Toimistotalo muutettiin asunnoiksi
[Best_Wordpress_Gallery id=”105″ gal_title=”Ruoholahdenkatu 4″]
Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Rakennuksen muutostyöt olivat erittäin perusteelliset, sillä vanhasta rungosta ei jätetty jäljelle juuri muuta kuin välipohjat, pystypilarit ja pihasiiven ulkoseinän betoniset sisäkuoret. Katujulkisivu rakennettiin uudestaan ja pihajulkisivuja suurennettiin ranskalaisten parvekkeiden osalta.
Kaupungin kanssa keskusteltiin liikennemelusta, ja katujulkisivun äänieristyksessä tämä otettiinkin huomioon.
– Osa talosta oli peräisin 1930–1940-luvuilta, ja viimeiset osat oli tehty 1960-luvulla. Kaikki oli toimistoa pihan siipirakennusta myöten. Sisäpihan siiven vino kattomuoto tuo asuntoihin omaa ilmettä, arkkitehti Tuomo Siitonen arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:stä kertoo. Projektiarkkitehtinä toimi Virve Kaartoluoma. Siitosen mukaan rakennuksen rapatulla vaalealla ja punertavalla julkisivulla talo haluttiin kiinnittää muuhun ympäristöön. Muutos on melkoinen, kun sitä vertaa vanhaan tiilijulkisivuun.
Taloon tehtiin kaikkiaan 66 asuntoa kahden olemassa olleen asunnon lisäksi. Asuntojakauma on työn tilaajan toiveiden mukainen. Yläkerroksissa on isompia läpitalon huoneistoja ja alempana myös yksiöitä ja kaksioita. Asuntojen keskipinta-ala on 60 neliömetriä. Asunnoissa on parkettilattiat sekä laadukkaat kodinkoneet.
– Vanha toimistosuunnitelma oli systemaattisen rationaalinen. Sen keskikäytäväratkaisu oli sellainen, että se johtaa luonnostaan pieniin asuntoihin, Siitonen sanoo.
Lähes kaikki purettiin pois
Rakennesuunnittelija Joni Tuomi Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:stä kertoo, että sisätiloista purettiin pois lähes kaikki vanhat kevyet rakenteet, joten siltä osin mitään vanhaa ei juurikaan jäänyt jäljelle. Käyttötarkoituksen muutoksen ja sen edellyttämien tilajärjestelyiden vuoksi alkuperäisen rungon teräsbetonirakenteisia sienipilareita on jäänyt näkyviin huonetiloihin, mikä osaltaan kertoo tuleville käyttäjille jotain rakennuksen historiasta.
Alkuperäinen rakennusrunko on toteutettu niin sanottuna sienipilarilaatastona, jossa pilareiden välinen palkkirakenne kulkee järeämmin raudoitettuna vahvistuskaistana laataston sisässä. Tämä helpotti Tuomen mukaan vaakasiirtoja kerroksissa, koska laataston alapuolisia palkkirakenteita ei ollut esteenä. Se hieman edesauttoi suurehkon uuden tekniikkamäärän mahduttamista rakennukseen.
Vino ulkoseinä tuo ilmettä sisäpihan asuntoihin
Tuomelle jäi tästä projektista erityisesti mieleen ylimpien asuinkerrosten jyrkkää kattolapetta muistuttava vino ulkoseinä, joka edellytti muusta ulkoseinärakenteesta poikkeavia erityisjärjestelyjä. Rakenteesta piti saada vesitiivis, mutta ulkoseinien materiaaleilta edellytettävien paloluokitusten vuoksi perinteisiä vesitiiviitä katemateriaaleja tai puurakenteita ei voitu käyttää. Vesitiiviyden lisäksi rakenteelta edellytettiin hyvää tuulettuvuutta.
Muutostöitä matkan varrella
LVI-suunnittelija Juha Rantala Insinööritoimisto TR-Tekniikka Oy:stä kertoo, että varsin nopeatempoisessa projektissa tuli vielä matkan varrella muutostarpeita, kun asuntoyhtiön uudet osakkaat halusivat tehdä omia muutoksia.
– Meille tulee eteen varsin paljon käyttötarkoituksen muutostöitä, joskin useammin kuin asunnoiksi muuttamisesta niissä on ollut kyse siitä, että toimistotalo muutetaan palveluasunnoiksi tai esimerkiksi vanha pankkikonttori muutetaan usean sadan hengen ruokaravintolaksi. Kaikki saneerauskohteet ovat erilaisia vielä nykyään, kunnes eteen tulevat 60–70 -luvuilla rakennetut elementtitalot, Rantala sanoo.
Saneeraustöissä pyritään Rantalan mukaan ensin löytämään alkuperäiset suunnitelmat. Nytkin niitä etsittiin useista paikoista, muun muassa rakennusvalvontaviraston arkistosta.
Vuosikymmenten saatossa lukuisat toimijat ovat laatineet muutossuunnitelmia usein rajatulle alueelle kiinteistöä. Suunnitelmat saattavat olla kadonneet tai tuhoutuneet. Talon lämmönjakohuoneesta, ilmanvaihtokonehuoneista, kellareista, isännöitsijätoimistoista, eri suunnittelutoimistoista ja arkistoista saattaa kuitenkin löytyä arvokasta aineistoa.
– Tehtävänäni on etsiä ja koota näistä osasuunnitelmista yhtenäinen paikkansapitävä kokonaisuus, jonka pohjalta suunnittelun suuntaviivat päätetään. Olen huomannut, että useissa hankkeissa puretaan tarpeettoman paljon toimivia järjestelmiä, kun ei ole onnistuttu saamaan niistä tietoja eikä hahmottamaan kokonaisuutta, Rantala sanoo.
Toisessa katutason liiketilassa oli aikaisemmin sijainnut monen muistama ravintola Kantakrouvi, myöhemmin Groove. Myös uusitun rakennuksen katutasoon tulee kaksi liiketilaa.
Vanhat ilmanvaihtokoneet voitiin säilyttää
Vuonna 2000 tehdyssä remontissa oli tekniikalle rakennettu konehuonetilat. Tällöin käyttöön otetut ilmastointikoneet niin tulokuin poistoilmaankin kyettiin säilyttämään. Koneiden tuolloinen mitoitus oli ollut sen verran reilu, että koneita voidaan Rantalan mukaan ajaa nyt lähes äänettömästi pienillä kierroksilla. Yläkerran asuntoihin ja katutason liiketiloihin rakennettiin jäähdytys ja myös muualle taloon viilennys.
Toimistotiloissa oli yleensä kolme wc-tilaa kerrosta kohden. Asuinrakennukseen kylpyhuoneita ja keittiöitä tulee runsaasti enemmän. Rantala kertookin, että uusien märkätilojen sijoittelussa oli haastava työ, jotta ne saatiin tehtyä hyvin toimiviksi.
Uusia kuiluja luonnollisesti tehtiin, mutta aiemman toimistorakennuksen yhdestä hissikuilusta saatiin otetuksi osa uuteen käyttöön iv-kuiluna. Asunnoissa ilmanvaihto on sijoitettu eteisen ja kylpyhuoneiden lasketun katon alle.
Monipuolista säästöä LED-valoista
– Osittain voimme käyttää sähkönousuihin vanhoja sähkökuiluja. Noin puolet tuotiin muun talotekniikan ohessa, Partanen sanoo.
Uudistustöissä on käytetty led-valaistusta. Käytävien valaistus samoin kuin huoneistojen vaatehuoneiden led-valot ohjautuvat liiketunnistimilla. Partasen mukaan uudet valot tuovat säästöä niin energialaskussa kuin siinä, ettei niitä tarvitse vaihtaa niin usein kuin vanhoja loisteputkia ja niiden sytyttimiä.
Partanen mainitsee, että autohallissa on varauduttu sähköautojen lataukseen niin, että sähköpääkeskuksessa on valmiina mittauspaikkoja ja johtoreitit.
Rakennuksen erikoispiirteenä hänkin pitää pihasiiven vinoa kattoa, jonka räystäslämmitys oli monipolvinen asennettava. Lämmityksessä on lämpötila-anturi, joka kytkee sen päälle tarvittaessa.
Toimistoista asuintaloja sopivissa paikoin
As Oy Helsingin Parkin omistaa CapMan Nordic Real Estate kiinteistörahasto.
Rakennuksen asunnot myyneen CapMan Real Estate Oy:n partneri Juhani Erke sanoo, että toimistotiloja voitaisiin periaatteessa muuttaa enemmänkin asuinkäyttöön. Hän muistuttaa, että kaava asettaa monissa paikoissa rajoituksensa.
– Kaikissa toimistotalojen paikoissa ei myöskään ole luontevaa olla asuinrakennuksia. Myös toimistotalon runkoratkaisut voivat poiketa asuintaloissa käytetyistä, Erke sanoo.
Ruoholahdenkatu on kuitenkin niin keskellä kaupunkia, että jo sijainninkin vuoksi saneeraus kannatti tehdä. Hän ei halua yksilöidä rakentamiseen käytettyä rahasummaa, mutta toteaa, että saneerauksiin käytetty euromäärä voi vaihdella paljonkin ja vastata jopa uudisrakentamista.
– Vanha rakennus ei ollut mikään kaunistus. Niinpä julkisivua muokattiin melkoisesti osana perusteellista uudistusta. Myös energia-asiat otettiin saneerauksessa huomioon, Erke sanoo.
Haasteellinen sijainti raitiovaunureitin ääressä
Rakennuksen A-portaaseen on kulku katutason liiketilojen välistä. A-portaassa on kaksi hissiä ja B-portaassa yksi. A-portaan hissiaulassa on kaikissa seitsemässä kerroksessa epäsuorasti valaistu katto.
Rakennuksen yhteisiä tiloja ovat kerhotila ja pesutupa sekä autotalli- ja pyöräpaikat. Pyöräpaikkoja on yhteensä 170 kappaletta, mikä on reilusti enemmän kuin autopaikkoja. Keskustassa asuvat ihmiset liikkunevat ennemmin pyörällä kuin autolla.
Pihalta poistettiin siellä aiemmin ollut muutama autopaikka. Koilliseen avautuva piha kunnostettiin istutuksin oleskelualueeksi.
