Töölö sai 810-paikkaisen pysäköintihallin
Helsingin Töölö on tunnettu pysäköintitilan puutteestaan. Maanalainen 810-paikkainen P-Töölö -pysäköintilaitos toi helpotusta tilanteeseen. Kaavoitusvaihe kesti pitkään, mutta toteutus sujui nopeasti. Louhinta kesti noin vuoden, mutta hanke valmistui silti kahdeksan kuukautta etuajassa.
Kahden hotellin tuntumaan kallion sisään louhittu kolmekerroksinen maanalainen P-Töölö tarjoaa ylimmän pysäköintitasonsa lyhytaikaiseen pysäköintiin. Keskikerros on suunnattu viereisille hotelleille ja pitkäaikaisen pysäköintipaikan vuokraajille. Alinta kerrosta on vuokrattu autoalan ammattilaisille kuten autovuokraamoille ja autoilijoille, joilla on korkeita autoja.
– Meillä on nyt käynnissä pysäköintilaitoksen ylösajovaihe, ja suunnitelmien mukaan halli on täynnä 3–5 vuoden kuluessa, kohteen rakennuttajana toiminut Juha Salomäki Vantum Oy:stä kertoo. Salomäki sai halli-idean jo 2000-luvun alussa, ja hän jätti ensimmäisen tonttivarauksen vuonna 2006.
– Aluksi ideoin parkkia Töölöntorin alle, mutta sitä ei ollut mahdollista toteuttaa. Sitten otin kalliokartan esille uutta mahdollista paikkaa varten. Kävi ilmi, että tämä entinen nuhjuinen puisto ja hotellit ovat kaupungin omistamalla maalla. Tähän mahtui juuri sopivasti tällainen pysäköintilaitos. Saimme varauksen ja tähän se kaavoitettiin, Salomäki kertoo.
Pysäköintilaitos koostuu yhdestä ajotunnelista ja kolmesta pystykuilusta sekä kolmekerroksisesta pysäköintihallista kalliotilassa. Pystykuilut toimivat yhdistettyinä sisäänkäynti- ja tekniikkakuiluina. Sisäänkäynti pysäköintilaitokseen on Töölönkadulta. Betonitunneli sijaitsee puiston ja Töölönkadun alla ja sen pituus on noin 80 metriä.
– Rakenteellisesti haastavaa oli betonitunnelin ja kallio-otsan liitosrakenne, sillä ohuen kalliokaton takia betonirakenne toimii yhdistelmärakenteena ja osana kallio-otsan lujitusta, vastaava rakennesuunnittelija Heidi Merikukka Ramboll Oy:stä. Pöyry Finland Oy toimi kohteessa kallio- ja rakennesuunnittelijana.
Puistosta leikattiin vain pieni pala: ajoramppi saatiin pääosin sovitettua hotellin huoltorampin paikalle. Puistoa käytettiin työmaan tukialueena, ja töiden jälkeen puisto kunnostettiin huomattavasti entistä näyttävämmäksi.
Kaava valmistui 2011. Alusta alkaen hanketta kehittivät Taitokaari Oy ja Vantum Oy. Vuonna 2015 hanke myytiin pääomasijoittajille. Vantum ja Taitokaari jäivät osakkaiksi, ja Vantum Oy teki rakennuttamisesta sopimuksen. Salomäki vastasi hankkeen rakennuttamistehtävistä
ja toimi päävalvojana.
Kaavoitusvaihe kesti pitkään, mutta toteutus sujui nopeasti. Kaupunki oli tarkkana erityisesti maanpäällisten rakenteiden ulkonäön ja päälle rakennetun puiston ulkonäön suhteen.
– Kaupunki on ollut tolkuttoman myötämielinen joka vaiheessa. Onnistuimme järjestämään niin, että asioimme lähinnä kiinteistöviraston kanssa. He keskustelivat kaupungin sisällä muiden tahojen kanssa. Ympäristö- ja louhintaluvat käsiteltiin ympäristökeskuksessa ja rakennuslupa rakennusvalvontavirastossa sujuvasti, Salomäki kertoo.
Myös ympäristön asukkaat ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti, koska Töölössä on kova pula parkkipaikoista.
Haastavat louhintatyöt
Pysäköintilaitoksen pohja on 30 metriä maan pinnan alapuolella ja 14 metriä meren pinnan alapuolella.
– Ensin louhittiin hallien yläosat tunnelilouhintana ja sen jälkeen alaosa penger- ja nostolouhintana. Sen jälkeen rakennettiin jälkijännitetyt pysäköintitasot. Ennen betonirakenteita kalliopinnat ruiskubetonoitiin. Kallio tuettiin nelimetrisillä teräspulteilla 1,20 metrin välein ja injektoitiin, Salomäki kertoo.
Louhittua kalliotilaa syntyi 107 000 kuutiota. Kiveä ajettiin pois 30 000 autokuormaa, lähinnä mereen Helsingin eteläkärkeen. Määrä on vähän suurempi kuin eduskuntatalon tilavuus.
– Rakennuspaikka oli haastava kuten logistiikkakin keskusta-alueella. Alussa tunnelin lähdössä ei kallion katon paksuus meinannut riittää. Siihen kohtaan ei jäänyt kuin puolitoista metriä kalliota tunnelin suuaukolle. Ensin piti tehdä tukipalkit, jotka sidottiin 12-metrisillä kiristyspulteilla kallion otsaan kiinni. Vasta sen jälkeen pääsimme lähtemään louhintaan, vastaava työnjohtaja Jari Kanerva YIT Suomi Oy:stä kertoo. YIT toimi hankkeen KVR-urakoitsijana.
Räjäytysten melu ja tärinä tuntuivat naapuritaloissa ja hotelleissa. Koska räjäytyksiä ei täysin pystytty hiljentämään, hankeryhmä työskenteli joustaen ja ennakoiden. Vuorovaikutus ja tiedotus lähiympäristön kanssa oli keskeisessä roolissa.
Työmaalla otettiin käyttöön räjäytysilmoituspalvelu, josta kuka vain sai tilata itselleen tekstiviestihälytyksen 30 minuuttia ennen jokaista räjäytystä. Samoin hotellien kanssa käytiin joka viikko läpi viikko-ohjelmat ja tarvittavat hiljaiset ajat. Louhinta kesti noin vuoden, toukokuusta 2016 toukokuuhun 2017.
– Louhinnassa suurin haitta oli se, että emme saaneet ajaa louhittua kalliota pois öisin, Salomäki kertoo.
Pysäköintitasot paikallavaluna
Pysäköintitasojen holvit valettiin kahdeksana jälkijännitettynä kenttänä. Pilarit ja palkit valettiin nekin paikalla, palkit olivat myös jälkijännitettyjä. Tasojen valubetonikerros on noin 18 sentin paksuinen. Betonia kului kaikkiin valutöihin noin 5700 kuutiota. Pysäköintilaitoksessa on ramppeineen pinta -alaa noin 30 000 neliötä, joten valutöitä riitti. Alimmaisessa kerroksessa on saumaton asfalttipohjainen Confalt-komposiittipäällyste, joka on palamaton ja luja materiaali.
– Jälkijännitysholvit ovat aina teknisesti vaativia ja maan alla tilanpuute tekee siitä logistisesti vielä vaativampaa. Meillä oli käytössä vain yksi reitti, josta liikenne kulki sekä alas että ylöspäin. Jänneholviurakan kanssa samaan aikaan tehtiin myös muita betonitöitä kuten kuiluja ja väliseiniä, Kanerva kertoo.
Pysäköintilaitoksen betonirakenteet ovat irti naapurihotellien rakenteista. Näin esimerkiksi hotelleihin tai niiden pihoihin tehtävät tulevaisuuden muutokset eivät vaikuta pysäköintilaitokseen käytännössä mitenkään.
Pystykuilujen suunnittelun haasteena oli Merikukan mukaan kuilujen maanpäällisten rakennusten sijoittuminen olemassa oleviin rakennuksiin. Kuilut sijaitsevat olevien rakenteiden välissä, joten niiden mahtuminen maanpinnan alapuolelle, rakenteiden liitoskohdat, palo-osastoinnit ja rajapinnat oleviin rakenteisiin aiheuttivat rakennesuunnittelulle paljon haasteita.
Kaikki valaisimet ovat led-valaisimia.
– Halusin tänne 200 luksin valaistusvoimakkuuden. Valaisimet ovat korkeaa suojausluokkaa, joten hallissa syntyvä pöly ei mene valaisimen sisään himmentämään valaistusvoimakkuutta. Ledit syttyvät tunnistimilla ja palavat tarpeen mukaan täydellä tai osateholla. Sähkölaskumme on alle puolet normaalista tällaisessa hankkeessa, Salomäki kertoo.
Kaikki autopaikat voidaan tarvittaessa muuttaa sähkölatauspaikoiksi. Hallissa on 60 turvakameraa sekä 20 kameraa auton liikkeiden tunnistamista varten. Näillä 20 kameralla ohjataan paikoitus- ja pysäköintijärjestelmää. Pysäköintilaitoksessa ei ole paikan päällä pysyvää henkilökuntaa, vaan kaikki ohjataan etänä ja netin kautta.
Sisäänajorampissa ja piharakenteissa on käytetty runsaasti kotimaista graniittia. Pysäköintilaitoksen maanpäälliset jalankulkijoiden sisäänkäynnit toteutettiin tyylikkään minimalistisesti. Sisäänkäyntirakennusten julkisivumateriaali on patinoituvaa kuparia.
– Hotelleissa oli ennestään olemassa olevia kuparipintoja, joten halusimme sulauttaa sisäänkäyntirakennukset muuhun ympäristöön. Tässä skaalassa kupari oli aika helposti löytyvä materiaali, koska rakennukset ovat melko pieniä, eikä kupari ollut siksi mikään kustannuskysymys, pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Tapani Virkkala Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Valmista etuajassa
Urakan vaativuudesta huolimatta pysäköintilaitos avattiin kahdeksan kuukautta etuajassa marraskuussa 2018. KVR-urakka toteutui ilman lisätöitä.
– Tiesimme etukäteen kallion heikot kohdat, jotka mahdollisesti vaativat vahvistusta, mutta vahvistuksia tarvittiin oletettua vähemmän. Työvaiheita muutettiin niin, että ensimmäistä putkea alettiin tehdä heti sisään ajorampin valmistuttua. Siinä päästiin vähän edelle aikataulua. Ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien asennus konehuoneessa aloitettiin heti louhinnan jälkeen 2017 syksyllä kerrostasojen betonitöiden ollessa vielä käynnissä. Tämä säästi aikaa merkittävästi, Juha Salomäki kertoo.
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Vesa Voitto Sakari
