen rakennusvalvonta näki hankkeen uudessa valossa, ja listasi sille lisätavoitteen, jonka mukaan yksi keskeisistä tekijöistä tulee olla rakennuksen kaupunkikuvallinen näyttävyys. Poikkeamispäätös myönnettiin maaliskuussa 2011 ja siitä syntynyt valitus ratkaistiin heinäkuussa 2012 Varsinainen rakennuslupa myönnettiin lokakuussa 2012 ehdollisena.
Koy Tampereen tornihotelli myytiin silloiselle Eläke-Fennialle, nykyiselle ELOlle, ja samanaikaisesti allekirjoitettiin SRV Rakennus Oy:n kanssa rakennusurakkasopimus.
Veistoksellinentorni kietoutuu viittaansa
Arkkitehtuurista vastasi arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy pääsuunnittelijana arkkitehti Sampo Valjus. Projektiarkkitehtina toimi Juha Paananen.
– Kaavasta hieman joustamalla rakennuksesta saatiin paljon tehokkaampi. Siipirakennuksesta luovuttiin, tornia tehostettiin ja siirrettiin. Lopputuloksena oli pienempi talo, mutta sama määrä hotellihuoneita, arkkitehti Sampo Valjus kertaa hankkeen vaiheita.
Arkkitehti Sampo Valjus halusi rakennukselle veistoksellisen abstraktin hahmon sekä kaupunkikuvaan oikeanlaista kontrastia luovan olemuksen.
– Rakennuksen lähtökohta on veistoksellinen, tornimainen rakennus, jonka ei missään nimessä haluttu näyttävän korkealta kerrostalolta.
Suorakulmaisen perushahmo on elävöitetty kulmia ja nurkkia viistämällä. Veistoksellisuutta ja abstraktiutta toteutettiin sijoittamalla ikkunat ja terästehosteet vapaasti niin, etteivät ne muodosta sarjoja ja rakennuksen kerroksia on vaikea laskea, Valjus kertoo.
Julkisivussa yhdistyy musta betoni, hohtavan kiiltävä teräs ja punainen julkisivupelti. Juhlavalle rakennukselle sopii musta väritys. Väritys viittaa myös höyryveturin tematiikkaan, sekä symbolisesti että konkreettisesti.
Eri materiaalivaihtoehtoja tutkittiin kaikkiaan viiden vuoden ajan, jotta löydettäisiin hotellin tavoitteita tukevat sekä rakennukselle asetetut vaatimukset täyttävät vaihtoehdot.
– Rakennusteknisesti betoni todettiin materiaaliksi, jolla tämän kokoinen, tornimainen rakennus on varmimmin ja laadukkaimmin toteutettavissa. Rakennuksessa käytettävä musta väribetonipigmentti on uusi tuote, ja sen avulla saadaan väribetoniin aikaisempaa tummempaa sävyä.
Materiaalivalinnoilla korostettiin vastakohtaisuuksia, jotka rakennus luontaisestikin tarjoaa uuden ja vanhan rakennuskannan myötä.
Tumma sävy tuo uuteen osaan häivähdyksen veturitallien menneisyydestä lisäten samalla toivottua särmää ja dramatiikkaa, kertoo Sampo Valjus.
Massan leikkaus rakennuksen radan puoleisella nurkalla oli välttämätön, että rakennus saatiin mahtumaan tontille.
Punaisella julkisivupellillä päällystettyyn leikkauskohtaan sijoitettiin toinen rakennuksen hätäpoistumisteistä.
– Massan leikkaus ja epäsymmetrinen kattoterassin osuus symboloi myös samettisen viitan tai juhlapuvun kietomista talon ympärille, Valjus maalailee.
Ikkunoiden sijoittelulla ja isolla koolla huoneisiin tuotiin wau-efektiä.
– Ikkunan ääreen astuessa koko kaupunki jää jalkojen juureen. Sky Lounge tilassa 25. kerroksessa efekti on vahvin, Valjus kertoo.
Huonepohjan kannalta ikkunoiden sijoittelu ei aiheuttanut hankaluutta.
– Huoneissa on kolme paikkaa missä ikkuna voi olla, ja sama kaava toistuu epäsymmetrisesti kerroksesta toiseen. Ikkunoiden sijoituksen vuoksi jokaisesta kerroksesta piti toki tehdä oma pohjapiirroksensa, kertoo Valjus.
Elementtirakennuksen kokonaisilme on varsin onnistunut, jonka lisäksi rakennus on äärimmäisen tarkoituksenmukainen rakenteiden, tekniikan ja toiminnallisuuden suhteen. Kaupunkikuvan suhteen Tornihotelli on sijoitettu mielenkiintoisesti, sillä korkea rakennus katoaa Hämeenkadulta katsottuna ja jättää arvokkaimman kaupunkikeskustan rauhaan, mutta vilahtele ja on vahvasti läsnä monesta muusta suunnasta.
Valjus muistuttaa, että betonissa on vahva suomalaisuuden leima myös arkkitehtuurin historian perspektiivistä.
– Betonin karheus sopii teollisuuskaupungin henkeen ja kivijulkisivu antaa omaa luonnetta. Tampere on tornien, savupiippujen ja punatiilirakennusten kaupunki, ja Tornihotelli sopii kaupunkiin hyvin, päättää Valjus.
Hyvä suunnittelu muokkaakokemusta tilasta
Hotellinjohtaja Mikko Kankaanpään mukaan hotellitoiminta on lähtenyt käyntiin kuin raketti.
– Kiinnostus on ollut valtavaa, hienoa että myös paikalliset haluavat tulla katsomaan tiloja, näköaloja ja nauttimaan ravintolapalveluista.
Erityisen kivalta tuntuu se, että teimme hotellin josta tamperelaisetkin ovat ylpeitä, Kankaanpää kiittelee.
Hotellin kantavana teemana on olla kunnianosoitus Tampereelle ja tamperelaisuudelle, kaupungin historialle, arvoille ja ilmiöille.
Kaupungin vaiherikasta historiaa, kulttuuriperinnettä ja nykypäivää esitellään sekä hotellin eri tuote- ja palveluratkaisuissa sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa. Hotellin sisustus kertoo tarinaa Tampereesta ja tamperelaisuudesta. Tarinallisuuden takana on ruotsalainen konsepti- ja sisustusarkkitehtuuritoimisto Stylt Trampoli AB, joka on antanut suuntaa myös sisustusarkkitehtitoimisto Gullstén & Inkinen Oy:n suunnittelulle.
– Stylt Trampoli AB tutustui kaupungin historiaan ja nykytilaan poimien ilmiöitä ja kiinnostavilta näyttäviä sanoja kaupungin historiasta ja nykytilasta.
Ideat siirrettiin seinäpapereihin, tapetteihin ja tekstiilimattoihin. Hotellihuoneissa on käytössä kaksi erilaista näyttävää tapettikuosia ja mattoprinttiä.
– Toinen tapeteista on saanut inspiraation Tammerkoskesta ja toinen ratapihasta. Pinnoissa näkyy Tampereen teollinen historia. Hotellissa on sekä raffia ja rouheaa pintaa, raakabetonia, ja kontrastina sille modernia tyyliteltyä tapettia, moderneja huonekaluja ja designia, Mikko Kankaanpää kertoo.
Myös uudistumista symboloiva Feeniks-lintu on peräisin Stylt Trampolin ideasammosta.
– Tampereen kyky uudistua viehätti Stylt Trampolia ja lintu näkyy hotellissa monessa paikassa. Kaupunki on tehnyt ison murroksen punatiiliteollisuudesta palveluteollisuuteen. Kun 140 vuotta vanhasta veturitallista nousee uusi hotelli, Feeniks on taas liikkeellä, hotellinjohtaja Mikko Kankaanpää toteaa hymyillen.
Paljasjalkaisena tamperelaisena Kankaanpää oli suunnitteluvaiheessa mies paikallaan tuomaan hotelliin tamperelaisia piirteitä ja yhteistyökumppaneita. Tuloksena on oman olut, Manserock-teemalla tehty aulabaari, yhteistyön taiteilijaseuran ja teatterien kanssa urheilu- ja kitarasankareita unohtamatta. Hotelli tekee yhteistyötä myös Tampereen taiteilijaseuran kanssa toimien myyntigalleriana.
Historia havisee, mutta toiminnoiltaan ja sisustukseltaan hotelli on huippumoderni.
Innovatiiviset materiaali- ja sisustusratkaisut näkyvät kaikkialla tiloissa.
– Hotellissa on viisi erilaista huonetyyppiä luksussviiteistä yhdistelmähuoneisiin ja isoihin kulmahuoneisiin, joissa on suihkun lisäksi amme. Lisäksi meillä on käytössä muun muassa uudentyyppinen Solo Up huonekonsepti, jossa vain suihku- ja wc ovat erillisinä tiloina, ja muu kylpyhuone on verholla erotettuna osa huonetta. Näin huoneen sisäpinta-ala on tavallista laajempi ja avarampi, kertoo Kankaanpää.
Komeiden kontrastiensisustus
Hotellin aulaan saavutaan vanhan vesitornin läpi. Vesitornin seinällä puksuttaa muistona menneestä takorautainen höyryveturi.
Rouhean yksinkertainen ja tyylikäs vastaanottotila sijaitsee vanhan ja uuden rakennuksen liitoskohdassa.
Hotellihuoneiden ja muiden julkisten tilojen sisustuksesta, lay outista ja tuotantosuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehtitoimisto Gullstén & Inkinen Oy. Perusidea on uuden ja vanhan kontrasti, joka näkyy muun muassa rouheissa pinnoissa ja laadukkaissa kalusteissa.
– Hotellin kuosimaailma on niin runsas, että rinnalle riittää muutama perusväri. Mustan, betonin harmaan ja valkoisen rinnalla efektivärinä on punainen, joka symboloi tulta ja Tampereelle ominaista punatiiltä. Rakennus on julkisivultaan mustaa raakabetonia ja on tärkeää että sama väritys ja materiaali näkyy myös sisätiloissa, sisustusarkkitehti Hanna Gullstén luonnehtii.
Punainen toistuu ja vilahtelee kerroksissa sekä lattiamateriaaleissa, valaistuksessa, seinäpinnoissa että irtokalustuksessa. Grill It! -ravintolan puolella lattiamateriaalina on keraaminen laatta, Paja Barissa taas tammilankkulattia.
Veturitalliin tehty uniikki ja tilana mielenkiintoinen Paja Bar toimii laajentumistilana myös aamiaisravintolalle.
– Baarista tehtiin rento, jotta myös paikallisten kynnys tulla nauttimaan baarin antimista olisi matala. Kalustuksen haluttiin näyttävän kotoisasti siltä, että huonekaluja olisi haalittu sieltä täältä, paljastaa Gullstén.
Veturitallin kaarevuus otettiin osaksi sisustusta ja viuhkamaisia sektoreita on korostettu sisätiloissa pitkillä penkeillä. Ikkunoiden edessä oleva korkeampi tila tuo hyvää kontrastia osaksi melko matalaan tilaan.
– Tilan talotekniikka jätettiin esiin osaksi myös siksi, että alaslasku olisi madaltanut tiukkaa senttipeliä lisää, Gullstén perustelee.
Ravintolan sisustuksessa on säilytetty myös alkuperäisen veturitallin elementtejä kuten ratakiskot, jotka jatkuvat ravintolan sisään pihalla olevasta veturien kääntöpöydästä, joka on kunnostettu toimivaksi.
Sviitit sijaitsevat 24 kerroksessa eli ylempänä kuin mitkään muut asuintilat Suomessa. 62 neliön huoneessa käytettävissä on upeasti sisustetut olohuone, makuuhuone ja sauna.
– Sisustuksen muotokieli ja väritys on sviiteissä sama kuin muissakin huoneissa, mutta tiloissa on enemmän kalustusta ja designvalaisimia sekä erillinen kylpyhuone ja wc, jossa on huonetilan korkuinen ikkuna, Hanna Gullstén kertoo.
Erikoisuutena tiloihin on jätetty paljaita betonipintoja, kuten hotellihuoneiden katot ja muutamat elementtiseinät. Paljaan betonin kontrastina ovat kolmeen kertaan ylitasoitetut tapetti- ja ulkoseinät, jotka ovat korostetun suorat ja viimeistellyt. Kaikkien hotellihuoneiden wc-tilat ovat mustat. Ylempien kerrosten huoneissa wc- ja suihkutilat on sijoitettu erilleen ovien taakse pesualtaiden ja peilin sijaitessa verholla erotettuna huonetilassa.
Perustuksiin 3000 kuutiota betonia
Rakennesuunnittelusta vastasi Finnmap Consulting Oy Helsingistä. Kohteen rakennesuunnittelijana toimi Miika Kankaanpää.
Rakennus on kiinni peruskalliossa niin vankasti, ja niin jäykkä, ettei varmasti heilu tuulessa.
Ulko- ja väliseinät ovat kantavia elementtejä ja holvit paikallaan valettuja elementtejä. Rakennuksen jäykistävänä osana toimivat kantavan sisäkuoren päälle valetut holvit, jotka valettiin sandwitch-elementtien sisäkuoren varaan. Hissi- ja porraskuilut sekä porrassyöksyt ovat elementtirakenteiset.
Pääurakoitsijana hankkeessa oli SRV Rakennus Oy. Kokonaisrakennusaika tavoitehintaisessa projektinjohtourakassa oli 24 kk, mutta hotelli saatiin asiakaskäyttöön kaksi kuukautta etuajassa. Työmaapäällikkönä kohteessa oli Matti Julin SRV Rakennus Oy:ltä.
– Erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa oli rinnakkain kaksi erilaista rakennustapaa eli uudisrakentaminen sekä veturitallin haastava korjausrakentaminen, Julin summailee.
Hanke jaettiin kahteen erilliseen projektiin, veturitalliin ja torniin, jotka vielä lohkojaoteltiin. Kummallakin oli oma 2-4 miehen työnjohto Julinin lisäksi. Valmistumisen myötä erilliset projektit yhdistyivät toisiaan palvelevaksi kokonaisuudeksi.
– Parhaimmillaan rakennuksella työskenteli noin 140 henkilöä ja kokonaisuudessaan hankkeeseen perehdytettiin yhteensä yli 1000 henkeä. Rakentamisvaiheessa työntekijöitä oli enemmän Tornin puolella, missä oli työllistävämpi talotekniikkapuoli, Julin kertoo.
Tornin kaivanto ulottui lähes kiinni veturitalliin ja työt aloitettiinkin 1. marraskuuta 2012 veturitalli kakkosen perustusten vahvistamisella. 16 metriä syvä kaivanto tuettiin ponttiseinällä.
– Suurimmat valut tehtiin kellarissa sillä maanalaiset kerrokset ja lähes koko ykköskerros tehtiin paikallaanvaluna, kertoo Julin.
Ennen purkutöitä veturitallista poistettiin haitta-aineet. Tallin lattiassa olleet rasvamontut purettiin pois, ja maa-ainekset vaihdettiin alla paikoitellen neljän metrin syvyydeltä. Tallin purettavasta yläpohjasta imettiin yhteensä noin sata tonnia kuona-ainetta.
Veturitallin vanhat rakenteet purettiin pois jättäen julkisivun sisä- ja ulkokaari jäljelle. Tornirakennuksen liittymäkohdasta purettiin myös ulkokaari pois.
– Sisätila on uutta teräsrunkoista paikallaan valettua betoniholvia, joka kiertää vastaanoton päätyyn saakka. Holvistoa kannattelevat betonipilasterit verhousmuurattiin puretuilla ja puhdistetuilla rakennuksen alkuperäisillä punatiilillä, Julin kertoo.
Yläpohjan ontelolaatat on verhoiltu heinälevyllä. Tekniikka on jätetty tarkoituksella näkyviin ja maalattu tummaksi. Ulkoseinän suuret oviaukot on teräslasiseiniä, ja ikkunat on vanhan mallin mukaan tehtyjä uusia ikkunoita.
– Ulkokaaren friisit olivat niin huonossa kunnossa, että ohi kulkiessa tiiliskiviä putoili miltei niskaan. Nyt kaikki on uusittu ja tehty viimeisen päälle turvalliseksi. Sektoriseinien purkuvaiheessa koko seinän matkalle rakennettiin terästuet ja ne kiinnitettiin uusiin betonipilastereihin, jotta heiveröiset alkuperäiset rakenteet saatiin pysymään pystyssä, työmaapäällikkö Matti Julin SRV Rakennus Oy:ltä kertoo.
Veturihallin ulkoseinärakenteen alle jäi vanha rapattu tiiliseinä, joka vuorattiin pellillä, koolattiin ja levytettiin umpeen ja koristerapattiin.
– Erittäin työläs rakenne, mutta riskejä ei voitu ottaa. Peltien ruuvauskohdat ja saumat kitattiin tarkasti umpeen eliminoimaan vanhasta ulkoseinästä mahdollisesti erittyviä hajuhaittoja, Matti Julin kertoo.
Kerros viikossaylöspäin
Tornin elementtirakentaminen alkoi toukokuun alussa 2013. Haasteellinen ja ahdas rakennuspaikka vaati työnjohdolta paljon sisäistä hallintaa ja logistiikka.
– Tornia tehtiin samanaikaisesti sekä purettavan että rakennettavan veturihallin läpi ainoalta kulmalta mistä pääsi läpi. Elementtirekka piti saada lähelle runkoa ja nosturia, sillä elementit olivat niin painavia, ettei niitä voinut nostaa veturitallin ulkopuolelta. Myöhemmin saimme puolitettua osan painavimpien elementtien painosta, Julin kertoo.
Kerroksen läpimenoajaksi oli alun perin laskettu kahdeksan päivää, mutta SRV:n ja runkourakoitsija Sierak Oy:n tiukalla yhteensovittamismenetelmällä kerroksen läpimenoaika saatiin puristettua keskimäärin viiteen työpäivään.
– Tiukennettu läpimenoaika sisälti yhden mahdollisen häiriöpäivän, Julin kertoo.
Kerroksen holvi valettiin kahdessa osassa keskiviikkona ja perjantaina, mikä tahdisti rungon nousua. Autokannen puolelle tuli kaksi kertaa viikossa betonipumppu, joka liittyi kiinteään betonirunkolinjaan, jota korotettiin rungon nousun mukaan.
Mustasta pesubetonista tehdyt julkisivuelementit toimitti Parma Oy. Elementteihin integroidut terästehosteet, kuten HTS- pellit ja ikkunat pelteineen asennettiin jo tehtaalla. Lisäksi elementeissä oli valmiina paikat myös turvakaiteille.
Valmisosien käyttö ahtaalla rakennuspaikalla oli perusteltu ratkaisu. Ratkaisut pudottivat rakennuskustannuksia ja lyhensivät rakennusaikaa.
– Hotellissa ei ole lainakaan avattavia ikkunoita, mikä oli turvallisuustekijä myös rakennusvaiheessa. Määrättyihin väliseinäelementteihin oli jo tehtaalla tehty reikä ja holkki valmiiksi, johon turvavaljaiden kiinnitysvaijerin kannatusrakenne eli hirsipuu saatiin kiinni, Julin kertoo.
Kaikki isoimmat ja pitkät tarvikkeet kuten julkisivu- ja kylpyhuone-elementit ja sekä portaat nostettiin kerroksiin torninosturilla, joka sijaitsi nykyisen vastaanoton kohdalla ja oli kiistämättä rakennushankkeen sydän.
STX Oy:n toimittamat kylpyhuone-elementit nostettiin erillisen pohjaelementtilaatan päälle.
– Pohjalaatassa oli tartuntateräkset, joilla elementti integroitiin holvin betonivaluun. Yhdistyksen jälkeen liitokset eristettiin, valettiin ja hormit levytettiin umpeen. Homma eteni alhaalta ylöspäin kuten koko hotelli valmistuikin, ja elementtirakentaminen vauhditti etenemistä, Julin kertoo.
Neljä osaluovutusta
Runko saatiin ylös joulukuussa 2013. Vuoden 2014 alku tehtiin ylimmän kerroksen teräsalumiinirakenteita ja siihen ajanjaksoon sattuivat kovimmat pakkaset ja lumipyryt. Tässä vaiheessa tuli pari viikkoa viivettä, sillä näköalaterassin teräs- ja lasirakenteiden asennukset vaativat tyynen kelin.
Loppusuoralla torninosturi korvattiin 115 metrisellä autonosturilla, jonka avulla asennettiin viimeiset elementit sekä hätäpoistumisporras.
Aikaistunut rungon pystytys sekä 10 ja 18 kerroksiin tehdyt väliaikaiset vedeneristykset mahdollistivat sen, että alemmat kerrokset saatiin kuivumaan ajoissa ja sisävalmistustyöt päästiin aloittamaan alhaalta päin.
– Sopimuksen mukainen valmistumisaika oli marraskuun 23. päivä 2014, mutta tämä aikaistui lopulta noin kahdella kuukaudella, Julin kertoo.
Työmaavaloina käytettiin 21 wattisia ledejä, joiden alhainen virrankulutus säästi työmaa-aikana kustannuksia verrattuna loisteputkivalaisimiin 15-20 tuhatta euroa.
Itsestään selvää on, että korkeassa rakentamisessa, jossa tuuli on pahin uhka, työturvallisuuteen panostettiin erityisesti.
– Monen muun asian lisäksi hyvää hankkeessa on se, ettei isoja tapaturmia sattunut. Työmaalla kävi ambulanssi kerran. Loukkaantunut kaveri palautui takaisin töihin kahden viikon sairasloman jälkeen. Työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Käytössä oli turvakaiteet, putoamissuojat, valjaat sekä leukahihnalliset kypärät, Julin painottaa.
Jotta hotellioperaattori Sokotel pääsi kalustamaan huoneita ajoissa, hanke toteutettiin neljänä osaluovutuksena.
Torniosan kerrokset 2-25 jaettiin neljään luovutusvaiheeseen. Viides ja lopullinen luovutus oli ykköskerros, veturitalli ja muut loput tilat sekä piha-alueet.
– Sviittikerros oli työllistävämpi, sillä Sky Lounge -baari, sviitit ja kylpyhuoneet rakennettiin paikallaan elementtirakentamisen sijaan, kertoo Julin, ja kehuu tiivistä ja hyvää yhteistyötä rakennuttajan, käyttäjän ja eri urakoitsijoiden kanssa.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 50 miljoonaa euroa. Tie on ollut pitkä, mutta lopputulos on huikea.
– Tämä on hieno hotelli ja olemme siitä hyvin ylpeitä. Aika muutti useampaan kertaan tavoitteita, ja tätä rakennusta varten niitä kannattikin muuttaa.
Tornihotelli on nyt paljon parempi kuin alkuperäisen asemakaavan mukainen toteutus. Rakennus vastaa nykypäivän rakentamista, soveltuu ympäristöönsä sekä on tehokas ja soveltuu käyttötarkoitukseen, Jyrki Antinkari toteaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
